Mainos

Opintotuki lainaksi ja ansiosidonnaiseen työttömyystukeen muutoksia?

  • 4 507
  • 61

kaakko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viestin lähetti varjo
kaakko:

niitä tukikuukausia kuitenkin on vain 55 ja jokaista kohti pitäisi saada se 2,5 ov:ta...eli kyllä niitten elämäntapaopiskelijoidenkin jotain pitää tehdä.
Toisaalta olisiko sitten parempi että he julistautuisivat työttömiksi, saisivat isompia tukia ja kävisivät luennoilla "vapaaehtoisesti"...ja toisinkuin opiskelijoilla, heidän tukensa ei loppuisi kesäksi.

ja tokihan se on se valtiotieteilijä tietää miten nopeasti DI-opinnot tms.

Niin tarkoitinkin tässä "elämäntapaopiskelijalla" lähinnä sitä kun jonkun mielestä (ei siis minun) tämä ehdotus on ollut hyvä ja karsisi juuri näitä pitkän linjan opiskelijoita, että eihän sellainen ole mahdollista kun niitä suorituksia pitää kuitenkin tulla ja tukeakaan ei saa juuri tuota 55 kuukautta enempää.

Niin työttömänähän tienaisi enemmän ja kesälläkin rahaa saisi. Eikä niitä opintoja oikeen lyhennetäkään nykyisestä. Kyllä sitä opiskelijallakin on oikeus muutakin tehdä kuin vaan opiskella. Ihan mielenkiintoista, että kuinka eduskunta tähän suhtautuu kun ensi maanantaina tämä esitys sinne luovutetaan.
 
Periaatteessahan opintotuki kuitenkin juoksee koko ajan, jos syyslukukaudella suorittaa 10 ov:a. Eli jos saat Kelalta selvityspyynnön edellisen lukuvuoden liian vähäisestä ov-määrästä, 10 ov:n suorittaminen syksyllä (automaattisesti vaadittava 4 x 2,5 ov) riittää osoitukseksi "tapojen parantamisesta". Kevään voikin sitten hummailla ja suorittaa taas syksyllä tarvittavat 10 ovaria. Porsaanreikiä löytyy...

Itsellä on tässä opintotuki käymässä vähiin. Opiskelin toisessa koulussa 2 vuotta ennenkuin pääsin haluamaani opinahjoon. Aiemmista opinnoista olen saanut meneillä oleviin opintoihin hyväksiluettua huimat 4 ov:a. Opintotukikuukausia niihin kului 18... Eli nykyisiin opintoihin jäi jäljelle vain 37 ( 4 vuotta + 1 kk). Nyt on menossa 4. vuosi. Keskimääräinen valmistumisaika laitoksellamme lienee n. 5 vuotta. Onneksi opinnot alkavat kuitenkin olla loppusuoralla. Todennäköisesti joudun kuitenkin ottamaan opintolainaa. Helsinki ei ole mikään halvin paikka asua ja elää. Kesästäkin menee melkein 4 viikkoa (pääaineopiskelijoilla 7) pakollisiin, maksullisiin kenttäkursseihin. Siinä jää jokunen euro tienaamatta...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Re: Re: Re: Vai että opintolainaa...

Viestin lähetti Aksu
Millä tavalla opintotuen saamisperusteita tulee tiukentaa? Tunnen järjestelmän hyvin ja viilaamista mielestäni ei juurikaan ole.
2,5 ov:ta ei monilla aloilla ole lähellekkään täysipäiväistä työskentelyä. Tiedän että joillain aloilla se on, joten ongelmana onkin enemmän se että opintoviikot eri kurssien saatika sitten eri koulujen välillä ei vastaa toisiaan.

Voisin vielä tähän lisätä sen että asumis- ja opintotuessa on mielestäni sellainen ongelma, että jossain halvoissa paikoissa (Pori, Lahti tai solu...) se riittää elämiseen, mutta kalleissa paikoissa (Helsinki) se ei riitä. Mielestäni tämän pitäisi ohjata ihmisiä asumaan halvemmissa paikoissa, mutta ei. Ihmiset asuvat niissä kalliissa paikoissa ja valittavat, että rahat eivät riitä. Minun mielestäni he ovat tehneet valintansa ja saavat maksaa myös siitä. Tiedän senkin ettei kaikkea voi opiskella joka paikassa, mutta silti ongelma on olemassa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Re: Re: Re: Vai että opintolainaa...

Viestin lähetti kämmäri
En ehkä ymmärtnyt, mitä tarkoitit, mutta yritän vastata.

On hieman ristiriitaista lukea lehdistä, että tietyillä aloilla on työvoimapula ja tietyillä taas työttömiä. Näinhän ei saisi olla.

Mielestäni olisikin tärkeää verrata valmistuneiden opiskelijoiden määrää aloittain vs. heidän työllistymistä. Vertailun tuloksena tulisi asettaa sisäänpääsykiintiöt sellaisiksi(ts. vähentää opiskelupaikkoja tietyiltä aloilta ja lisätä tietyille), että työllistyminen on valmistumisen jälkeen todennäköistä. Nythän esim. yliopistoissa voi opiskella aineita, joidenka opiskelijamäärät ovat aivan vääristyneet verrattuna vapaina olevien työpaikkojen määrään, tämä olisi erittäin tärkeää tulevaisuudessa ehkäistä.
Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, mutta minä näen asian niin että nyt kun opiskelu on "ilmaista" niin jotkut opiskelevat jotain alaa vain siksi kun se on "kivaa" ei niinkään siksi että siltä alalta saa töitä. Vaikka en Sailaksen mallia kannata, mutta olisi siinä ainakin se hyvä puoli, että ihmiset vähän miettisivät että mitä oikeasti KANNATTAA opiskella eli mistä töitä saa (paitsi pappa-betalar-tapaukset, mutta heitä ei valtiovalta kuitenkaan koskaan häiritse). Sinä tarjosit keinoksi opiskelupaikkojen määrää ja siihenhän koko aika pyritäänkin, mutta yksinään se ei ole ollut mikään sateenteko-keino.

