Olympialaisten merkitys

[ms.qvist]

Tuodaan tähän olympia-teemaan vielä yksi oma näkemys. Vaikka siis nykyään kisat eivät kiinnosta tippaakaan, eivät edes kisojen avajaiset urheilusuorituksista nyt puhumattakaan, niin pidän erinomaisen hyvänä asiana kuitenkin sitä, että kisoissa on mukana pieniä lajeja, perinteikkäitä lajeja ja aina silloin tällöin mukaan nostetaan uusia suosittuja lajeja, joista osa lunastaa paikkansa kenties pidemmäksi aikaa ja osa syystä tai toisesta poistuu kuvioista hyvinkin pian ensiesiintymisensä tai uuden tulemisensa jälkeen.

Silloin kun katsoin kisoja aktiivisesti, pyrin seuraamaan parhaani mukaan myös muita kuin minun suosikkilajejani (yu, uinti, paini ja osin nyrkkeily). Saatoin seurata pyöräilyä, voimistelua ja jopa uimahyppyjä - vaikka laji ei muuten kiinnosta minua tippaakaan vaikka lajina onkin hyvin vaativa, seurattiin myös ammuntaa ja joskus saatoin katsoa jousiammuntaakin mutta yhtäkaikki idea on siinä, että kisojen kannalta on positiivista, että pienet ja perinteikkäät lajit saavat näkyvyyttä. Tuntuisi jotenkin oudolta jos jo antiikin olympialaisten perinteinen laji kuten kreikkalaisroomalainen paini on, poistettaisi kisaohjelmasta (ja eikös tällainen huhu joskus liikkunut piireissä). Jäljelle jäisi painimuodoista vain toinen eli vapaapaini, mikä taasen taitaa esim. Yhdysvalloissa olla kreikkalaisroomalaista huomattavasti suositumpi.

vlad.

 

[Hemingway]

niin pidän erinomaisen hyvänä asiana kuitenkin sitä, että kisoissa on mukana pieniä lajeja, perinteikkäitä lajeja ja aina silloin tällöin mukaan nostetaan uusia suosittuja lajeja

Näin on, mutta myönnän, että vaikka suomalainen voittaisi kalvassa, säilässä tai floretissa, ei se paljon koskettaisi. Myös judo, muu nyhjääminen, purjehdus ja sen sellaiset ovat kokemuksellisesti out.

Juokseminen on urheilua.

 

[Kalzu]

Varsin mielenkiintoinen aihe. Talviolympialaisia en voi täysin jättää tästä ulos, talviolympialaiset olisivat merkittävästi vähempiarvoiset ilman kesäkisoja.

Joka tapauksessa, itse sanoisin, että vaikka neljän vuoden olympiadi tekee olympiavoiton saavuttamisen vaikeaksi, niin se on ehkä jopa liiankin vaikeaa, vielä kun tuohon lisää, että monessa olympiakilpailussa päivän kunto ja erilaiset satunnaistekijät vaikuttavat paljon tulokseen. On aivan eri asia voittaa pyöräilyn Tour de France (tai Giro tai Vuelta) kuin olympiakulta. Olympiakultaan pääset olemalla kiritykki, joka lähti oikeaan irtiottoon, tai sitten olemalla aika-ajo-spesialisti. Tourin voittoon sinin tulee olla paras kilpailijoista, Touria ei voiteta tuurilla. Ja kun Tour on joka vuosi, jokainen saa suurella todennäköisyydellä mahdollisuuden tavoitella voittoa huippukuntoisena, kun taas kerran neljässä vuodessa kisattavat olympialaiset on helppo missata esim. loukkaantumisen vuoksi, tai sitten huippukunto sattuu välivuosille. Lisäksi ammattilaisurheilijat tarvitsevat suurkisoja joka vuosi, eikä varsinkaan laji-ihmisten keskuudessa nämä suurkisat jää olympialaisten taakse. Uskoisin, että moni laji-ihminen esim. yleisurheilussa arvostaa enemmän maailmanmestaruutta ME-tuloksella kuin olympiavoittoa heikolla tuloksella. Ja esim. pyöräilyssä on isot ympäriajot ja alppihiihdossa kokonais-maailmancup, joka on ainakin laji-ihmisten keskuudessa olympiavoittoa arvostetumpi. Suuren yleisön silmissä olympiavoitto on kuitenkin usein lajinsa suurin voitto, ellei lajin omat suurtapahtumat kerää suurta huomiota kuten tenniksen Grand Slam –turnaukset ja pyöräilyn isot ympäriajot. Tästä syystä olympiavoitto on usein halutumpi kuin muut vähintään yhtä haastavien kilpailujen voitot.

Joukkuelajeissa sen sijaan olympialaisten viehätysvoima pätee yhä. Jalkapallo on ehkä ainoa laji, jonka huippumaajoukkuetapahtuma kerää enemmän huomiota, kun se ei ole olympiatapahtuma. Ja edes ilman U-23 –sääntöä, olympialaisista tuskin tulisi fudiksen huippumaajoukkuetapahtumaa, omilla MM-kisoilla se kerää enemmän näkyvyyttä. Olympialaisten neljän vuoden sykli sopii kuitenkin hyvin joukkuelajeihin, pelaajilla säilyy rankan seurajoukkuekauden ohella halu edustaa maataan aina kun se on mahdollista, niin harvinaista kun se on.

