Omituisin lehti mikä sinulle on tullut

Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Minulle on tullut vanhoillislestadiolaisten lapsille suunnattu julkaisu Siionin Kevät. Kyseiseen porukkaan kuulunut tätini tilasi.

Varsinkin kirjeenvaihtoilmoitukset olivat hupaisaa luettavaa. Kaava oli aina tämä: Hei, olen x ja olen uskossa. Etsin kirjeystävää muista xx -xx -ikäisistä uskovista lapsista. Isäni nimi on Juha ja äitini Kaija. Minulla on veljet Jukka, Pekka, Matti, Mikko, Markku, Matias, Tuomo ja Tuomas sekä sisaret Minna, Kaisa, Kerttu, Laina, Lahja, Liisa, Inkeri, Katariina, Katriina ja Katri. Olemme kaikki uskossa.

Kotiimme tuli myös aikoinaan Tiedonantaja, toisen tätini (joka puolestaan oli taistolainen) tilaamana. Huikea julkaisu sekin. Olin silloin teini-ikäisenä kiinnostunut vain urheilu-uutisista ja muistelen Tiedonantajan urheilu-uutisten painottuneen lähinnä Neuvostoliittolaisten ja muiden itäblokin urheilujoiden edesottamuksiin. "Urheiluja X johdatti Neuvostoliiton kolmoisvoittoon" oli tyypillinen urheiluotsikko olympialaisten aikaan.
 

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Minulle on tullut puolisen vuotta Koneviesti -lehti. Mielenkiintoinen lehti, jos on kiinnostunut isoista maatalouskoneista yms. maa- ja metsätalouskalustosta. Omituista lehdessä oli se, että en sellaista koskaan tilannut, eikä sitä myöskään kukaan tilannut minulle. Muutaman lehden jälkeen soitin kustantajalle ja ihmettelin asiaa. Selvisi, että lehtimyyjä oli kämmännyt jonkun toisen tilauksen minun nimelle. Penniäkään en joutunut maksamaan, enkä olisi kyllä suostunutkaan.

Tunsin hetken syvää yhteenkuuluvuutta Anneli Jäätteenmäen kanssa, Anneli sai faxin ja minä Koneviestin täysin pyytämättä ja yllätyksenä.
 

Christian74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins ja Tappara
No ei mitään kovin ihmeellistä lehteä ole minulle tullut mutta ehkä Keltainen Pörssi voidaan hiukan omituiseksi valinnaksi katsoa. Parin vuoden ajan joskus tilasin tuota ihan vaan siksi kun kiinnosti, mitä kaikkea ihmiset myyvät ja joskus sen kautta pari autoanikin myin. Nämä oli niitä wanhoja hyviä aikoja ennen nettiä, ei silloin ollut Nettiautoa tai vastaavia tämän hetken markkinapaikkoja. KePö lakkasi tuossa joku vuosi sitten ilmestymästä juurikin nettiin siirtyneiden ilmoittajien takia. Yksi esimerkki netin tekemistä raadoista tämäkin Suosikin, Mustanaamion ja monen muun ohella. Kyllä se kauppa toki netissäkin käy, mutta oli tuossa se hohto, että samojen kansien sisältä löysi niin autoilmoitukset, Olavi Perkiömäen legendaariset seuranhakuilmoitukset kuin myös Ivalosta olleen mummon keräämien sekasienien myynti-ilmoituksen. Katoavaa kansanperinnettä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Omituisin minulle postitse tullut julkaisu on jokin Kinky Clubin jäsenlehti, tai mikä lie moniste. Ei kai tuota oikein lehdeksi lasketa. Muuan 90-lukuinen naisystäväni kuului tähän hilpeään kerhoon, ja kerran pienessä maistissa vastasin hövelinä miehenä myöntävästi, kun hän kysyi haluaisinko synttärilahjaksi jäsenyyden KC:ssa, saisin sen kerholehdenkin kotiin. Tiemme erosivat myöhemmin, ja kun en maksanut Kinky Clubin jäsenmaksua, niin loppui myös lehden tulo. Tuollaista lehteä olisi kiva tilata maalla, sellaisessa paikassa, jossa muutamien naapurien postilaatikot ovat vieretysten. Postinhakukäynnillä kun on tapana jutella naapurien kanssa, ja tällainen vähän harvinaisempi aviisi toisin kuin itsestään uudenlaista jutunjuurta.