Minähän olisin tietenkin valmis lopettamaan opintotuen sellaisilta aloilta kokonaan, joista valmistuu lähes pelkästään työttömiä (mainitaan tähän provoavasti taikasana humanistiset aineet).
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Viestin lähetti heki
Tuossa lausessa se ydin onkin, nimittäin työttömyyden hoidon kannalta. Koska ansiosidannainen päiväraha on Suomessa niin kattava, tulee siitä yrityksille melko suuri kuluerä. Jos kriteerit olisivat hiukan tiukempia (kuten Sailas ehdottaa), vapaituisi yrityksen varoja mm. työllistämiseen. Työntekijähän maksaa vain murto-osan ansiosidonnaisestaan itse, eli on täysin väärin väittää, että henkilö maksaisi tukensa itse. Ei siellä työryhmissä sentään niin tyhmiä olla, ettei siellä tiedettäisi toimella olevan työllisyyttä parantava vaikutus. Työllisyyden hoidon kannalta tärkeätä olisi nimenomaan saada pienennettyä yrityksien sivukuluja, joista tämä ansiosidnnoinen tuki on eräs muoto.

Oletat että yrityksen käytettävissä olevat varat suunnataan uusiin työpaikkoihin. Tällä hetkellä on kuitenkin hirvittävä buumi irtisanomisissa. Irtisanomiset tapahtuvat ns taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, joihin liittyy toiminnan uudelleenjärjestelyt ja tehokkaampaan työskentelyjärjestykseen pyrkiminen. En jaksa uskoa että se ns. palkoista saati sen sivukuluista kiinni. Kyse on siitä, että liian suuri joukko tekee vähentyneitä töitä. Uusien työpaikkojen luonnissa malli saattaa vaikuttaa, mutta kohde on väärä. Työnantajan taakaksi on sysätty lukuisa joukko muitakin velvoitteita, joista voisi tinkiä. Yksinomainen verohelpotuksen antaminen ei toimi verotuksen neutraalisuuden vaatimuksen vuoksi. (kilpailu vääristyy)

Mikäli ansiosidonnaisen lakisääteisestä tasosta tinkitään siirtyvät kustannukset kuitenkin jonkun maksettavaksi. Yhdysvalloissa tällainen malli on jo olemassa. Perusturvan puuttuessa on pakko ottaa lisävakuutuksia. Ne ottaa joko työntekijä omasta pussistaan tai sitten työnantaja maksaa ne. Se on simppeli lähtökohta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa työssäkäyvien ja entisestäänkin rankasti verotettavien käteen jää taas vähemmän rahaa. Vittumaista. Toisessa vaihtoehdossa työnantaja turvaa nämä vakuutukset ja sivukulujen määrä ei varsinkaan tipu vaan pikemminkin kasvaa koska tällöin vakuutuksenantajana on yksityinen yritys joka tekee tällä liiketoiminnallaan bisnestä. Sellaista vaihtoehtoa, että pitkään töissä ollut jää kokonaan ilman tukea ei ole. Mikäli ansiosidonnainen romutetaan jollain työttömäksi jääneen tulee itsensä elättää. Tässä vaiheessa astuu kuvan valtio ja sen lukuisat eri tukimuodot tai vaihtoehtoisesti ns oman käden oikeus, jonka senkin haitalliset vaikutukset kohdistuvat omistaviin luokkiin.

Ansiosidonnainen päiväraha on jostain syystä muodostunut helvetinmoiseksi punaiseksi vaatteeksi. Tähän ei ole mitn järkiperäisiä syitä. Tuen määrä ei ole läheskään sitä luokkaa mitä yleisesti uskotaan. (tuen määrän voi tsekata vaikka tuolta työttömyyskassojen yhteistyöjärjestön sivuilta).

Myös meikäläinen kannattaa ansiosidonnaisen pv.rahajärjestelmän uudistamista. Sen tulee tapahtua siten, että työn vastaanottamisvelvollisuutta korostetaan. Ts. jos joku tarjoaa töitä sitä on vastaanotettava. Ilman mukinoita. Lisäksi maantieteellistä työssäkäyntialuetta on laajennettava. Kolmanneksi tuen väärinkäyttömahdollisuudet on minimoitava, ettei esim asvalttimiesten käyttämä "kesällä helvetisti hommia ja talvella ansiosidannaisella" ole mahdollista. Neljänneksi ns. työttömyyseläkeputki joka alkuvaiheessa rahoitetaan ansiosidannaisella tulee lopettaa. On ihan älytöntä että jos pyritään eläkeiän myöhentämiseen niin samanaikaisesti on voimassa järjestelmä, jolla kehoitetaan työnantajia nakkaamaan 55-57 vuotiaan pihalle.