Uusista lajeista Beach Volley on minusta onnistunut. Laji kasvattaa suosiotaan, mutta siihen ei ole ehtinyt muodostua olympialaisia tärkeämpiä kisoja. Sen sijaan golfin suhteen on liian myöhäistä, tennikselle ja pyöräilyllekin olympialaiset ovat toisarvoinen kisa. Toki, tennis (ja varmaan golfkin) mielellään olympialaisissa ovat, luin kerran, että nimenomaan olympiatennis on lisännyt tennisharrastusta Aasiassa. Mutta uusina lajeina näkisin mieluiten suosiotaan nopeasti kasvattavia lajeja, joille olympialaiset olisivat kuitenkin se suurin kisa.

Ja mitä kisojen tulevaisuuteen tulee, niin näen, että on kolme vaihtoehtoa. Yksi on pitää kisojen koko nykyisellään tai jopa kasvattaa. Näin kisoja voivatkin sitten vain isännöidä äkkirikastuneet valtiot, joille profiilin kohottaminen on kansan hyvinvointia tärkeämpää (ja välillä USA osoittaakseen suuruutensa). Toinen vaihtoehto olisi tuossa tapauksessa kisojen jakaminen useaan maahan, jolloin isäntäkaupunki-idea kuitenkin vesittyisi. Kolmas vaihtoehto olisi, että kisoja pienennetään jolloin pienemmätkin maat voivat järjestää kisat. Itse en haluaisi kisoja pienennettävän, enkä haluaisi kisoja diktatuuriin, mutta haluaisin kisojen olevan enimmäkseen yhden kaupungin alueella. Ja tuolloin ainoa vaihtoehto olisi kenties pysyvä isäntäkaupunki. Ateenan kisojen aikaanhan jo jotkut ehdottivat Ateenasta pysyvää isäntäkaupunkia, ja sitä minäkin kannattaisin. Kreikan rahatilanne ei vain sitä kyllä mahdollistaisi, vaikka noinhan KOK voisi elvyttää Kreikan taloutta.

 

[Sistis]

Minulle olympialaiset merkitsevät paljonkin. Miellän ne ehkä konservatiivisestikin isoksi palaseksi urheilun historiaa. Ja tunnen aina jonkinlaista värinää silloin kun olympiavala vannotaan ja etenkin kun olympiatuli syttyy. Siksi odotan näitä urheilutapahtumia - oli kyse sitten kesä- tai talviolympialaisista - aina kuin pikkupoika.

Olympialaisissa on minusta kaikkein hauskinta - kiitos internetaikakauden - seurata sellaisia lajeja, joita ei muuten tulisi seurattua. Talviolympialaisissa curling on sellainen laji, joka iski Torinon kisoissa kuin se kuuluisat miljoona volttia. Muistan sen, että jouduin kesken erään curling-pelin arpomaan, katsonko ottelun loppuun, vai käännänkö toiselle kanavalle alkavan jääkiekko-ottelun pariin. Päätin pysyä curlingin parissa. Pikaluistelua ja kelkkailua tulee myös toisinaan seurattua, vaikka näissä ei samanlaista ahaa-elämystä olekaan tullut.

Kesäolympialaisissa tällaisten "uusien lajien" kirjo on valtavampi. Näissä kisoissa olen tuijottanut - kiitos kesälomani - paljon maahockeyta, käsipalloa, tennistä, sulkapalloa sekä koripalloa. Näistä etenkin käsi-, kori- ja sulkapallo ovat olleet huikeita seurata. Myös maahockey kaikessa eksoottisuudessaan on ollut viihdyttävä peli.

Yhtä kaikki, minulle olympialaiset merkitsevät todellakin paljon. Lontoon kisat ovat toistaiseksi parhaiten seuraamani kisat, johtuen onnistuneesti ajoitetusta kesälomastani. Ensimmäiset hämärät muistikuvani olympialaisista osuvat Los Angelesin kisojen avajaisiin. Olin tuolloin nelivuotias. Paremmin muistan jo Calgaryn talvikisat - johtuen pitkälti jääkiekkohopeasta sekä Matikaisen ja Nykäsen suorituksista. Soulin kisoista muistan Korjuksen kultamitaliheiton ja miehen tuuletukset sekä mittamiesten halaamiset. Parhaiten on jäänyt kuitenkin mieleen Atlantan kisat vuodelta 1996 ja silloisen tuttavani, Heli Rantasen olympiakulta.

 

[Hemingway]

En millään jaksa selata taaksepäin, joten tämä linkki ehkä jo on täällä.

Kuka maksaa Lontoon olympialaiset? Näin budjetti kehittyi – Suomenkuvalehti.fi

Alkuperäinen: 2,9 miljardia euroa.
Nyt: 14 miljardia euroa.
Suurin arvio kaikista kuluista: 29 miljardia euroa.

