18 vuotta olisi tulossa lasiin ensi viikon perjantaina 04.04. Yllättävän nopeasti se aika on mennytkin. Kun miettii, niin hienoimpia muistoja alaikäisyydestä on jäänyt ala-asteajoilta vaikka minkälaisia ja nyt lähempänä täysi-ikäisyyttä festareilla on meno ollut kovaa.
Sitä tuli ensimmäisinä kouluvuosina oltua joka ikinen päivä yhden ja saman kaverin kanssa. Melkoinen velikulta oli tämä heppu, mutta yläasteella tiemme erkanivat ja aloimme pyöriä eri piireissä. Kauneimpia muistoja olivat nämä hetket, kun teimme parhaan kaverini kanssa kaikkea mahdollista yhteistä. Joskus sitä tuli kokeiltua asioita liikaakin... Enää ei tosin ole sellaista yhtä tiettyä sieluntoveria, mutta muuten kavereita on minulle riittämiin.
Urheilun saralta muistuu mieleen eräs toinen ala-asteen luokkalaiseni, jonka kanssa olimme koulun tasolla kovia juoksukilpailijoita. Jaoimme voitot suunnilleen 50-50, ja kilpailemisen himo oli aina suurimmillaan.
Myös Mikkelin Jukureille erityisen suuri kiitos äärimmäisistä elämyksistä, joita joukkue on vuosien varrella tarjonnut. Pienestä pojasta lähtien suuri unelmani on ollut nähdä Jukurit jonain kauniina päivänä liigassa. Nousu Suomi-Sarjasta Mestiksen huipulle on ollut mahtava - etenkin ensimmäiset Mestis-kaudet ja mestaruudet olivat uskomattomia suorituksia. Aina sitä tunnuttiin nousevan mahdottomistakin tilanteista voittoon. Kalevankankaan jäähallikin oli silloin usein täynnä huuman valtaamia ihmisiä.
Vielä kuitenkin puuttuu yksi ratkaiseva askel, liiga-askel. Ehkä sitä ei koskaan tule, mutta jos se joku kaunis päivä tapahtuukin, en voi kuvitella sitä liikutuksen määrää.
Joka tapauksessa, kaikki nämä vuodet tähän asti - NEVER FORGET!