Summa summarum, joku maksaa aina, nyt on kyse siitä että kuka. Meikäläistä vituttaa kuin pientä oravaa olla jatkuvasti maksumiehenä, mutta kokonaisuusedun nimissä olen valmis noilla tarkennuksilla säilyttämään tämän järjestelmän esim vertailussa jenkkien vastaavaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti heki
Koska ansiosidannainen päiväraha on Suomessa niin kattava, tulee siitä yrityksille melko suuri kuluerä. Jos kriteerit olisivat hiukan tiukempia (kuten Sailas ehdottaa), vapaituisi yrityksen varoja mm. työllistämiseen. Työntekijähän maksaa vain murto-osan ansiosidonnaisestaan itse, eli on täysin väärin väittää, että henkilö maksaisi tukensa itse. Ei siellä työryhmissä sentään niin tyhmiä olla, ettei siellä tiedettäisi toimella olevan työllisyyttä parantava vaikutus. Työllisyyden hoidon kannalta tärkeätä olisi nimenomaan saada pienennettyä yrityksien sivukuluja, joista tämä ansiosidnnoinen tuki on eräs muoto.
Olen hekin kanssa samaa mieltä. Minun mielestänikin on erittäin vahingollista yritysten kilpailukyvylle, että he joutuvat maksamaan työläistensä palkkojen lisäksi työttömienkin "palkat". Vaikka Jukka esittikin ettei kukaan voisi ostaa asuntoa, koska voisi jäädä työttämäksi, niin onko moraalisesti oikein, että yhteiskunta ostaa työttömälle asunnon? Sitä paitsi vaikka ansiosidonnais-järjestelmää muutettaisiin, niin tilalle tulisi yksityisiä kassoja, joissa työntekijät oikeasti itse maksaisivat vakuutusmaksua. Sitä paitsi järjestelmän poistuminen vähentäisi yritysten menoja ja siten nostaisi palkkoja ja siten parantaisi Suomen palkkojen kilpailukykyä ja siten maan teollisuuden mahdollisuuksia kilpailla huipputyövoimasta (kysykää lisää esim. Jorma Ollilalta).
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti kausi
Mikäli ansiosidonnaisen lakisääteisestä tasosta tinkitään siirtyvät kustannukset kuitenkin jonkun maksettavaksi. Yhdysvalloissa tällainen malli on jo olemassa. Perusturvan puuttuessa on pakko ottaa lisävakuutuksia. Ne ottaa joko työntekijä omasta pussistaan tai sitten työnantaja maksaa ne. Se on simppeli lähtökohta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa työssäkäyvien ja entisestäänkin rankasti verotettavien käteen jää taas vähemmän rahaa. Toisessa vaihtoehdossa työnantaja turvaa nämä vakuutukset ja sivukulujen määrä ei varsinkaan tipu vaan pikemminkin kasvaa koska tällöin vakuutuksenantajana on yksityinen yritys joka tekee tällä liiketoiminnallaan bisnestä. Sellaista vaihtoehtoa, että pitkään töissä ollut jää kokonaan ilman tukea ei ole.
Ensimmäisestä vaihtoehdosta on unohdettu, se että kun yrityksen menot pienenevät, kilpailu työntekijöistä kiristyy ja palkat nousevat (tämä koskee koulutettujia ja päteviä ihmiiä, joista on pulaa ja lisää tuloeroja, niinkuin minun mielestä pitääkin). USA:ssa maksetaan esim minun alallani helposti kolme-neljä kertaa isompia palkkoja kuin Suomessa, joten jos valinta olisi niin yksinkertainen, niin minä ottaisin USA:n palkan/työt.vakuutuksen helvetin paljon mieluummin.

Toisessa vaihtoehdossa on lähdetty oletuksesta, jossa valtion tuottama palvelu on automaattisesti tehokkaamaa kuin yksityisen. Kauppatieteistä tälläiselle ajattelulle ei tukea löydy, sillä yksityinen järjestelmä luo kilpailun ja se taas pakottaa kustannustehokkuuteen
.
Ansiosidonnainen tuki on minun tietojeni mukaan 70 % palkasta, ja jos asiaan ei liittyisi moraalia arvoja, niin minä valitsisin helposti ikuisen loman sillä rahalla.
 

kämmäri

Jäsen
Re: Re: Re: Re: Vai että opintolainaa...

Viestin lähetti dana77
Vaikka en Sailaksen mallia kannata, mutta olisi siinä ainakin se hyvä puoli, että ihmiset vähän miettisivät että mitä oikeasti KANNATTAA opiskella eli mistä töitä saa (paitsi pappa-betalar-tapaukset, mutta heitä ei valtiovalta kuitenkaan koskaan häiritse). Sinä tarjosit keinoksi opiskelupaikkojen määrää ja siihenhän koko aika pyritäänkin, mutta yksinään se ei ole ollut mikään sateenteko-keino.
Totta kai, jos opinnot pitäisi rahoittaa lainarahalla, aiheuttaisi monille opiskelijoille valinnan vaikeuksia. Opiskelenko alalle josta olen kiinnostunut ? Vai alalle jolta saan varmemmin töitä ?

Olen kuitenkin aivan varma, että mikäli opinnot pitää rahoittaa lainarahalla, niin matalapalkkaisten alojen opiskelijamäärät putoavat entisestään. Näillä aloilla tulee olemaan tulevaisuudessa kaikista suurin työvoimapula, eli niitä kyllä kannattaisi opiskella. Jos opinnot pitäisi vielä suorittaa lainarahalla, niin luulenpa, ettei se ainakaan lisää alojen suosiota.

Tuosta opiskelupaikkojen määrän rajoituksesta sen verran, että olen antanut itseni ymmärtää, että yliopisto-opiskelijoiden määrää pyritään kasvattamaan. Itselläni ei ainakaan ole hajuakaan onko joltain aloilta vähennetty aloituspaikkojen määrää(esim. humanistiset aineet ;).
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Viestin lähetti dana77
Ansiosidonnainen tuki on minun tietojeni mukaan 70 % palkasta, ja jos asiaan ei liittyisi moraalia arvoja, niin minä valitsisin helposti ikuisen loman sillä rahalla.
Ansioon suhteutettu päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltäneiden palkkatulojen perusteella. Se muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta (120 mk) ja ansio-osasta, joka oli 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka oli suurempi kuin 10 800 markkaa kuukaudessa, ansio-osa oli 20 prosenttia rajan ylittävästä päiväpalkasta. Lisäksi maksettiin lapsikorotus, joka oli 24 - 45 markkaa lasten lukumäärästä riippuen. Ansiopäiväraha oli verotettavaa tuloa.

