Nyt tulee nosto yli kymmenen vuoden takaa. Niinpä onkin hyvä tarkastella viimeisen kymmenen vuoden draftausta (draftit 2005-2015 otin huomioon, 2016 on vaikea arvioida vielä ollenkaan), ja mitkä organisaatiot ovat siinä menneet eniten vihkoon, ja mitkä taas ovat löytäneet hyviä pelaajia tasaisesti joka vuosi.
Yhtenä organisaationa suhteellisen vahvasta vuosikymmenestä kokonaisuutena vastaa Anaheim Ducks. Etenkin 2011-2012 draftit menivät erinomaisesti, joka on osaltaan vaikuttanut Anaheimin pysyvyyteen yhä yhtenä SC-suosikeista. Gibson kakkos- ja Andersen kolmosroundilta loistavat löydöt, myös mm. ruotsalaiset Lindholm, Rakell, Karlsson. Ducks on onnistunut hyvin löytämään ~20-30 vuoroilta ne parhaat pelaajat, vaikka välttämättä mitään ihan tähteä sieltä ei haaviin ole tarttunutkaan. Mm. Kyle Palmieri #26 ja Vatanen #106 vuonna 2009 olivat erinomaisia varauksia. Myö Justin Schultz on aikoinaan Ducksin toisen kierroksen varauksia. Myöhäisiltä kierroksilta on myös löydetty mm. Beleskey ja Kampfer, hyvää syvyyttä. Ducksin draftaus lienee hieman aliarvostettu, mutta vakuuttavalta näyttää ottaen huomioon nuo numerot, joina Ducks on päässyt varaamaan. Myös 2005 Bobby Ryan #2 overallina hyvä veto, osattiin pelimies hakea, eikä mm. Puoliotia, Brulea, Skilleä...
Boston Bruinsilla 2006 vuoden "jackpotin" (Kessel, Marchand, Lucic) jälkeen draftaus on ollut aika luokatonta. Tyler Seguin nyt oli varma valinta, ja saman vuonna myös Spooner oli osuma toiselta kierrokselta. Tuon 2010 draftin jälkeen kuitenkin todella hiljaista. Mm. Anaheimilta 9 pelaajaa drafteista 2011-2015 ovat pelanneet NHL:ssä, Bruinsilla vain 6, joista 3 alle kymmenen peliä. Hamilton, Griffith ja Pastrnak ovat nämä enemmän pelanneet. Pastrnak oli loistava veto ensimmäisen kierroksen lopulta, mutta kokonaisuutena Bruinsin draftaus ei ole ollut kovinkaan vahvaa. 2015 draftista pitäisi tulla Bruinsille todella kova (6 pelaajaa valittu kahdella ensimmäisellä kierroksella), mutta nykyisessä tilanteessa näyttää siltä, että siellä on vääriä pelaajia valittu (jälleen). Bruinsin menestys ei ole perustunut vahvaan jatkuvaan draftaamiseen, vaan tuohon yhteen "jackpot" draftiin ja pelaajakauppoihin. Heikohko draftaus syvyydellisesti 2010 draftin jälkeen on alkanut näkyä tämän päivän joukkueessa.
Canesin jo pitkään jatkuneet ongelmat selittyvät paljon myös heikolla draftaamisella. Ward, Staal, Ladd, Johnson (2002-2005) olivat hyviä valintoja, mutta sen jälkeisesti drafteista ei onnistuttu löytämään pelaajia mm. Staalin ympärille. Syvyydestä on löydetty lähinnä reservitason kavereita (McBain, Bowman) ja ykkösroundin pickit ovat menneet joko täysin huti (Zack Boychuk, Philippe Paradis) tai sitten vähän "plaah" (#11 Brandon Sutter 2007). 2010 tapahtui selkeä noste Canesin draftauksessa, ja se on jatkunut nykypäivään saakka (Skinner, Faulk, Victor Rask, Brett Pesce). Ei siis pitäisi mennä kauaa, kun Canes nostaa itsensä playoffjengiksi. Ehkä jo ensi kaudella.
Blue Jacketsin heikko aika oikeastaan koko olemassa olonsa on suht helppo niputtaa näihin draftauksiin ja kärkipickeihin vuosilta 2003-2010: Nikolai Zherdev, Alexander Pickard, Gilbert Brule, Derick Brassard, Jakub Voracek, Nikita Filatov, John Moore, Ryan Johansen. Kärkipickeillä pitäisi koota joukkueen runko, ja näistä herroista yksikään ei pelaa enää Jacketsissa. Aika uskomatonta. Toki Brassard, Voracek, Johansen olivat hyviä pickejä, mutta eivät kuitenkaan mitään ihan supertähtiä. Jos 3/8 voidaan luokitella kärkiketjun pelaajaksi, niin surkea draftaussaldo (suurin osa näistä pickeistä varattu #6 - #8 overall) tuo eittämättä on. Syvyydessäkään ei ole mitenkään erityisesti onnistuttu. 2013 draftista alkaen näyttäisi kääntyneen myös Jacketsin draftaus parempaan suuntaan.
Dallas Starsin voisi niputtaa helposti yhdeksi heikoimmin draftanneista joukkueista kokonaisuutena viimeisenä kymmenenä vuotena, mutta se yksi Jamie Benn vitoskierrokselta pelastaa todella paljon.
Red Wingsin pelaajien kehitystä ja draftausta yleensä paljon kehutaan, eikä suotta. Myöhemmiltä kierroksilta tuppaa joka vuosi tulleen joku NHL-pelaaja. Red Wings on varannut myöhään useana vuotena, mutta silti onnistunut löytämään hyviä pelaajia. Toisaalta ihan mitään tähtitason datsyukeja tai zetterbergejä ei ole oikein enää löytynyt, joten tämä saattaa näkyä hyvin pian joukkueessa, josta todennäköisesti tulee vähän tasapaksu. Ihan sitä kärkiosaamista ei ole onnistuttu draftaamaan myöhäisiltä vuoroilta, toki Larkin ensimmäisen kierroksen puolivälistä. Joka tapauksessa hyvää draftaamista ollut.
Oilersin draftaaminen viimeisenä kymmenenä vuotena kokonaisuutena ollut todella heikkoa tekemistä. Runsaasti pickejä, mutta oikein mitään ei ole löydetty myöhäisemmiltä vuoroilta, eikä nuo kärkipickitkään aina ihan putkeen ole menneet. 2010 jälkeen vaikuttaa ehkä hieman paremmalta, mutta tulevaisuus kertoo sitten enemmän. 2005-2009 meni aivan vihkoon. 2007 kolme ykkösroundin pickiä, Gagner, Plante ja Riley Nash.
Panthersin draftaaminen muuttui siinä samassa, kun Tallon astui ruoriin. Yhdestä heikoimmin draftaavasta tiimistä yhdeksi parhaimpia. 2010-2011 Panthers draftasi mm. nämä pelaajat: Gudbranson, Bjugstad, Howden, Petrovic, Donskoi, Hyman, Huberdeau, Grimaldi, Trocheck. Kärkipickit sen jälkeen (Barkov, Ekblad) osuneet aivan kultasuoneen. Huikeaa työtä. 2005-2009 tosiaan sitten taas siitä toisesta ääripäästä.
Pakko myös sanoa, että myös St. Louisin draftaamisessa nimenomaan Kekäläisen aikana homma näytti toimivan. 2011 vuodesta lähtien ei ole onnistuttu yhtä hyvin, pl. Parayko ja Fabbri. Ei Bluesilla Kekäläisenkaan aikana kaikki osuneet ja mitään ihan huippuvuosia ei ollut, pl. ehkäpä Tarasenkon ja Schwartzin nappaaminen ensimmäisen kierroksen puolivälistä. Kukaan muu tuostakaan draftista ei ole onnistunut. 2007 myös Bluesilla oli kolme ykköskierroksen varausta, ja he käyttivät ne paljon paremmin kuin Oilers, mutta olisihan tuo vieläkin paljon paremmin voinut mennä (Eller, Cole, Perron).
Yksi tärkeimpiä juttuja menestykseen on kyllä löytää myös myöhemmiltä vuoroilta hyviä pelimiehiä. Näissä tehdään se ero toiseen organisaatioon, kyllä jokainen osaa valita sen #1 overallin. Riippuu myös paljon siitä, onko huonot vuodet osuneet peräkkäin vain tyyliin joka toinen vuosi. Peräkkäiset useat huonot draftit vaikuttavat muutaman vuoden viivellä aika radikaalisti. Vastaavasti muutama peräkkäinen todella vahva draft nostaa joukkueen helposti jopa SC-kandidaatiksi, kun nuorehkoja pelaajia pelaa vielä vähän halvalla, jos vain muuten organisaatio löytää joukkueeseen mm. kokeneita palasia jne. Yksittäisellä huonolla tai hyvällä vuodella ei ole suurtakaan vaikutusta, koska ne ns. kumoavat toisensa. Organisaation pitäisikin siis löytää reitti olla joka vuosi hieman edellä toisia organisaatioita draftissa - muutamassa vuodesta tämä ero näkyy kentällä ja selvästi. Vastaavasti sitten taas toisinpäin.
Draftaamisen perusteella voisi sanoa, että Panthersin ja Canesin nokka on selkeästi parempaan päin. St. Louis Blues saattaa olla muutaman vuoden päästä vähän ongelmissa, vaikkakin heidän runko on vielä suht. nuori. Red Wingsin veikkaan tippuvan hyvin pian junasta. 2010 vuodesta lähtien vain Larkinin voisi sanoa olevan kärkiketjujen pelaaja tulevaisuudessa (tai on sitä jo nyt). Ei se huonoa draftaamista sen lisäksi ole ollut, mutta ei riitä, kun Datsyuk, Zetterberg ja Kronwall lähtee piakkoin. Ei ole saatu draftattua korvaajia, haastavaa se tietysti noilla varausnumeroilla on ollutkin.