 

[Zous]

Siis tottahan on, että ei kesälajeissa ole oikeastaan kuin yleisurheilu se iso juttu. Jalkapallo on pilattu noilla ikä säännöillä, mutta sillä varmaan pyritään pitämään jalkapallon mm-kisat suurena tapahtumana, niin kuin ne nyt on. Jos olympialaisissa pelattaisiin yhtä isot jalkapallo kisat kuin ämmämmissä, niin laskisiko niiden arvo. Mielestäni laskisi, koska nimenomaan neljä vuotta on pitkä aika odottaa niitä futiksen mm-kisoja ja silloin ne on hemmetin iso tapahtuma ympäri maailman. Jos olympialaisissa ne olisi yhtä isot, niin silloin olisi vain pari vuotta ja vielä em-kisat välissä. Koripallo ja Tennis on sitten kaksi muuta isoa lajia itselleni ja Tenniksessä varsinkin tuo on kuitenkin iso turnaus Grand Slamien ohella. Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että kesä olympialaiset ovat nykyään merkityksettömät, kuin ennen. Kuitenkin kun ajatellaan, vaikka yleisurheilua, jalkapalloa ja osittain myös tennistä, niin niissä pelataan erikseen ne kovat kilpailut, kuten yleisurheilun mm-kisoissa on kaikki parhaat, niin kuin olympia kisoissa. Jalkapallossa mm-turnaus on olympia kisoja isompi tapahtuma. Sitten juuri jääkiekon mm-kisat on loppujen lopuksi aika heikko tasoinen turnaus ja sitten kun kerran neljään vuoteen saadaan kaikki parhaat pelaajat turnaukseen, niin se tekee heti olympialaisista todella suuren tapahtuman. Niinkuin Havumetsien gm sanoi, niin talvikisat ovat edelleen todella iso juttu, mutta kesäolympialaiset ei ihan täysin. Toivottavasti ei tullut ihan hirveästi toistoa avausviestistä, kun en sitä ihan kokonaan lukenut väsyneenä, mutta päätin silti jotain rustailla tähän.

Tälläistä kirjoitin ennen kisoja ja voin sanoa, että tulipa lätistyä aika paskaa. Jalkapallon osalta, ehkä olin oikeassa, mutta muuten täytyy kyllä sanoa, että eipä olympialaisten merkitys ja kiinnostavuus ole kesä kisojenkaan kohdalla laskenut. Hienot kisat ja se iso yleisön määrä, mikä oli melkein jokaisessa lajissa kertoo sen, että olympialaiset merkitsee edelleen paljon. Itsekään en ensin osannut ajatella, kuinka paljon lopulta kesälajitkin sytytti ja sen takia ensin ajattelin, että ne ei kiinnosta, niin paljoa kuin aikoinaan, mutta olihan tuo hemmetin iso tapahtuma taas.

 

[aquanqua]

Haikea fiilishän tässä taas on, kun kisat ovat ohi. Olympialaisten aikana on aina mukavaa, kun mielenkiintoista urheilua on seurattavissa aamusta iltaan. Nopeasti meni taas tämäkin pariviikkoinen.

 

[Lunatico]

Haikea fiilishän tässä taas on, kun kisat ovat ohi. Olympialaisten aikana on aina mukavaa, kun mielenkiintoista urheilua on seurattavissa aamusta iltaan. Nopeasti meni taas tämäkin pariviikkoinen.

Näinpä. Onneksi seuraaviin Olympialaisiin ei ole kuin 1,5v jotka siis ovat talviolympialaiset Venäjällä. Niitä odotellessa on hyvä hetki katsella kisojen parhaita paloja ja valmistautua varmasti huikeisiin päättäjäisiin.

 

[Individual]

Kyllä. Nopeasti menivät nämä kisat ja tuntuu hassulta ajatella, että seuraavat kesäkisat ovat vasta neljän vuoden päästä. Missähän sitä itse mahtaa silloin vaikuttaa, heh. Jotenkin tämä pitkä sykli tekee näistä uskomattomat karkelot ja varmasti suurimmalle osalle maailman urheilijoista ne edustavat yhtä isoa syytä harjoittaa lajiaan. Voin vain kuvitella miltä tuntuu sitten jos häviää jonkun tiukan kamppailun tietäen, että seuraavan kerran on mahdollista yrittää vasta kun neljä vuotta on kulunut. Ehkä sen pystyy handlaamaan sillä, että on myös muita arvokisoja siinä välissä ja totta kai monen ura kantaa useammat olympiakisat. Olisihan se tämä huuma joskus mahtavaa kokea myös Suomessa, mutta kesäkisojen suhteen se on turha toive ja talviolympialaistenkin kohdalla kyseessä taitaa olla liian suuri hanke. Ekat kesäolympialaiset mitkä itse jotenkin hämärästi muistan ovat Moskova 1980 ja en niistäkään kuin Mishka-karhun. Olin silloin 4 vuotta. Sitten kun Rio De Janeirossa olympiatuli syttyy olen 40vuotias. Huh huh sentään, mutta onneksi urheilu on ikuista, kun itse tuskin olen. Ihan tässä herkistyy.. ;(

Nyt sitten odottelemaan Shotshia.