Eli mitä suurempi palkka, sitä paskempi ansiosidonnainen prosentuaalisesti ja päinvastoin. Esimerkiksi työttömäksi jäänyt kansanedustaja tienaa 1 655 euroa kuukaudessa ja se 36 prossaa hänen tuloistaan.

On siis harhaanjohtavaa puhua kiinteistä prosenteista. Keskituloisella ansiosidonnaiselle tippuminen tarkoittaa käytännössä palkan puolittumista.

Muissa maissa on tosiaan palkkataso moninkertainen Suomen palkkatasoon ja niissä irtisanominen on myös vaikeampaa. Ilman erorahapaketteja tai palkan triplaamista en suostuisi ansiosidonnaista tiputtamaan.

Mutta kuten Dana77, minäkin ottaisin paljon mielummin triplapalkan ja vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen.
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Viestin lähetti dana77
Ensimmäisestä vaihtoehdosta on unohdettu, se että kun yrityksen menot pienenevät, kilpailu työntekijöistä kiristyy ja palkat nousevat (tämä koskee koulutettujia ja päteviä ihmiiä, joista on pulaa ja lisää tuloeroja, niinkuin minun mielestä pitääkin). USA:ssa maksetaan esim minun alallani helposti kolme-neljä kertaa isompia palkkoja kuin Suomessa, joten jos valinta olisi niin yksinkertainen, niin minä ottaisin USA:n palkan/työt.vakuutuksen helvetin paljon mieluummin.

Toisessa vaihtoehdossa on lähdetty oletuksesta, jossa valtion tuottama palvelu on automaattisesti tehokkaamaa kuin yksityisen. Kauppatieteistä tälläiselle ajattelulle ei tukea löydy, sillä yksityinen järjestelmä luo kilpailun ja se taas pakottaa kustannustehokkuuteen
.
Ansiosidonnainen tuki on minun tietojeni mukaan 70 % palkasta, ja jos asiaan ei liittyisi moraalia arvoja, niin minä valitsisin helposti ikuisen loman sillä rahalla.

Ensimmäinen argumenttisi on Väärin. Suomessa tehdään ns tupo-sopimuksia joissa kaikille aloille maksetaan yleiskorotuksia tuloista riippumatta. Yksilöllisissä palkkaneuvotteluissa ylempien käyrä on merkittävästi tavallisten duunarein käyrää loivampi. Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole ns lakkoasetta eikä edes halua lähteä lakkoilun kautta palkkatasoaan nostamaan. Tästä johtuen ero menee koko ajan kapeammaksi. Kehitys on jatkunut tällaisena jo kymmeniä vuosia.

Toinen olettamasi on osittain väärin. Valtio ei tällä hetkelläkään tuota palveluja vaan yksittäiset ammattialoittain järjestäytyneet kassat. Loimaan kassa ei edellytä jäsenyyttä mihinkään liittoon, kuten muuten eivät muutkaan. Työttömyyskassaeduista ei tällä hetkellä voi kilpailla koska asia on järjestetty lailla.

Kolmas olettamasi on rankka yleistys ja pitää paikkansa ainoastaan aivan kiturajalla oleviin palkkoihin eli n 1000 ekeä kuussa. 3000 euron ansioilla saa ansiosidannaista 1361 euroa/kk. Se on n. 40 %. Tästä siis vielä verot pois. Mitä korkeammat tulot sitä pienempi ansiosidannainen suhteessa. 5000 ekeä on 1740 ekeä tukea. Ei ainakaan minua houkuttelisi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti kausi
Ensimmäinen argumenttisi on Väärin. Suomessa tehdään ns tupo-sopimuksia joissa kaikille aloille maksetaan yleiskorotuksia tuloista riippumatta. Yksilöllisissä palkkaneuvotteluissa ylempien käyrä on merkittävästi tavallisten duunarein käyrää loivampi. Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole ns lakkoasetta eikä edes halua lähteä lakkoilun kautta palkkatasoaan nostamaan. Tästä johtuen ero menee koko ajan kapeammaksi. Kehitys on jatkunut tällaisena jo kymmeniä vuosia.
Kehitys on mennyt siihen suhtaan, mutta en minä puhunutkaan mistään menneistä vaan siitä, että mitä tapahtuisi JOS ansiosidonnainen-järjestelmä postettaisiin. Yrityksille jäisi enemmän rahaa, joten se toimisi piristysruiskeena taloudelle ja kuten tiedetään niin hyvinä aikoina kilpailu korkeasti kouluteista työntekijöistä kiihtyy ja tuloerot kasvavat, piste.

"Toinen olettamasi on osittain väärin. Valtio ei tällä hetkelläkään tuota palveluja vaan yksittäiset ammattialoittain järjestäytyneet kassat. Loimaan kassa ei edellytä jäsenyyttä mihinkään liittoon, kuten muuten eivät muutkaan. Työttömyyskassaeduista ei tällä hetkellä voi kilpailla koska asia on järjestetty lailla. "

Valtio oli väärä sana, olisi pitänyt käyttää julkista. Ei siinä ollut mitään olettamusta, siinä otin kantaa väitteeseesi, että julkinen tuottaa palvelun oletuksena tehokkaammin kuin yksityinen. Loimaan kassa on yksityinen ja minun käsittääkseni edullisin vaihtoehto, eikä se jo osoita jotain? Sitäpaitsi minä voin vapaasti valita liitynkö siihen vai johonkin muuhun kassaan sen mukaan mitä he minulle tarjoavat.

