Mainos

Onko Liigan taso laskenut KHL:n nousun myötä?

  • 388 294
  • 2 256
Siis täh? Eikös noistakin pelaajista kaikki käyny kuitenkin ulkomaillakin pelaamassa? Millä tavalla se Venäjällä pelaaminen heikentää Liigan tasoa enemmän kuin Euroopassa tai NHL:ssä pelaaminen?

Voi hyvänen aika. Kyllä kävivät. Jos olisi ollut KHL nykymuodossaan olemassa, olisivat todennäköisesti pelanneet ulkomailla pidempään, ja tämä olisi pudottanut SM-liigan tasoa suhteessa muihin sarjoihin. Katsos kun esim. kauden 1998-99 liigan tasoa ei heikentänyt se, että Helminen pelasi Ruotsissa vuonna 1995. Jos hän olksi pelannut Venäjällä kauden 1998-99, se olisi pudottanut tuon kauden SM-liigan tasoa. Esim. Helmisen ja Ojasen liksat Ruotsista olivat pähkinöitä verrattuna siihen, mitä tuon tason kaverit saavat nykyään Venäjältä. Tämä tietenkin helpotti Ilveksen ja Tapparan asemaa neuvotteluissa huimasti. Voin etsiä paksumpaakin rautalankaa, jos tämä ei riitä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Minun mielestäni tason lasku tarkoittaa sitä, että uudet pelaajat eivät ole niin taitavia kuin ne, joiden saappaita he ovat tulleet täyttämään. Tämä ei kuitenkaan mielestäni pidä paikkaansa.

Esim. kauden 1998-99 HPK:ssa takoivat kovia tehoja sellaiset pelaajat kuin Vlasak, Kapanen, Hetunen, Pärssinen ja Simicek. HPK onnistui pitämään heidät kaikki myös seuraavan kauden joukkueessaan. Jos Venäjällä olisi tuolloin maksettu miljoonia, KHL olisi kupannut useimmat (tai kaikki) noista jätkistä itselleen ja joku Jarkko Savijoki olisi noussut Kerhossa isompaan rooliin. SM-liigauskovaiset olisivat kuitenkin voineet todeta, että ei vaikuta sarjan tasoon mitenkään, koska Savijoki on ihan yhtä taitava kuin lähtijätkin.
 

Ritola#24

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Totta kai aina syntyy uusia tähtiä. Ainahan joku tulee Liigassa iskemään hyvät tehot, ja silloin hän on Liigan mittapuulla tähti. Mutta fakta on se, että suomalaisseurojen olisi 1990-luvun lopulla ollut pirun hankala pitää riveissään Kapasen, Hentusen, Pärssisen, Rintasen, Helmisen ja Ojasen tasoisia pelaajia, jos heille olisi Venäjältä tarjottu viisi miljoonaa markkaa kaudesta käteen. Joku olisi tietenkin ollut pistepörssin kärjessa näiden jätkien tilalla ja siten "tähti" liigan mittapuulla, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö noiden jätkien pelaaminen Venäjällä Suomen sijaan olisi heikentänyt SM-liigan tasoa.
Nuo mainitsemasi pelaajat kyllä kävivät hakemassa rahat ulkomilta kun heillä mhdollisuus oli. Esim Helmistä ja Ojasta en ole koskaan kuitenkaan pitänyt kavereina, jotka pyllistivät aina isoimman tilipussin perään, vai onko näin????

Olisivat voineet muutaman vuoden pidempäänkin pelata ulkomailla mutta tulivat suomeen, kotiseuraansa. Muistanet kyllä.

Niin kauan kuin KHL maksa joillekkin villekoistisille tai teemulaineille, paljon parempia palkkoja kuin mitä pelaajat ovat, kyllä se vaikuttaa sm-liigaan.

Mutta jossain kohtaa joku pieni markkinatalous iskee venäjällällekkin. Kun miljardeja tuohon touhuun hukataan ja venäjän kiekon taso ei nouse, kyllä se loppuu. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
 
Viimeksi muokattu:
Toki ET on antanut viitteitä siitä, että Liigaseurat ovat tällä hetkellä keskimäärin rajusti perässä SHL-seuroja ja Liigan taso on huomattavasti lähempänä Tshekin xtraliigan tasoa.