Neuvosto-Karjalan tilasin noin 25 vuotta sitten, kun luulin saavani sen hullunhalvalla. Peruin sitten, kun hinta osoittautui aivan toisenlaiseksi. Sovittiin, ettei minun tarvitse maksaa laskuakaan, joten kaikki kunnossa. Lehti kyllä tuli vielä pitkään tuon jälkeen, ei varmaan mennyt tieto Petroskoihin perille ihan äkkiä.

Neuvosto-Karjalan lähettäminen tilaajalle oli kanssa oma outo lukunsa. Saattoi mennä viikkoja tai 2-3 kuukautta ilman lehteäkään. Sitten jonakin kauniina päivänä postiluukusta (asuin tuolloin kerrostalossa) tärähti koko tuon lehdettömän ajan kaikki julkaisut kerralla. Lehtiä tuli siis paljon, koska tuo pieni sanomalehti taisi ilmestyä joka päivä tai ainakin melkein. Niitä oli joka tapauksessa yhdelläkin kerralla kymmeniä oven takana odottamassa, kun saavuin pahaa aavistamattomana kotiin.
 
Viimeksi muokattu:

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Yksi esimerkki netin tekemistä raadoista tämäkin Suosikin, Mustanaamion ja monen muun ohella. Kyllä se kauppa toki netissäkin käy, mutta oli tuossa se hohto, että samojen kansien sisältä löysi niin autoilmoitukset, Olavi Perkiömäen legendaariset seuranhakuilmoitukset kuin myös Ivalosta olleen mummon keräämien sekasienien myynti-ilmoituksen. Katoavaa kansanperinnettä.
Parastahan tässä on se, että Olavi Perkiömäki kirjoitti varmasti kaikkiin lehtiin, joita tässä ketjussa tullaan mainitsemaan.
 

abianos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, suomalaiset
Lippu. Paljon muita ei ole edes tullut. Hämmentävää.
 

H.Incandenza

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, SiiPe, Chelsea FC
Nuoruuteni vuosina kotiini (siis sinne, missä asuin vanhempieni kanssa) tuli Seiska, tai 7 Päivää kuten sitä silloin kutsuttiin. Siitä saattoi lukea Matti Nykäsen uusimmat seikkailut. Kyllä sitä aina odotti kun torstaisin koulun jälkeen pääsi lukemaan uunituoreen Seiskan. Lopetettiin tilaus kun Matilla oli seesteisempi kausi ja lehti kävi tylsäksi.

Nyt minulle tulee Parnasso, joku voi pitää outona.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tässä vaiheessa on pakko kysyä @Pisin Kääpiö 186cm että mitäpä palstan tunnetuin porvari teki Neuvosto-Karjalalla? Tunne vihollisesi -taktiikka vai kenties aivan puhdasta viihdettä?
 

Mazaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Karsinnat
Omituisin minulle postitse tullut julkaisu on jokin Kinky Clubin jäsenlehti, tai mikä lie moniste. Ei kai tuota oikein lehdeksi lasketa.
Minullakin on kysymys sinulle.

Kinky Clubin jäsenlehdestä tuli eittämättä mieleen eilinen TV1:ltä tullut Docventuresin porno-dokumentti, jossa tehtiin varmasti materiaalia juuri tuon Kinky Club lehden tilaajille VHS-erikoisnumeroa varten.

Jälkikeskusteluissa seksologi Satu Södeström kertoi, että 70/80-luvulla oli aivan tavallista ja jopa täysin laillista tilata 4 numeroa "Kinky-lehteä" Ruotsista ja saada kaupan päälle yksi eläimiinsekaantujienlehden erikoisnumero, ihan ilman tilaamista.

En ole ihan varma kuuluitko juuri tähän seksologin mainitsemaan kultaisten suku- tai koninpolvien kerhoon vaikka intuitioni näin vahvasti väittää. Uskoisin kuitenkin, että intuitioni vahvistamalla nousisit helposti tämän ketjun kärkipaikalle, jos vain tämän faktan kehtaat myöntää seurakunnan läsnäollessa.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tässä vaiheessa on pakko kysyä @Pisin Kääpiö 186cm että mitäpä palstan tunnetuin porvari teki Neuvosto-Karjalalla? Tunne vihollisesi -taktiikka vai kenties aivan puhdasta viihdettä?
Olen minä tilannut Tiedonantajankin näytenumeron, kun sellaiseen tarjottiin kyseisen julkaisun nettisivuilla mahdollisuutta. Vieläpä kahdesti, mutta lehteä en koskaan saanut. Ilmeisesti Tiedonantajan toimituksessa oli todellakin tietoa, siis ainakin siitä, ettei kommunistillinen ilosanoma ehkä kanna hedelmää kohdallani.