"Kolmas olettamasi on rankka yleistys ja pitää paikkansa ainoastaan aivan kiturajalla oleviin palkkoihin eli n 1000 ekeä kuussa. 3000 euron ansioilla saa ansiosidannaista 1361 euroa/kk. Se on n. 40 %. Tästä siis vielä verot pois. Mitä korkeammat tulot sitä pienempi ansiosidannainen suhteessa. 5000 ekeä on 1740 ekeä tukea. Ei ainakaan minua houkuttelisi."

Myönnän että tunsin vain erään tuttuni tilanteen, enkä edes siitä tarkkoja lukuja muista. Sen muistan silti erittäin hyvin että tuttu jäi työttämäksi, eikä se jääminen harmittanut kovinkaan paljoa tuntunut harmittavan.
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Viestin lähetti dana77

"Valtio oli väärä sana, olisi pitänyt käyttää julkista. Ei siinä ollut mitään olettamusta, siinä otin kantaa väitteeseesi, että julkinen tuottaa palvelun oletuksena tehokkaammin kuin yksityinen. Loimaan kassa on yksityinen ja minun käsittääkseni edullisin vaihtoehto, eikä se jo osoita jotain? Sitäpaitsi minä voin vapaasti valita liitynkö siihen vai johonkin muuhun kassaan sen mukaan mitä he minulle tarjoavat."

Julkinen on ihan yhtä väärä sana. Loimaan kassa on ns yksityisalojen työttömyyskassa. Ei siis yksityinen. Siellä sovelletaan ihan samaa Työttömyysturvalakia kuin muissakin kassoissa. Edun määrät, edellytykset jne ovat siis täsmälleen samat. Ei ole mitään julkisia kassoja. Tuo sana yksityisalojen ei siis ole sama kuin yksityinen, kässäätkö? Hintaero johtuu siitä että muiden kuin Loimaan kassan toiminta on yleensä järjestetty liittojen kautta. Liittoon ei kuitenkaan ole pakko kuulua. Eli arkkitehti, ekonomi tms voi liittyä oman alansa kassaan vaikkei esim ekonomiliittoon kuuluisikaan. Hinta ei siis osoita mitään, kässäätkö? Muuhun kassaan et voi liittyä valintasi mukaan vaan vaihtoehtona sinun kohdallasi on liittyä oman alasi kassaan tai Loimaan kassaan. Hinta on kummassakin täsmälleen sama.

"Myönnän että tunsin vain erään tuttuni tilanteen, enkä edes siitä tarkkoja lukuja muista. Sen muistan silti erittäin hyvin että tuttu jäi työttämäksi, eikä se jääminen harmittanut kovinkaan paljoa tuntunut harmittavan."

Muistit siis tarkoitushakuisesti maksettavat prosentit puolella väärin. Niin tekee 9/10. Siitä olemme samaa mieltä, että ansiosidonnainen passivoi ellei ole pakko ottaa vastaan töitä niitä tarjottaessa, itse ansiosidannaisen määrän lasku ei tuo työpaikkoja. Ps. erikoisia tuttuja sinulla.
 
Viimeksi muokattu:

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
"Oletat että yrityksen käytettävissä olevat varat suunnataan uusiin työpaikkoihin" - Kausi

En oleta, että koko potti menisi uusien työpaikkojen luomiseen, mutta erityisesti pienet (ja keskisuuret) yritykset palkkaisivat taatusti HERKEMMIN uusia työntekijöitä, jos näiden aiheuttamat sivukulut olisivat pienemmät. En siis sano, että tuo ansiosidonnaisen leikkaus olisi mikään hokkus-pokkus-temppu, mutta se olisi ihan kelvollinen päänavaus sivukulujen pienentämisessä.

Jos työllisyyttä halutaan saada paranemaan, on päivänselvää, että jostain saavutetuista eduista on luovuttava. Saavutetuista eduista on vain niin vaikea luopua, sillä enemmistö on niiden saajana, ja vähemmistö (=työttömät) on kärsijöinä. Enemmistö ei halua luopua omista eduistaan muiden hyväksi. Periaatteessa luonnollista tämäkin, mutta ei todellakaan kovin demokraattista. Huvittavaa, että demarit (ja vasemmisto) on kuitenkin näiden sivukulujen leikkaamisen suurin vastustaja.

Opintotuen suhteen olisi parempi, että tuki olisi riittävän suuri, jotta opiskelija voisi sillä elää. Vastineeksi ilmainen opinto-oikeus poistuisi alan historiasta otetu keskimääräisen valmistumisajan umpeuduttua. Tämän jälkeen opintovuosi maksaisi "huomattavasti", eikä tukea maksettaisi lainkaan. Kunnon perinteinen keppiä ja porkkanaa asetelma. Ne, jotka saavat opintonsa ajoissa päätökseen, saisi ilmaisen koulutuksen, ja elämiseen riittävät tuet. Ne, jotka opiskelevat huvin vuoksi ja istuvat pääosan katukahviloissa trendilehtiä lukemassa, saisivat viettää kivaa elämää muutaman vuoden, mutta maksaisivat itse loppututkintonsa, ja koko elämänsä. Olen aika varma, että tämä nostaisi kynnystä vain chillailla, ja valmistuminen koettaisiin nykyistä tärkeämpänä. Varmaan jokainen tuntee ainakin yhden ns. ikuisen opiskelijan, joka vain ravaa vuosi toisensa jälkeen yliopistolla.
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti FourForty
Opintotukikuukausia saa yliopistotutkintoa varten 55. Eikä tuella eläminen ole tälläkään hetkellä mahdollista, vaan pakko on ainakin minun käydä samalla töissä pärjätäkseni.

Tuli virheitä minulle. Siis elinikäisiä kuukausia on 70 korkeakouluopintoihin. Korkeakouluissa yhden tutkinnon suorittamisen 55 ja AMK:n puolella 45-55. Elinikäiset tukikuukaudet koskee tietysti vain useamman tutkinnon opiskelijoita.
 
Viimeksi muokattu:

Aksu

Jäsen
Re: Re: Re: Re: Vai että opintolainaa...

Viestin lähetti dana77
2,5 ov:ta ei monilla aloilla ole lähellekkään täysipäiväistä työskentelyä. Tiedän että joillain aloilla se on, joten ongelmana onkin enemmän se että opintoviikot eri kurssien saatika sitten eri koulujen välillä ei vastaa toisiaan.

Ei vastaa joo, mutta vastuu tästä kuuluu valtiolle. Opintotukilautakunnat määrittelevät vuosittain opintojen seurantaan käytettävät kriteerit opintoviikoista ja tämä vaihtelee jonkun verran. Ministeriön suositus toki on olemassa ja vaihtelu on yleensä suuntaan tai toiseen 0,5 ovaria. Suurin osa AMK-opinnoista menee 3 ovarin mallin mukaan. Näin myös osa yliopistoissa, mutta yleisellä tasolla voidaan sanoa, että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tuo vaatimus on pienempi.
 

Aksu

Jäsen
Sitä minä en opiskelujen kestoa koskevassa keskustelussa ymmärrä miksi yliopistoja ja korkeakouluja hellitään? Ammattikorkeakoulujen puolella on vuodesta 2001 lähtien ollut voimassa erittäin tiukat kriteerit opiskeluajalla ja yliajan myöntämiselle eli tämä sektori ei ole ongelma, mutta akateemisen vapauden maailmaan ei uskalla yksikään päättäjätaho puuttua. Reilusti yliaikaiset tai tutkintoon nähden "yliopiskelu" maksulliseksi. Vai sotiiko tämä nyt sitä tieteellisyyden ja oppimisen vapauden periaatetta vastaan? Mielestäni ei. Rohkeutta arvon päättäjät, puuttukaa myös niihin instituutioihin, joista olette tullet.
 

Ruutiveijari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Harhautustahan tämä vain on.

Opiskelijat vaativat korotusta opintotukeen -> pöydälle lyödään järjetön ehdotus, jossa opintotukea leikataan rajusti -> opiskelijat vaativat opintotukien pysymistä ennallaan (suora lainaus eräästä päivän ilmaisjakelulehdistä) -> opintotukea ei leikata -> korotuspaineet katoavat, "juurihan teiltä jätettiin leikkaamatta".
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti Ruutiveijari
Harhautustahan tämä vain on.

Opiskelijat vaativat korotusta opintotukeen -> pöydälle lyödään järjetön ehdotus, jossa opintotukea leikataan rajusti -> opiskelijat vaativat opintotukien pysymistä ennallaan (suora lainaus eräästä päivän ilmaisjakelulehdistä) -> opintotukea ei leikata -> korotuspaineet katoavat, "juurihan teiltä jätettiin leikkaamatta".

Tämä on hyvä havainto ja on tiedostettu opiskelijajärjestöissä. Kysymys tämän ehdotuksen totaalisessa lyttäämisessä oli nimenomaan siitä, ettei ajatus jää hetkeäkään elämään. Työ opintotuen ja/tai asumislisän parantamiseksi jatkuu entisellään. Kuten kirjoitit, herra Sailas yritti laskea ns. nollatasoa, johon opiskelijat olisivat tyytyväisiä.
 

Jukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Onko kellään tietoa miten Suomen BKT ja ihmisten palkkatulot ovat kehittyneet vuodesta -90 alkaen? Käsittääkseni BKT kasvoi sinä aikana huomattavasti enemmän kuin ihmisten palkkatulot. Kakkua ei siis ole jaettu kovin tasapuolisesti ja siihenhän tässä maassa nykyään tunnutaan pyrkivän, että entistä harvempi saisi rahaa ja iso osa kituuttaisi. Kuvitellaan, että se on kannustavaa. En usko.

Sailas on muuten aina opiskelijoiden kimpussa. Joku henkilökohtainen trauma? Tuntuu kummalta, että esim. ulkomaanmatkat ovat alv:ittomia eikä se ketään haittaa, mutta opintotuki on kauhea kirous. Kumpaa sitten kannattaa tukea, ulkomaanmatkailua vai opiskelua????

Eikä sitä asuntoa työttömälle yhteiskunta olisi ostamassa, loppuuhan ansiosidonnainen määräajan kuluttua. Pitäisi kuitenkin olla turvaverkko siksi aikaa, kun etsii uutta työpaikkaa. Ja väitän, että 95% ihmisistä käy mieluummin töissä kuin on työttömänä. Aihetta sivuava tutkimuskin on tehty vähän aikaa sitten ja siinä tultiin samanlaiseen tulokseen.

Meidän firmassa ilmoitettiin juuri tällä viikolla lomautuksista, jotka koskevat käytännössä kaikkia. Kiitän luojaani, että en ole ottanut asuntolainaa, nyt olisin todella kusessa. Ja tällä alalla(IT) itkettiin vielä pari vuotta sitten kauheasti resurssipulaa...