On muuten aika helvetin ukkoutunut sarja tuo Extraliiga kun nyt vilkaisin. Pistepörssin viiden kärjen iät järjestyksessä; 40, 37, 28, 42 ja 37.

Poimintoja sijoilta 6-20 hajanaisessa järjestyksessä: 34, 32, 38, 35, 32, 33, 37, 35, 34. Eli 13/20 haarukassa 32-42v. Keski-ikä: 35,8v.

Tulee vissiin aavistuksen sarjan taso kyykkämään kun nämä konkarit ripustaa hokkarit naulaan?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tulee vissiin aavistuksen sarjan taso kyykkämään kun nämä konkarit ripustaa hokkarit naulaan?

Ei huolta, kyllä niitä uusia tähtiä nousee aina.

No ei vaan, ihan vakavasti puhuen Liigan kohdallakin on nähtävissä "extraliigaistumista". Joku veteraani-ikäinen lähes koko uransa Liigassa pelannut Ville Vahalahti voittaa yhtäkkiä Liigan pistepörssin, vaikka ei koskaan ennen ole taistellut kyseisestä tittelistä. Jussi Markkanen palaa vaatimattoman NLA-kauden jälkeen Liigaan 38-vuotiaana ja on sarjan paras maalivahti. Jere Karalahti ehti KHL:ssä profiloitua enemmänkin peruspakkina, mutta Liigan palatessaan 38-vuotiaana voittaa pakkien pistepörssin. Tietysti on se yleismaailmallinen ilmiö, että peliurat jatkuvat pidempään, mutta kyllä hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, kun väistyvät uroot mystisesti alkavat mukamas kehittyä veteraani-iässä.
 
Nuo mainitsemasi pelaajat kyllä kävivät hakemassa rahat ulkomilta kun heillä mhdollisuus oli. Esim Helmistä ja Ojasta en ole koskaan kuitenkaan pitänyt kavereina, jotka pyllistivät aina isoimman tilipussin perään, vai onko näin????

Olisivat voineet muutaman vuoden pidempäänkin pelata ulkomailla mutta tulivat suomeen, kotiseuraansa. Muistanet kyllä.

Helmisen ja Ojasen seuravalintoihin vaikuti tietenkin halu kasvattaa lapsia kotikaupungissa. Mutta ymmärrätkö, että siinä on melkoinen ero, tarjotaanko ulkomailta 1,5-2 kertaa isompaa liksaa kuin kotikylästä, vaiko 3-5 kertaa isompaa. Ei Raipella ja Ojasella ollut sellaisia ansaintamahdollisuuksia kuin jollain Immosen Jakella nykyään.
 

Andrew

Jäsen
No ei vaan, ihan vakavasti puhuen Liigan kohdallakin on nähtävissä "extraliigaistumista".

Ruotsin liiga on varmasti valovuoden Suomea edellä ja se on helppo todeta pelkästään katsomalla pari peliä, mutta oletko oikeasti katsonut Tshekin extraliigaa niin paljon, että pystyt vertailemaan sitä Suomen liigaan?
 

Ritola#24

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ei huolta, kyllä niitä uusia tähtiä nousee aina.

No ei vaan, ihan vakavasti puhuen Liigan kohdallakin on nähtävissä "extraliigaistumista". Joku veteraani-ikäinen lähes koko uransa Liigassa pelannut Ville Vahalahti voittaa yhtäkkiä Liigan pistepörssin, vaikka ei koskaan ennen ole taistellut kyseisestä tittelistä. Jussi Markkanen palaa vaatimattoman NLA-kauden jälkeen Liigaan 38-vuotiaana ja on sarjan paras maalivahti. Jere Karalahti ehti KHL:ssä profiloitua enemmänkin peruspakkina, mutta Liigan palatessaan 38-vuotiaana voittaa pakkien pistepörssin. Tietysti on se yleismaailmallinen ilmiö, että peliurat jatkuvat pidempään, mutta kyllä hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, kun väistyvät uroot mystisesti alkavat mukamas kehittyä veteraani-iässä.

