Tuota adoptio hömppää en ymmärrä.
Miten mustan lapsen kasvattaminen olisi jotenkin eettisempää kuin oman lapsen kasvattaminen vai onko vain kehitysmailla oikeus lapsiin?
Minä puolestani en ymmärrä perimmäistä miehiin kohdistuvaa epätasa-arvoa. Yksinäiset sinkkunaiset voivat lapsia adoptoida, yksinäiset sinkkumiehet eivät. Sitten halutaan kuitenkin esim. homopareille adoptio-oikeuksia, mutta edelleen ei yksinäisille sinkkumiehille. Miksi yksin asuva sinkkumies ei voi adoptiolasta saada, mutta vaikkapa homomiesparille adoptio-oikeus kuitenkin halutaan? Miksi oletuksena on, että heterosinkkumies on ilmeisesti jonkinlainen perverssi pedofiili halutessaan olla isä adoptiolapselle ja kasvattaa tämä omana lapsenaan, mutta vähemmistöpariskunta (vaikkapa kaksi miestä) olisi hieno, suvaitsevainen ja rohkea valinta lasten kasvattamiseen?
En väitä, että homoparit olisivat mitään sairaita perverssejä, joilla olisi mielessä vain lapsen turmeleminen ja jotka olisivat automaattisesti huonompia kasvattajia kuin heteroparit. Mutta väitän, että ei se yksin asuva heteromieskään oletusarvoisesti ole mikään irstas, lapsia himoitseva sika vaan täysin kykenevä kasvattamaan adoptiolapsen siinä missä heteronainenkin. Yksinäisen heteromiehen ja yksinäisen heteronaisen ero on vain siinä, että halutessaan normaalikohtuinen heteronainen voi synnyttää omankin lapsen ja tulla raskaaksi, lasta haluava heteromies taas ei voi omaa lasta niin vain hankkia.
Mitä itsekkyyteen tulee, niin iso osa ihmisistä on yhä enemmän ja enemmän itsekkäitä paskiaisia, pinnallisia ja rappeutuneen narsistisia hedonisteja, jotka elävät kaikki-mulle-nyt-heti-kaikkien-kanssa-yhtäaikaa-elämäänsä. Jos nämä ihmiset itse sattuvat tajuamaan epäsopivuutensa vanhemmiksi, niin sehän on hyvä asia. Mahdolliset lapset eivät joudu kärsimään tunnekylmistä, itsekkään pinnallisista vanhemmistaan eikä heitä kasvateta antamalla rahaa kouraan yhdessäolon sijasta. Tässä tapauksessa on oikein hyvä, ettei lapsia hankita.
Muuten olisi oikein hyvä, jos länsimaiset peruspariskunnat (jonkinmoinen koulutus ja/tai työpaikka, ei perheväkivaltaa, ei äärilinjan ideologioita tai uskomuksia) hankkisivat nykyistä enemmänkin lapsia. Ilman länsimaista yhteiskuntaa ja riittävää väestöpohjaa maapallo ei "pelastu". Jos asiaa halutaan pohtia siltä kuuluisalta ekologiselta kannalta, mihin monet vetoavat, niin kuka tai ketkä ympäristöasioista ylipäätään edes välittävät? Länsimaalaiset yhteiskunnat ja valtiot. Paljonko saastuttaminen, luonnonvarojen tuhlaus tai muu vastaava muka kiinnostaa Kiinassa, Venäjällä tai Afrikassa? Ei pätkääkään. Mitä enemmän näissä maissa on ihmisiä ja mitä enemmän niillä on globaalia valtaa, sitä enemmän luonto menee päin persettä ja sitä vähemmän välitetään mistään maapallon resurssien riittävyydestä.
Sama pätee ihmisoikeuksiin, tieteeseen ja sivistykseen. Muillakin kansoilla on historiassa ollut hetkensä ja aikansa, mutta valtaosa nykyisestä modernista teknologiasta on länsimaista teknologiaa (Japanit yms. poikkeuksena säännöstä) ja länsimaat ovat tehneet ihmisten enemmistön ja yksilöiden elämästä humaanimpaa kuin Venäjällä, Kiinassa tai Afrikassa. Ongelmia on paljonkin, mutta silti ongelmat vaikkapa Suomessa ovat huomattavan erilaisia ongelmia kuin elo jossain Somaliassa tai Tsetseniassa.
Tästä johtuen länsimaisten naisten olisi hyvä lapsia saada jos vain mahdollista. Se auttaa paitsi heidän omaa vanhuuttaan ja heidän sukunsa tulevaisuutta, myös koko planeetan hyvinvointia.
Toki päätös asiasta on jokaisen oma ja jokainen tekee sen luultavasti mitä pienimmistä ja kummallisimmista syistä, tosielämässähän kukaan ei oikeasti välitä paskaakaan mistään maapallon luonnonvaroista tai sen sellaisesta tehdessään arkielämän päätöksiään.