Tuo Neuvosto-Karjalan tilaaminen oli jännä tapaus. Elettiin 1990-luvun alkua. Olin nuori opiskelija, ja minulla oli opiskelijaboksissani modeemilla varustettu tietokone. HY:n ja TKK:n UNIX-palvelinten kautta pääsi hämmästyttävän moneen paikkaan senaikaisessa internetissä. Tuo oli jännää aikaa, koska graafisia nettiselaimia ei ollut vielä olemassa, mutta kaikenlaista kiinnostavaa saattoi kaivella tietoverkkojen uumenista.

Yhtenä päivänä tajusin, että suljettuja ns. purkkityyppisiä tietopalveluja oli edelleen olemassa. Yksi tällainen oli Telesampo, jonka soittosarjaan piti muodostaa erikseen yhteys modeemilla. Tuo tuntui jo silloin hölmöltä, koska Telesammon käyttö oli maksullista, jokaisesta yhteys minuutista veloitettiin puhelinlaskulla. Lisäksi siellä olevat palvelut (suurin osa pelkkää paskaa) olivat enemmän tai vähemmän maksullisia, mikä teki Telesammosta entistäkin epäkiinnostavamman. Tosin niillä oli pari kertaa vuodessa avointen ovien viikonloppuja, jolloin suurin osa palveluista oli veloituksettomia, paitsi ne, joissa oli tarkoitus ostaa jotain erikseen. Yksi tällainen oli Telesammon eräs relevanteimmista palveluista, Suomalaisen Kirjakaupan lehtitilauspiste.

Suomalainen Kirjakauppa oli listannut Telesampoon hirmuisen määrän koti- ja ulkomaisia lehtiä, joiden tilauksen saattoi tehdä suoraan Telesammon kautta. Kerran yhden ilmaisviikonlopun aikana kävin Telesammossa, ja huomasin että Suomalaisen Kirjakaupan kautta voi tilata Neuvosto-Karjala -lehden vuodeksi hintaan 24 markkaa, muistaakseni, ja kahdeksi vuodeksi vielä pienellä alennuksella, 44 markkaa! Se oli jopa opiskelijan rahakukkarossa pieni raha. Järkeilin, että jos jätän ostamatta kolme ravintolaolutta halvassa juottolassa, niin säästyvällä rahalla saan Neuvosto-Karjalan kotiin kannettuna kahdeksi vuodeksi. Ei kun tilaus sisään ja odottamaan. Olin erästä kautta päässyt jo aiemmin tutustumaan tähän lehteen, ja tiesin sen "huumoripitoiseksi".

Viikot ja kuukaudet kuluivat. Lehteä ei näkynyt, ja ehdin jo unohtaa koko tilauksen. Yhtenä päivänä postiluukusta työntyi kerralla saakelinmoinen kasa Neuvosto-Karjala -lehtiä (kts. edellinen viestini). Asuin tuolloin opiskelijasolussa, joten hilpeää luettavaa riitti jaettavaksi kämppäkavereillekin. Lehti tosiaan ilmestyi Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen Neuvosto-Karjala -nimellä hetken, kunnes sen nimeksi vaihdettiin Karjalan Sanomat. Minulle saattoi tulla lehtiä molemmilla nimillä.

Vierähti muutama päivä, ja postin mukana saapui Suomalaisen Kirjakaupan lehtitilauslasku. Summa olikin vähän toinen kuin mitä Telesammossa oli kerrottu, olisiko ollut jotakin 400 tai 500 markkaa peräti. Soitin laskusta asiakaspalveluun, ja siellä kukaan ei tiennyt koko Telesammosta yhtään mitään. Päällikkökin luuli ekaksi, että olin keksinyt itse koko Telesammon. Lopulta asia selvisi, ja Suomalaisessa oivallettiin, ettei kukaan ole päivittänyt koko Telesampoon vietyä lehtitilaushinnastoa, koska "ei sieltä kukaan ole koskaan mitään lehtiä tilannut". Sovittiin sitten, että asia on tällä taputeltu, ja että voin repiä koko laskun, ja he peruvat tilauksen. Neuvosto-Karjalaa tuli kyllä kotiin vielä monet kerrat, mutta ei koskaan lehti kerrallaan. Aina meni vähintään viikkoja, kunnes lopulta tuli taas vähintään repullinen luettavaa. Meni siinä varmaan lähemmäs vuosi, ennen kuin Neuvosto-Karjalan tulo lakkasi tyystin.

Tuo oli samalla ensimmäinen verkkokauppakokemukseni, kai tämän sellaiseksi voi laskea.
 

Joe Plop

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ruotuväki pamahti tänään laatikkoon... Tuossa niin ihmeellistä muuten mutta kun armeijasta on jo noin 25 vuotta... Toki syyvän voi olla eräs keväällä tullut kirje josta tarkemmin vaikka kertausharjoitus-ketjussa...
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Minullakin on kysymys sinulle.

Kinky Clubin jäsenlehdestä tuli eittämättä mieleen eilinen TV1:ltä tullut Docventuresin porno-dokumentti, jossa tehtiin varmasti materiaalia juuri tuon Kinky Club lehden tilaajille VHS-erikoisnumeroa varten.

Jälkikeskusteluissa seksologi Satu Södeström kertoi, että 70/80-luvulla oli aivan tavallista ja jopa täysin laillista tilata 4 numeroa "Kinky-lehteä" Ruotsista ja saada kaupan päälle yksi eläimiinsekaantujienlehden erikoisnumero, ihan ilman tilaamista.

En ole ihan varma kuuluitko juuri tähän seksologin mainitsemaan kultaisten suku- tai koninpolvien kerhoon vaikka intuitioni näin vahvasti väittää. Uskoisin kuitenkin, että intuitioni vahvistamalla nousisit helposti tämän ketjun kärkipaikalle, jos vain tämän faktan kehtaat myöntää seurakunnan läsnäollessa.
Käsittääkseni edellä mainitsemani Kinky Club oli vain ihmisille tarkoitettu juttu. Ihan varmaksi en osaa sanoa, koska en osallistunut millään tavalla sen toimintaan. Sitäkään en osaa tarkkaan luonnehtia, millainen suhde ex-naisystävälläni oli tähän klubiin, mutta kyllä hän ainakin jossain tapahtumassa oli käynyt. En saanut naiselta sen enempää sikaflunssaa, myyräkuumetta, kuin hevosyskääkään, joten ehkei se meno niin eläimellistä ollut.

Kai noiden ulkomaisten pornolehtien tilaaminen on ollut aikanaan laillista, jopa eläinpornonkin, mene ja tiedä. Suomessa tapahtuvaa julkaisemista ja levittämistä ovat koskeneet omat säädöksensä. Pornolehtiä en ole koskaan tilannut, en Suomesta enkä ulkomailta. Kouluaikoina niitä oli tapana yrittää tonkia paperinkeräyksestä, kun keräsimme talkoilla jätepaperia ympäri syrjäkyliä. Harvemmin löytyi. Naapurikaupungin antikvariaatin setä oli höveli, se ei ollut turhan tarkka mistään ikärajoista, ainakin selkeästi mopoikäiset saivat hyvin ostaa pokelehtiä. Kuulin tosin vuosia myöhemmin huhua, että äijä olisi joutunut linnaan. Tosin ei pornon myymisestä pikkupojille, mutta jostakin hitusen vakavammasta. Divari laittoi vain yllättäen ovet säppiin. Seuraavalla kerralla kulmilla käydessäni antikvariaatin paikalla oli joku ihan toinen liike, joka ei ainakaan pokelehtiä myynyt.
 

Christian74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins ja Tappara
Heh, aikamoista tarinaa näistä ja tuli vielä mieleen lisätä yhdelle ex-kaverilleni aikoinaan tullut joku ihme SETA:n julkaisema lehti. Virallista nimeä en muista mutta jotain seksuaalista tasa-arvoa siinä ajettiin takaa. Tämän tilauksen takia en katkaissut välejä em. kaveriin vaan hän muutti johonkin pohjois-Suomeen emmekä koskaan ihan säännöllisesti sitä ennenkään nähty. Sen muistan että tyyppi selitteli tuon lehden tilaamista sillä että sen tilaajat sai jotain klubietuja johonkin Helsingissä sijaitsevaan liikkeeseen mutta tarkemmin en muista tai sitten kaveri oli vaan kaappihomo eikä myöntänyt totuutta.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole koskaan tilannut mitään lehtiä. Tilaako jotkut niitä vielä 2000-luvulla?

Tai no penskana tuli Aku Ankka ja sen jälkeen varhaisteini-iässä Suosikki. Opiskeluaikoina tuli ilmaiseksi Kauppalehti, mutta en mä sitä koskaan lukenut. Kirkko ja kaupunki myös tulee ja muita noita, mutta ne menee suoraan lehtipinoon.