Nyt sitten karalahti 39v lähtee khl:ään.

Montakos joukkuetta esim. Rotenberg omistaa / monenko joukkueen taustala kaveri on? Koko läntisen "divisioonan"? Mutta jokerit on se joukkue joka on "sydäntä" lähellä.
Itseä ihmetyttää, että samat kaverit häärivät monien joukkueiden taustalla. Pesevät rahaa vai?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ruotsin liiga on varmasti valovuoden Suomea edellä ja se on helppo todeta pelkästään katsomalla pari peliä, mutta oletko oikeasti katsonut Tshekin extraliigaa niin paljon, että pystyt vertailemaan sitä Suomen liigaan?

No en ole katsonut Extraliigaa enkä nyt tuossa lainaamassasi suoranaisesti pelillisesti verrannutkaan, vaan sitä, että kun yleisesti ottaen on tiedossa, että Extraliiga alkaa tänä päivänä olemaan melko lailla pappaliiga, niin Liigan kohdallakin samaa ilmiötä on havaittavissa. Liigan päättyneen kauden hyökkääjien pistepörssin kympin joukossa oli kolme ikämiesikäistä pelaajaa ja pakkien vastaavassa tilastossa kympin sakissa oli neljä vähintään 35-vuotiasta. Viisi kautta aiemmin hyökkääjien top-kympissa ei ollut yhtään vähintään 35-vuotiasta ja pakkien top-kympistä löytyi kaksi veteraania.
 

Ritola#24

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Helmisen ja Ojasen seuravalintoihin vaikuti tietenkin halu kasvattaa lapsia kotikaupungissa. Mutta ymmärrätkö, että siinä on melkoinen ero, tarjotaanko ulkomailta 1,5-2 kertaa isompaa liksaa kuin kotikylästä, vaiko 3-5 kertaa isompaa. Ei Raipella ja Ojasella ollut sellaisia ansaintamahdollisuuksia kuin jollain Immosen Jakella nykyään.

Itseäni vain ärsyttää kun todetaan, että esim. Raipe ja Ojanen olisivat pelanneet heti venäjällä, viis perheistä. Voi olla mutta ei tiedä, ei.

Eräs nimimerkki väitti, että Janeckyä ei kiinostanut raha vaan Jokerit. Olisi kuulemma helposti mahtunut isolla palkalla 2. Ensimmäiseen kenttään NHL:ssä. Oli niiiiiiiiin hyvä.

Vittu nyt ollaan tultu siihen että Janeckyä ei kiinnostnut raha mutta helmistä ja ojasta olisi kiinnostanut jos olisi saanut JOTAIN 1,5-2 sijasta 3-5 kertaa.

(huom ruotsista sai tuohon aikaan pistepörssin kärkisijalla oleva kaveri kunnolla rahaa)
 
Itseäni vain ärsyttää kun todetaan, että esim. Raipe ja Ojanen olisivat pelanneet heti venäjällä, viis perheistä.

Näin ei ole kukaan todennut. Minä kirjoitin, että paljon vaikeampi olisi ollut pitää noista herroista kiinni, jos heillä olisi ollut mahdollisuus vetää KHL:n hirmuliksoja. Ja Janne Ojanenhan voisi hyvin olla satojen NHL-ottelujen veteraani, jos änärissä olisi ollut 21 joukkueen sijasta nykyiset 30 tiimiä silloin, kun hän sinne ensi kertaa yritti päästä. Nykyään on änärissä melkein 40 sentterin paikkaa enemmän täytettävänä kuin 1980-luvun lopulla.
 

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koitetaanhan nyt kerran vielä perustella omaa kantaa tuosta tason oletetusta muutoksesta näitä pelaajalistojen tekijöitä "vastaan".

Mielestäni nykyään yksittäisten pelaajien siirtymiset suuntaan tai toiseen ei vaikuta pelin kokonaisvaltaiseen tasoon niin paljon kuin ennen. Nykyään pelaajien henkilökohtaiset taidot ovat paljon lähempänä toisiaan kuin vaikka 90-luvulla. Sen takia korvaajia nousee helpommin tilalle kun välimatkat ovat pienemmät kuin ennen. Kaikille on käytännössä tarjolla todella hyvää valmennusta päivittäin. Pelaajat ovat taidollisesti, fyysisesti sekä taktisesti lähempänä toisiaan. Pelitaktiikat ovat kehittyneet valtavasti eteenpäin ja nykyään pelataan huomattavasti enemmän joukkueena kuin ennen. Toki aina on ollut ja aina tulee olemaan ympäri maailman ne muutamat megatähdet jotka sitten pystyvät ratkaisemaan omalla suorituksellaan pelin siellä ja toisen täällä. Toisaalta sekään ei välttämättä pelin kokonaistasoa nosta. Joskus jopa laskee kun muu joukkue odottaa, että kyllä ne "pepsipojat" pystyy tän meille kääntämään ja muut vain koittavat selviytyä. Vastustaja taas sumputtaa nuo megatähdet hyvällä viisikkopelaamisella pois pelin keskiöstä ja heillä peli menee yksinyrittämiseksi ja puskemiseksi. Ennen kun pelattiin huonommin joukkueena niin noilla yksilösooloilla pääsi "aina" ratkasemaan pelin, ei enään.

Eli rautalangasta: yksittäisten pelaajien siirtymiset sarjoista toiseen ei vaikuta nykypäivänä sarjan pelilliseen kokonaistasoon yhtä paljon kuin ennen. Ennen pelattiin enemmän yksilöinä, nykyään joukkueena. Yksilöt tekevät joukkueen, mutta joukkue on enemmän kuin osiensa summa.
 

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste
Täällä vertaillaan nyt jo Tshekin liiga ja Suomea?? Voi hyvää päivää. Suomessa on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä tilanne junioreiden kanssa. Extraliiga on täynnä vanhoja 30-40v pelureita, ketkä eivät suostu uraansa lopettamaan ja haluavat pelata kotiseuralleen. Tämä syö tolkuttomasti junioreiden paikkoja ja useimat löytävät tiensä muihin sarjoihin. Totta, että Suomessakin on veteraaneja, mutta rostereissa on tilaa myös nuorille, jotka ajavat pakosti vanhoista pelaajista ohi jossain vaiheessa. Jos näitä kahta sarjaa vertailee voi todeta varsin nopeasti, että Liiga on todella paljon Extraa edellä ja vertailu on ihan turhaa.



Liigassa on hyvä taso ja se on säilynyt 2010-luvun hyvin. KHL-peikko rokottaa pienesti, mutta suomi-poika nousee esiin sen jälkeen. Sama tapahtuu ensi kauden jälkeen (jos khl on siis pystyssä), parhaimmat saattavat vaihtaa sarjaa ja seuraava kausi on jälleen uusien tähtien esiintulo.
 

Ränse

Jäsen
Koitetaanhan nyt kerran vielä perustella omaa kantaa tuosta tason oletetusta muutoksesta näitä pelaajalistojen tekijöitä "vastaan".

Mielestäni nykyään yksittäisten pelaajien siirtymiset suuntaan tai toiseen ei vaikuta pelin kokonaisvaltaiseen tasoon niin paljon kuin ennen. Nykyään pelaajien henkilökohtaiset taidot ovat paljon lähempänä toisiaan kuin vaikka 90-luvulla. Sen takia korvaajia nousee helpommin tilalle kun välimatkat ovat pienemmät kuin ennen. Kaikille on käytännössä tarjolla todella hyvää valmennusta päivittäin. Pelaajat ovat taidollisesti, fyysisesti sekä taktisesti lähempänä toisiaan. Pelitaktiikat ovat kehittyneet valtavasti eteenpäin ja nykyään pelataan huomattavasti enemmän joukkueena kuin ennen. Toki aina on ollut ja aina tulee olemaan ympäri maailman ne muutamat megatähdet jotka sitten pystyvät ratkaisemaan omalla suorituksellaan pelin siellä ja toisen täällä. Toisaalta sekään ei välttämättä pelin kokonaistasoa nosta. Joskus jopa laskee kun muu joukkue odottaa, että kyllä ne "pepsipojat" pystyy tän meille kääntämään ja muut vain koittavat selviytyä. Vastustaja taas sumputtaa nuo megatähdet hyvällä viisikkopelaamisella pois pelin keskiöstä ja heillä peli menee yksinyrittämiseksi ja puskemiseksi. Ennen kun pelattiin huonommin joukkueena niin noilla yksilösooloilla pääsi "aina" ratkasemaan pelin, ei enään.

Eli rautalangasta: yksittäisten pelaajien siirtymiset sarjoista toiseen ei vaikuta nykypäivänä sarjan pelilliseen kokonaistasoon yhtä paljon kuin ennen. Ennen pelattiin enemmän yksilöinä, nykyään joukkueena. Yksilöt tekevät joukkueen, mutta joukkue on enemmän kuin osiensa summa.

Tässä on ihan hyviä pointteja. Vaikka pelaajamateriaalit ja taitotasot ovatkin ehkä suhteessa laskeneet, valmentaminen on sen sijaan mennyt pirusti eteenpäin. Ei kai ole liioteltua sanoa että Liiga on Euroopan parhaiten valmennettu sarja jos miettii pelitaktiikoita ja joukkueiden tiiveyksiä. Taitoerosta johtuva pelintason lasku voidaan kompensoida hyvin huikealla joukkuepelillä. Esimerkiksi viime kauden finaalit olivat aika huikeaa kiekkoa, syöttöprosentit, pelin virtaus jne. olivat todella korkealla tasolla. 1. finaali oli varmasti parasta liigakiekkoa mitä olen paikan päällä koskaan todistanut. Jos vertaa sitä vaikkapa DEL-liigaan niin ero on kuin yö ja päivä vaikka sielläkin pelaa nykyään kovia yksilöitä joista parhaat olisivat myös Liigassa todella kovia kunnon valmennuksessa. Ruotsin sarjassa(ja myös KHL:ssä) pelataan niin erilaista kiekkoa että suora vertaus on vaikeampaa. Pelaajamateriaalit ovat kyllä kiistatta enemmän tai vähemmän kovempia. Sanoisin myös että Extraliigan parhaat pappaporukat olisivat kyllä suurissa vaikeuksissa Liiga-joukkueiden kanssa.
 

blackhawk

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Chicago
Varmasti Liigan taso on sitä kautta laskenut, että KHL on tarjonnut uuden mahdollisuuden oman tulotasonsa nostamiseen sellaisille pelaajille, joiden kyvyt tai motivaatio ei riitä NHL:ään. En kuitenkaan pidä tätä pelkästään huonona asiana Liigan kannalta.

Jos tarkastellaan Liigan historiaa, näyttäisi siltä, että KHL:n perustamisen jälkeen Liiga on tasoittunut merkittävästi, eikä kaudesta toiseen mestaruuden voittavia dynastioita ole Liigassa enää nähty. Viimeisen viiden kauden aikana Liigassa on viisi eri joukkuetta voittanut mestaruuden, yhdeksän eri joukkuetta pelannut finaaleissa, kolmetoista joukkuetta pelannut semifinaaleissa ja kaikki joukkueet pelanneet neljännesfinaaleissa.

Syitä on varmaan monia, mutta yksi merkittävimmistä viime aikojen muutoksista on ollut, että nykyään myös suurimmilla budjeteilla pelaavista liigajoukkueista parhaat pelaajat lähtevät kauden jälkeen muualle. Pienemmät liigaseurathan ovat olleet samassa tilanteessa paljon pidempään, joten Liigassa seurat ovat nyt paremmin samalla viivalla, mikä tekee Liigan mestaruustaistelusta mielenkiintoisemman. KHL:n suomalaispelaajathan ovat käytännössä samoja, jotka ilman KHL:n tarjoamaa mahdollisuutta päätyisivät suurimmilla budjeteilla operoiviin liigaseuroihin.
 
Viimeksi muokattu:

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Täällä vertaillaan nyt jo Tshekin liiga ja Suomea?? Voi hyvää päivää.

Viime kaudella ET:llä Liigajoukkueiden saldo runkosarjassa oli 26 voittoa ja 30 tappiota. Extraliigajoukkueiden saldo oli 25 voittoa ja 31 tappiota. Tuon perusteella sarjat ovat aika tasapäiset. Myös seuraava vertailu antaisi sen kuvan, että kyseessä ovat hyvin samantasoiset sarjat: Twitter / MiikaArponen: Suoritin semitieteellisen ...
 
Viime kaudella ET:llä Liigajoukkueiden saldo runkosarjassa oli 26 voittoa ja 30 tappiota. Extraliigajoukkueiden saldo oli 25 voittoa ja 31 tappiota. Tuon perusteella sarjat ovat aika tasapäiset. Myös seuraava vertailu antaisi sen kuvan, että kyseessä ovat hyvin samantasoiset sarjat: Twitter / MiikaArponen: Suoritin semitieteellisen ...

Kun nyt taas kerran vedät esiin tuon Arposen listauksen, niin voitko ystävällisesti kertoa mitä se paljastaa? Kerro vaikkapa listauksen taustalla olevat metodit, otannan koko ja käytetyt tilastot. Nuo kolme asiaa paljastamalla tuohon vertailuun vetoaminen olisi edes hieman uskottavampaa.
 

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viime kaudella ET:llä Liigajoukkueiden saldo runkosarjassa oli 26 voittoa ja 30 tappiota. Extraliigajoukkueiden saldo oli 25 voittoa ja 31 tappiota. Tuon perusteella sarjat ovat aika tasapäiset.

Pelasikos tuolla kaikki kaikkia vastaan yhtä monta ottelua, vai oliko siellä kenties jonkinlaista lohkojakoa? Jos joukkueita oli jaettu lohkoihin, olisiko siellä saattanut ola jotain eroja lohkojen tasossa?


Myös seuraava vertailu antaisi sen kuvan, että kyseessä ovat hyvin samantasoiset sarjat: Twitter / MiikaArponen: Suoritin semitieteellisen ...

Taas vertaillaan pelkästään yksittäisiä pelaajia ja pelkkiä tehopisteitä. Ei todellakaan anna mitään kuvaa liigojen varsinaisesta PELILLISESTÄ tasosta. Huomioitavaa myös tuo Johtavan peräänkyselemä maaleja/peli lukema noissa sarjoissa.

No, samapa tuo mulle toisaalta. Liigassa pelataan hyvää lätkää joka kestää vertailun jokaisen Eurooppalaisen sarjan kanssa milloin tahansa. Ratkaisevaa on se miltä peli näyttää. Pelkkiä tilastoja katsomalla selviää myös se että Kärpät on Euroopan neljänneksi kovin joukkue vaikka siihen otettaisiin mukaan kaikki KHL-joukkueetkin.
 

Melko Huono

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siksi siinä lukeekin, että "vaikka siihen otettaisiin mukaan.."

Juurikin näin. Olisihan sen voinut ilmoittaa myös suoraan, että Pohjois-Amerikan ulkopuolisista joukkueista...

Missäs niin on sanottu?

Aika yleinen mielipide tällä palstalla, sekä jo pelaajienkin keskuudessa, alkaa olemaan se, että Venäjän pääsarjaa (KHL) ei voi laskea eurooppalaiseksi sarjaksi.
 

faro

Jäsen
Aika yleinen mielipide tällä palstalla, sekä jo pelaajienkin keskuudessa, alkaa olemaan se, että Venäjän pääsarjaa (KHL) ei voi laskea eurooppalaiseksi sarjaksi.

Ei välttämättä voi laskea kokonaan eurooppalaiseksi sarjaksi, koska osa KHL-joukkueista ei sijaitse maantieteellisesti euroopassa, mutta esimerkiksi Pietarin SKA ja Moskovan TsSKA ovat eurooppalaisia seuroja siinä missä HIFK tai vaikkapa Skellefteå AIK.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös