"Oletat että yrityksen käytettävissä olevat varat suunnataan uusiin työpaikkoihin" - Kausi
En oleta, että koko potti menisi uusien työpaikkojen luomiseen, mutta erityisesti pienet (ja keskisuuret) yritykset palkkaisivat taatusti HERKEMMIN uusia työntekijöitä, jos näiden aiheuttamat sivukulut olisivat pienemmät. En siis sano, että tuo ansiosidonnaisen leikkaus olisi mikään hokkus-pokkus-temppu, mutta se olisi ihan kelvollinen päänavaus sivukulujen pienentämisessä.
Jos työllisyyttä halutaan saada paranemaan, on päivänselvää, että jostain saavutetuista eduista on luovuttava. Saavutetuista eduista on vain niin vaikea luopua, sillä enemmistö on niiden saajana, ja vähemmistö (=työttömät) on kärsijöinä. Enemmistö ei halua luopua omista eduistaan muiden hyväksi. Periaatteessa luonnollista tämäkin, mutta ei todellakaan kovin demokraattista. Huvittavaa, että demarit (ja vasemmisto) on kuitenkin näiden sivukulujen leikkaamisen suurin vastustaja.
Opintotuen suhteen olisi parempi, että tuki olisi riittävän suuri, jotta opiskelija voisi sillä elää. Vastineeksi ilmainen opinto-oikeus poistuisi alan historiasta otetu keskimääräisen valmistumisajan umpeuduttua. Tämän jälkeen opintovuosi maksaisi "huomattavasti", eikä tukea maksettaisi lainkaan. Kunnon perinteinen keppiä ja porkkanaa asetelma. Ne, jotka saavat opintonsa ajoissa päätökseen, saisi ilmaisen koulutuksen, ja elämiseen riittävät tuet. Ne, jotka opiskelevat huvin vuoksi ja istuvat pääosan katukahviloissa trendilehtiä lukemassa, saisivat viettää kivaa elämää muutaman vuoden, mutta maksaisivat itse loppututkintonsa, ja koko elämänsä. Olen aika varma, että tämä nostaisi kynnystä vain chillailla, ja valmistuminen koettaisiin nykyistä tärkeämpänä. Varmaan jokainen tuntee ainakin yhden ns. ikuisen opiskelijan, joka vain ravaa vuosi toisensa jälkeen yliopistolla.