Ulkomailla jos joskus reissaa niin on tullut tavaksi ostaa joku paikallinen pokelehti. Mitään muita lehtiä mä en ole irtonumeroinakaan ostellut, paitsi sitä jotain Slitziä silloin 18-kesäisenä. Iltapäivälehdet saatan ostaa jos IFK voittaa mestaruuden tai Rollarit käy Suomessa, mutta en ole nyt kymmeneen vuoteen. Ilmaisjakelulehtiä otan mukaan tai luen vaikka metrossa. Baarissa saatan joskus lukea mitä sieltä löytyykään.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Minulle on tullut vanhoillislestadiolaisten lapsille suunnattu julkaisu Siionin Kevät. Kyseiseen porukkaan kuulunut tätini tilasi.

Varsinkin kirjeenvaihtoilmoitukset olivat hupaisaa luettavaa. Kaava oli aina tämä: Hei, olen x ja olen uskossa. Etsin kirjeystävää muista xx -xx -ikäisistä uskovista lapsista. Isäni nimi on Juha ja äitini Kaija. Minulla on veljet Jukka, Pekka, Matti, Mikko, Markku, Matias, Tuomo ja Tuomas sekä sisaret Minna, Kaisa, Kerttu, Laina, Lahja, Liisa, Inkeri, Katariina, Katriina ja Katri. Olemme kaikki uskossa.
Eikös tuo lehti ollut lapsille suunnattu Lasten Siioni? Kirjeiden lopussa lueteltiin kisaat ja koiratkin, ja kaikki oli tietenkin uskossa. Ja joka kirjeenvaihtoilmoituksen lopussa pyydettiin kauniisti: "Pyydän toimittajasetää korjaamaan kaikki virheet ja panemaan tämän kirjeen Lasten Siioniin."
Voi tietenkin olla, että Lasten Siioni on lakkautettu jo aikapäiviä sitten, ei se enää minulekaan tule.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ruotuväki pamahti tänään laatikkoon... Tuossa niin ihmeellistä muuten mutta kun armeijasta on jo noin 25 vuotta... Toki syyvän voi olla eräs keväällä tullut kirje josta tarkemmin vaikka kertausharjoitus-ketjussa...
Muistuipa mieleeni, että joskus viime vuosikymmenellä viiniä lipitellessäni kekkasin, että Ruotuväen vuosikerta ei maksa paljoa paskaakaan. Ei kun tilausta sisään.

Lehti taisi tulla minulle vuoden tai ehkä pari, tai siis sen ajan kun määräaikainen tilaus oli voimassa. En sitten vaivautunut uudistamaan tilaustani. Muistelen kyllä lukeneeni joka numeron ainakin pintapuolisella tarkkuudella, kiinnostavimmat artikkelit myös kokonaan. Hintaansa nähden Ruotuväki oli ja luultavasti on edelleen ihan mainio julkaisu. Kunnon maanpuolustushenkistä asiaa, ja mielenkiintoista päivitystietoa niin puolustusvoimista kuin varusmiespalveluksesta.

Ruotuväen vuosikerran hinta näkyy olevan 16,80 €, ja lehti ilmestyy 22 kertaa vuodessa. Onhan se suht ohut läystäke, mutta ei edelleenkään hinnan kiroissa. Voisin taas tilata ihan huvikseni.
 

Samila

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Suomen Leijonat
Maaseudun tulevaisuus tulee minulle jostain syystä. En siis ole moista lehteä tilannut. Teen markkinointihommia eräässä maatalouskoneita maahantuovassa firmassa, mutta en ole omaa kotiosoitettani noihin mihinkään ilmoittanut. Kai sen silti joku on päättänyt kaivaa ja ajatellut, että juuri tuota aviisia tarvitsen kotiinikin.
 

low prospect

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, support KooKoo & Jokerit
Tähdet ja Avaruus. En ymmärtänyt 95% jutuista vittuakaan.
 

#71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Pittsburgh Penguins
Tiedonantaja. Tai Taudinkantaja, kuten lehden minulle vuodeksi tilannut veljeni kyseistä aviisia nimitti.

Kostoiskua hautoessa...
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, HIFK
Teosofi-lehti taisi tulla vuoden ajan joskus viime vuosikymmenen puolella. Silloisen tyttöystävän äiti sen taisi minulle tilata, kun tämä oli aihepiiristä kiinnostunut. Sinänsä kyllä jossain määrin minäkin (sen verran hörhöke olen), mutta ei sitä lehteä tainnut tulla luettua kuitenkaan kertaakaan. Sittemmin joutuivat kaikki paperinkeräykseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös