Maalivahdit
Tekstissä on jonkinlaista jorinaa suomalaisista maalivahdeista ja heidän vireestään neljän vuoden päästä. Nimen perässä on pelaajan ikä Pyeongchangin (on muuten vaikia olla rustaamatta tuota väärin) olympialaisten aikaan. Maalivahtien kehitys on melko arvaamatonta, ja loukkaantumiset saattavat sotkea pakkaa melko paljon, mutta yrittäkäämi parhaani.
Sotshilaiset ja Rinne
Tuukka Rask, 30
Rask on tällä hetkellä eittämättä yksi NHL:n parhaista maalivahdeista. Neljän vuoden päästä hän on vasta 30-vuotias, eli jotakuinkin parhaassa iässään. Tällä hetkellä Rask näyttää erittäin vahvalta ehdokkaalta myös seuraaviin olympialaisiin, mutta Suomella on niin paljon kovia veskareita, ettei edes Raskin paikkaa voi pitää vielä varmana. Loukkaantumiset saattavat kääntää tilannetta suuntaan jos toiseen, ja lisäksi kauden 2017-2018 vireellä on suuri merkitys maalivahtia valittaessa. Kuitenkin, jos nyt olisi valittava todennäköisin nimi Suomen maalille neljän vuoden päästä, olisi se Rask.
Kari Lehtonen, 34
Myös Lehtonen kuuluu tällä hetkellä maailman maalivahtieliittiin. On sinänsä sääli, ettei entinen huippulupaus ole päässyt kuin kerran veräjänvartijaksi olympialaisissa, sillä enempään olisi ollut mahdollisuuksia. Urallaan parhaan vaihteen vasta vanhempana löytänyt Lehtonen on viime vuosina alkanut lunastaa häneen nuorena kohdistettuja odotuksia, mutta se ei ole riittänyt Suomessa ykkösvahdin asemaan. Onko neljän vuoden päästä liian myöhäistä? Lehtonen on Etelä-Korean kisojen aikaan 34-vuotias, mikä ei ole maalivahdille korkea ikä. Lehtosen loukkaantumishistoria on kuitenkin sen verran pitkä, että luulen hänen esittäneen parhaansa jo ennen Pyeonchangin kisoja.
Antti Niemi, 34
Niemi on monelle jääkiekkoa vähemmän seuraavalle tuntematon nimi, vaikka on pelannut jo monta kautta kovan San Josen ykkösvahtina ja pääsi viime vuonna Vezina Trophy -finaaliin. Nemo on siis kaikessa hiljaisuudessa kivunnut maailman maalivahtieliittiin, ja en usko hänen vauhtinsa vielä hetkeen hidastuvan. Niemi on säilynyt oikeastaan koko uransa varsin terveenä, ja juuri sen takia uskallankin ennustaa hänen olevan kovassa iskussa vielä neljän vuoden kuluttua.
Pekka Rinne, 35
Muutama vuosi sitten Rinne oli aivan ilmiömäisessä iskussa Predatorsin maalilla, ja häntä povattiin Suomen ykköskassariksi Sotshiin. Asetelmat kuitenkin muuttuivat, kun työsulkukausi sujui ailahdellen ja Rinteellä todettiin lonkkavamma. Tällaiset vaivat ovat olleet maalivahdeille usein myrkkyä, minkä takia pidän epätodennäköisenä sitä, että Rinne pystyisi vielä neljän vuoden päästä olemaan Suomen kolmen parhaan maalivahdin joukossa.
Muut NHL/AHL-maalivahdit
Niklas Bäckström, 40
Karri Rämö, 31
Antti Raanta, 28
Harri Säteri, 28
Joni Ortio, 26
Sami Aittokallio, 25
Näistä kuudesta maalivahdista potentiaalisimpana pidän Antti Raantaa, joka on noussut tällä kaudella hienosti Chicagon miehistöön. Raanta on tällä hetkellä vielä niin nuori, että kehitystä todennäköisesti tapahtuu vielä usean vuoden ajan. Myös Ortio on potentiaalinen veräjänvartija, joka ottanee aikanaan paikkansa ykköskassarina myös NHL:n puolella, mutta uskon Peyonchangin kisojen tulevan hänelle hieman liian aikaisin.
Bäckströmin ura on edennyt viime vuodet mollivoittoisesti, enkä ihmettelisi, jos hän lopettaisi vuonna 2016 sopimuksensa päättyessä. Rämö tuskin nousee sille tasolle, jolla olympiapaikat jaetaan, enkä Säterin ja Aittokallionkaan mahdollisuuksiin juuri usko. Kehitysharppauksia pitäisi ottaa kovasti, mutta tietysti maalivahtien urakaari on toisinaan arvaamaton.
Potentiaalisia eurooppalaisia
Jussi Rynnäs, 30
Niko Hovinen, 29
Mikko Koskinen, 29
Juuse Saros, 22
Näistä neljästä maalivahdista jo kolme on käynyt kerran yrittämässä Pohjois-Amerikassa, mutta kukaan ei onnistunut lyömään itseään siellä läpi. Koskinen on pelannut ainakin tilastojen valossa KHL:ssä aivan erinomaisesti tällä kaudella, ja Rynnäs on ollut SM-Liigassa hyvä, mutta en silti usko heidän nousevan enää Suomen maalivahtieliittiin. Saros on ollut heikossa HPK:ssa tälllä kaudella erinomainen, mutta maalivahdeilla on tapana kehittyä melko hitaasti ja uskonkin vuoden 2018 kisojen tulevan hänelle liian äkkiä.
No entä sitten?
Suomen maalivahtituotannossa on vaikuttanut olevan Tuukka Raskin jälkeen pieni aukko, sillä viime vuosikymmenen puolivälin ja lopun tapaista maalivahti-invaasiota NHL:ään ei ole ollut havaittavissa. Myönnän seuranneeni jääkiekkoa varsin passiivisesti muutaman vuoden ajan vuosikymmenen vaihteessa, joten Antti Raannan kehitys tuli ainakin minulle mukavana yllätyksenä. Toivottavasti hänestä tulee seuraava suomalainen NHL-joukkueen ykkösmaalivahti. Myös Joni Ortiolla on potentiaalia lyödä läpi ja luoda hyvä ura Pohjois-Amerikassa.
Ennustan, että neljän vuoden päästä NHL:ssä on kolme selvää suomalaista ykkösvahtia (Rask, Niemi ja Raanta) ja kolme on siinä rajalla, onko ykkösvahti vai kakkosvahti (Lehtonen, Ortio ja Rämö). Rinne pelaa viimeisiä vuosiaan pitkästä pahvistaan, mutta ei ole enää ykkösmaalivahti. Saros lienee Pohjois-Amerikassa ja pääsee jo näyttämään kyntensä myös NHL:n puolella ainakin satunnaisesti. Aittokallio saattaa olla kakkosvahtina jossain joukkueessa, kuten myös joku tällä hetkellä Euroopassa pelaavista maalivahdeista.
Kristallipalloni kertoo, että Suomen maalia vartioivat....
Tuukka Rask, 30
Antti Niemi, 34
Antti Raanta, 28