Ihmettelen aina, miten Ruotsissa työllisyystilanne on paljon parempi kuin Suomessa, vaikka sinne on tullut vuosien mittaan about miljoona siirtolaista. Mitä siellä tehdään niin paljon paremmin?
 

heki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Viestin lähetti Jukka
Onko kellään tietoa miten Suomen BKT ja ihmisten palkkatulot ovat kehittyneet vuodesta -90 alkaen? Käsittääkseni BKT kasvoi sinä aikana huomattavasti enemmän kuin ihmisten palkkatulot. Kakkua ei siis ole jaettu kovin tasapuolisesti ja siihenhän tässä maassa nykyään tunnutaan pyrkivän, että entistä harvempi saisi rahaa ja iso osa kituuttaisi. Kuvitellaan, että se on kannustavaa. En usko.


Joo, mutta kannattaa muistaa myös se, miten paljon Suomi velkaantui vuosina 90-94. Velan määrä käsvoi niin suureksi, että pelkät lainan hoitokulut olivat miljoonia euroja vuodessa. Jotta velkaongelma saatiin kuriin jouduttiin nousukauden ylijäämää pumppaamaan velan hoitamiseen. Näin saatiin mm. korkokulut edes jotenkin kestävämmälle pohjalle. Jos velkaa ei olisi maksettu yhtä paljon pois, niin nyt vasta Suomi kusessa olisi. Nyt Suomi voi ottaa uutta lainaa, eikä tilanne karkaa heti kädestä, mutta jos nousukauden tuloilla ei velkaongelmaa olisi hoidettu, olisi korkokulut edelleen kestämättömät, ja lisäksi velan määrä olisi niin suuri, että uuden lainan saanti olisi vaikeaa (tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomen tulisi maksaa markkinakorkoa suurempaa korkoa). Suomi ns. söi ensin, ja maksoi myöhemmin.
 

rapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kolarin Turmio
Ruutiveijarilta hyvä pointti. Mutta tuntuu siltä, että tämä vasta herättikin opiskelijat. Seuraava viesti kilahti postilaatikkooni, taidanpa lähteä minäkin marssille:

"HERÄTTIKÖ TORSTAINEN HESARI UNESTA? TAHDOTKO TUKEA OPINNOILLESI?
OPISKELIJAT EIVÄT ENÄÄ VAIKENE!

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, sen alajärjestöt ja poliittiset
nuorisojärjestöt nousevat vaatimaan kunnollisia parannuksia opintotukeen.
Suomen kilpailuvalttina on nähty koulutettu ja osaava väestö, jonka takana
on tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Suomen on oltava valmis myös
tarjoamaan sellaiset opiskelun edellytykset, jotka mahdollistavat tämän
tavoitteen saavuttamisen. Tämän hetkinen opintotuen taso ei ole sellainen,
joka mahdollistaisi kokopäiväisen opiskelun. Vaadimme hallitusohjelmaan
opintorahan ja asumislisän tuntuvaa korotusta.

Tahdot kohentaa opiskelijana asemaasi ja tulet

MIELENOSOITUKSEEN TORSTAINA 3.4. KELLO 16. LÄHTÖPAIKKA ON SENAATINTORI JA
MÄÄRÄNPÄÄNÄ EDUSKUNTATALO."
 

Aksu

Jäsen
Viestin lähetti rapster
Ruutiveijarilta hyvä pointti. Mutta tuntuu siltä, että tämä vasta herättikin opiskelijat. Seuraava viesti kilahti postilaatikkooni, taidanpa lähteä minäkin marssille:

"HERÄTTIKÖ TORSTAINEN HESARI UNESTA? TAHDOTKO TUKEA OPINNOILLESI?
OPISKELIJAT EIVÄT ENÄÄ VAIKENE!

Ei tämä varsinaisesti herättänyt opiskelijoita. Tähän asti työ on tehty ns. kulisseissa selkeänä tavoitteena parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja tätä tehdää koko ajan. Nyt tämä räikeä heitto Sailaksen ryhmältä vaatii monien tahojen mielestä mahdollisimman kovan ja näkyvän vastustuksen. Tätä tällä haetaan. Työ jatkuisi edelleenkin ilman Sailaksen papereita normaalisti opintotuen puolesta.
 
Suosikkijoukkue
Ilves Tampere
FC Reilukerhosta terve!

Älkää nyt suotta repikö tästä mitään turhaa strenssiä. Jäätteenmäkihän on luvannut (mm.), että kun Kepu pääsee hallitukseen, niin maaseudullekin tulee oikein kuulkaa laajakaistayhteydet joka talouteen. Ja vieläpä ilmaiseksi. Myös työttömyysturvaa parannetaan tuntuvasti, opintotuesta nyt puhumattakaan. Nyt ei enää kannata tuhlata nuoruuttaan koulun penkillä homehtumiseen, mennään kaikki vaan kortistoon makaamaan.

No, vakavasti puhuen. Tuskin tämä Sailaksen hölmöily tulee menemään eduskunnassa läpi, edellyttäen nyt, että tuleva hallitus edes ottaa sen asiakseen. Ei minulla mitään tuon työttömyysturvan ehtojen tiukentamista vastaan ole, vaikka kyllä tuo 15-vuoden työhistoria kuulostaa hivenen kohtuuttomalta. Opintotuen lakkauttamisella valtio kyllä vain sahaisi oksaa jolla istuu. Oma vaatimaton käsitykseni asiasta on, että kruunu saa kuitenkin (ainakin useimmissa tapauksissa) opiskelijalle maksetun opintotuen moninkertaisena takaisin veroissa. Ainakin jos pitäydytään hyvin pelkistetyssä korkeampi koulutus-suuremmat tulot -kausaalisuhteessa. Opintotuen lakkauttaminen johtaisi myös mitä suuremmassa määrin eriarvoistumiseen; rikkaiden kersat valmistuisivat nopeammin, kun isi sponssaisi, eikä tarvitsisi tehdä opiskelun ohessa töitä. Kyllä tulevaisuudessakin lienee tarvetta korkeasti koulutetuille, vaikkakin myös nk. akateeminen työttömyys tuleekin varmasti lisääntymään.

Ja jos kerran lähdetään sille linjalle, että opintoraha on pelkkää lainaa, niin saman periaatteen mukaisesti myös muut sosiaalietuudet on annattava lainana, kuten työmarkkinatuki tai työttömyyskorvaus. Jokohan olisi riittävän kannustavaa??

Mutta eikö tuo Sailas olekin SDP:n jäsen? Hieman, sanoisinko oikeistolaista politiikkaa demarilta...
 
Viimeksi muokattu:

juppe

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Chelsea, Fulham
Viestin lähetti heki
Tuossa lausessa se ydin onkin, nimittäin työttömyyden hoidon kannalta. Koska ansiosidannainen päiväraha on Suomessa niin kattava, tulee siitä yrityksille melko suuri kuluerä. Jos kriteerit olisivat hiukan tiukempia (kuten Sailas ehdottaa), vapaituisi yrityksen varoja mm. työllistämiseen. Työntekijähän maksaa vain murto-osan ansiosidonnaisestaan itse, eli on täysin väärin väittää, että henkilö maksaisi tukensa itse.

Vuonna 1996 ansiosidonnaisesta työttömyy-späivärahasta maksoi valtio 62,5 prosenttia, työnantajat 32 prosentti ja vakuutetut 5,5 prosenttia. Tuoreempia tietoja minulla ei ole muta eiköhän lienee suunnilleen tuossa linjassa nykyyänkin.

Eli kun katsot sitä omaa tilinauhaasi, kohtaa jossa mainitaan perityt ennakkoverot niin sieltä se naapurisi ansiosidonnainen pääosin maksetaan. Kolmanneksen sitten maksaa työnantajat ja itsekin vielä pikkuisen siitä pitää maksaa.

SAK ja kumppanit ovat suomessa niin vahvoja ettei työttömyysturvan heikentämiset todennäköisesti mene läpi, opiskelijat sen sijaan ovat aivan hyödyttömiä (ei ole vahvoja etujärjestöjä, eivät edes äänestä) joten jonkinasteinen Sailaksen sunnittelmien toteuttaminen vaikuttaa suht todennäköiseltä.

Eli summa summarum, kun valmistut opinnoistasi ja onnekkaana pääset töihin niin valtion ja kuntien menojen lisäksi sieltä tilinauhastasi makselet sen opintolainan ja sen 15 vuotta töissä olleen naapurin ansiosidonnaisen.

Miksi Suomesta muuten käytetään yhä nimitystä hyvinvointivaltio? Täällä on hyvinvointivaltion verotus mutta hyvinvointipalvelut eivät enää pärjää muille länsimaille, eikä kohta enää niille lopuillekaan.
 

juppe

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Chelsea, Fulham
Viestin lähetti Jukka
Opintotukiehdotus on niin järjetön, että sitä ei tarvitse edes kommentoida.

Ansiosidonnaisen päivärahan poistamisessakaan en näe kauheasti järkeä. Ihan käytännön elämästä esimerkki: Herra X on ottanut vuoden työssäolon jälkeen asuntolainan(niinkuin useimmilla tapana on). Puolen vuoden kuluttua hänet irtisanotaan tai lomautetaan -> jos hän jää peruspäivärahalle ei hän pysty maksamaan siltä ajalta mikä uuden työpaikan saamisessa menee(ja huom. varsinkin tällä hetkellä siihen todella menee aikaa vaikka olisit koulutukseltasi mikä tahansa) asuntolainaansa -> asunto myyntiin. Pahimmassa tapauksessa asuntokaan ei mene kaupaksi -> velkoja ei pysty maksamaan -> luottohäiriö. Mitäs tästä seuraa? Kukaan ei uskalla ottaa enää asuntolainaa, eikä ostaa asuntoa. Mutta ehkä Sairas ja hänen puheidensa takana olevat poliitikot niin haluavatkin. Kaikki kadulle!

Fiksuna kaverina herra X ei ota sitä asuntolainaa vuoden töissäolon jälkeen. Lainan ottamisessa on aina riskinsä eikä valtion kuulu kantaa sitä riskiä jos joku typeryyksissään otttaa lainan jota ei sitten pystykään maksamaan takaisin. Jotkut ihmiset kun Suomessakin joutuvat asumaan vuokralla siksi kun ei ole varaa ostaa asuntoa, miksi joillakin pitäisi olla sitten sellainen turva että veronmaksajat maksaa jos ei itse pysty?

Naapuri Y joka on ansiosidonnaisella, makselee sillä asuntolainaansa ja valittaa vielä, ei millään tajua että minä ja muut veronmaksajata sitä hänen asuntolainaansa maksavat, ja keskioluet, ja se autolaina ja ne kanarianmatkat ja...

Toisaalta herra X voisi olla niinkin fiksu että ottaisi asuntolainaansa varten vakutuuksen joka huolehtii ellei itse pysty, käsittääkseni noita takaisinmaksuturvapalveluita oikein tyrkytetään pankista. Tosin vakuutusyhtiö vaatinee jonkinlaista näyttöä siitä että kyse on tosiaan maksukyvyttömyydestä eikä vain maksuhaluttomuudesta - toisin kuin veronmaksajat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös