10 pleijarimatsissa istuin paikalla (mitä nyt 1. finaali meni F1:ssä seisoessa), lähes koko ajan tuolini reunalla kurkku huutamisesta kipeänä. IFK tarjosi tänä keväänä parasta viihdettä, mitä tiedän, etenkin kun Jalosen ohjaamat trillerit lähes aina loppuivat niin kuin Hollywoodissa - onnellisesti.
Eilinen "toinen puoli huutakaa meille" -kannustus ja Burana Arenan totaalinen haltuunotto jää ikuisesti mieleeni upeimpana hetkenä, jonka olen IFK-fanina saanut kokea.
Tämä oli aivan tolkuttoman hieno kevät.
TACKAR, IFK!