Olympiakisat 2014: Suomi

  • 2 235 511
  • 6 559
Tila
Viestiketju on suljettu.
Pari poimintaa:

- Lasse Kukkonen pelasi parhaan arvoturnauksensa. Pärjäsi aiempaa paremmin kamppailupelaamisessa, eikä tainnut totaalisesti ripuloida kertaakaan. Olikohan Venäjä-peli jossa silmään osui muutama heikompi vaihto. Isomman kiekollisen vastuun liigakausi on kehittänyt Lassen peliä.

- Juuso Hietanen on suuren yleisön tutkan alapuolella pelaava huippupakki. Turnauksen aikana tuli mieleen, että sattuikohan kaveri kenenkään NHL-scoutin silmään. Tämä kortti kannattaisi ehkä kokeilla taalakaukalossakin, vai kiinnostavatko ruplat enemmän?

- Teemu Selänteen turnauksen pelasti pronssipeli. Itselleni jäi ikävällä tavalla mieleen välierän 6-7 laukausta, joista yksikään ei onnistunut. Hän oli 1. kentän maalintekijän roolissa, joten odotukset sen mukaan, eikä mitään ikävähennyksiä. onnistuminen tuossa pelissä olisi voinut tuoda finaalipaikan.

- Vuosi vuodelta kehittynyt Petri Kontiola ei jostain syystä päässyt tässä turnauksessa mukavuusalueelleen kuin vasta pronssipelissä. Siellä henkinen kantti olikin sitten taas Konnamaisen huimaa, ja mies pisteli mm. Kanea längistä omalla alueella. Kontiolalla on aina ollut silmää milloin vastustajan tähteä kannattaa vähän kyykyttää.

- Jori Lehterän ongelma on edelleen tuo luistelu, jonka johdosta hän oli usein myös vaikeuksissa kentällä. Kädet toimivat maagisesti varsinkin syötöissä, joissa tavaramerkkinä syötön myöhäinen kääntö (kts. J.Jokisen maali). Jorin pitäisi rykäistä jalkojen ja luistelun tehokuuri ensi kesänä, mutta toisaalta se olisi kannattanut hoitaa jo vuosia sitten.
 

Kahvi_Kuppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP #42 #26 #49, Blue Jackets #61, Leijonat
Semmoinen turnaus tällä kertaa. Aika lähelle maksimia päästiin, vaikka jossiteltavaakin jäi, kun ihmisiä kerran ollaan. Näkisin, että Suomelta kukaan ei alisuorittanut, vaan jokainen pääsi vähintään omalle tasolleen ja monet jopa sen yli ja tämä on aika ainutkertaista.
Pudotuspeleissä Venäjän kaataminen oli kova temppu. Venäjän kotijäällä kaikki maailman parhaat pelaajat mukana Venäjän lyöminen on sen tason suoritus, että nuorillekin pelaajille voi olla aika ainutlaatuista. Ruotsi oli odotetun kova, mutta selvästi lyötävissä. Pidän Erkkaa Mårtsiä kovempana ukkona penkin takana. Suomella olikin ottelussa omat paikkansa toisen erän alussa ottaa peli haltuun mutta Määtän harmittava virhe ja Jokeri-ikoni Karlssonin laukaus riittivät Ruotsille. Pronssiottelussa ei sitten ollut mitään epäselvää. Suomi oli selvästi parempi vaikka USA antoi kaikkensa mitä koneissa oli jäljellä. Tahto päättää suuri aikakausi maajoukkueessa oli ottelun suurin yksittäinen ratkaisu. Teemun maalit olikin sitten kuin Hollywoodista.
Suurimpina onnistujina turnauksessa näen Raskin, Vatasen, Määtän, Granlundin ja Selänteen. Rask osoitti olevansa maailman top-3 maalivahti, kenties jopa paras. Mies vasta lähestyy parhaita vuosiaan ja tulee olemaan Leijonien ykkösmies vielä kenties kahdet olympialaiset. Vatasen pelaaminen ei itselle tullut yllätyksenä, onhan mies osoittanut olevansa selvä NHL-tason puolustaja vaikka peliaika välillä poliittisista syistä, että tason heittelyn vuoksi onkin hakusessa. Määttä sen sijaan teki suuren vaikutuksen. Tiesin toki juttujen perusteella, että kaveri pelaa kovalla tasolla illasta toiseen, mutta olihan uskomaton suoritus. Yksi ainoa virhe joka sattuikin sitten pahimpaan mahdolliseen paikkaan ei vähennä Määtän pelaamisen arvoa. Granlund se nousee maajoukkueessa aika hienoon lentoon joka kerta. Ja Teemu on Teemu. Kaikki tarvittava on jo sanottu. Ruotsi pelissä tuli heikkoja ratkaisuja mutta kovan miehen merkki on, että sieltä noustaan ja kaunis päätös tähän tarinaan...

Uskomaton saavutus lähtökohdat huomioon ottaen. Ja tottakai sitä ihmismieli tuppaa jossittelemaan kaikilla näillä loukkaantumisilla, yksittäisillä tilanteilla vaikka se lopputulosta mihinkään muuta. Lähelle päästiin, kenties Etelä-Koreassa noustaan sinne korkeimmalle pallille...
 

Hxxx

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mental tension
Pari poimintaa:

- Lasse Kukkonen pelasi parhaan arvoturnauksensa. Pärjäsi aiempaa paremmin kamppailupelaamisessa, eikä tainnut totaalisesti ripuloida kertaakaan. Olikohan Venäjä-peli jossa silmään osui muutama heikompi vaihto. Isomman kiekollisen vastuun liigakausi on kehittänyt Lassen peliä.

Kukkonen on lähes poikkeuksetta pelannut hyvin arvokisoissa ja tuo Kukkosen "myytti" siitä, että hän ei siellä pärjäisi on pitkälti Mertarannan syytä, joka otti asiakseen manata aina Lassea jokaisessa vaihdossa ja se jäi sitten karjalalippisten mieliin elämään ja pelottamaan.

Kukkonen ja Väänänen pelasivat mahtavat kisat ja molemmat täyttivät paikkansa enemmän kuin hyvin. Pelitapa tuki myös molempien pelaamista ja jos Ylen tilastot pitävät kutinsa, niin Väänänen ei ollut jäähyllä kertaakaan ja Lasse vain kerran (ja sekin kyseenalaisella tuomiolla), joten hienosti meni. Ainoastaan alivoimapelistä voi antaa hieman rukkasia, sillä Ossi-Lasse -kaksikko oli siinä se ykköspakkipari eikä av-prosentit olleet nyt Suomelle mitenkään häikäisevät.

Hienot kisat joka tapauksessa ja pronssi oli upea saavutus! Todella hieno päätös Teemun, Kimen ja Samin maju-urille.
 
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Todella hienoa nähdä Leijonien taistelevan tasapäin olympialaisista toiseen turnausvoitoista maailman parhaiden kanssa. Nytkin Sotshissa annettiin rosterissa kärkipelaajien loukkaantumisten vuoksi tasoitusta ja takamatkalta silti Welho Westerlundin opeilla taas mitaleille!

-88 Galgaryn kisoista lähtien Suomi on ollut vain kaksi kertaa mitalien ulkopuolella olympialaisissa miesten jääkiekossa, se kertoo jotain Suomen tasosta. Joskus vielä tulee se kirkkain kruunukin maajoukkueellemme.

Seuraaviin Korean olympialaisiin on Suomelta kasvamassa uusi sukupolvi, joka pitää ajaa täydellisesti maajoukkueen sisään seuraavan neljän vuoden aikana. NHL-pelaajien uskon myös pelaavan omistajien puheista huolimatta jälleen seuraavissakin olympialaisissa kun se aika koittaa, pelaajille parhaiden kohtaaminen ja itse kisat ovat kuitenkin iso asia.
 

Hockey#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Ainoastaan alivoimapelistä voi antaa hieman rukkasia, sillä Ossi-Lasse -kaksikko oli siinä se ykköspakkipari eikä av-prosentit olleet nyt Suomelle mitenkään häikäisevät.

En lähtisi syyttämään tätä kaksikkoa siitä, että muut parit ottaa omiin alivoimalla. Kukkosen ollessa kentällä tuli vain yksi ylivoimamaali ja sekin 5-3 ylivoimalla Norjan toimesta. Väänänen toki kerkesi yhden takaiskumaalin ottaa yhden miehen vajaalla kun pelasi Timosen parina.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Pakko nostaa esille yksi mies joka teki allekirjoittaneeseen suurimman vaikutuksen tässä turnauksessa: Jori Lehterä.

Ennen tätä turnausta pidin Lehterää kunnianhimottomana kaverina joka tiesi, että taso ei riitä maailman kovimpaan liigaan saati maailman kovimpaan turnaukseen. Kun Lehterä Olympiajengiin valittiin niin ajattelin, että mies ei pelaa matsiakaan tai jos pelaa niin penkitys tapahtuu alta aikayksikön huonojen otteiden takia. Ja paskanvitut, varsinkin tämä viimeinen matsi osoitti, että Lehterä todellakin pystyy pelaamaan vahvuuksillaan pohjoisamerikkalaisia mörköjä vastaan. Olkoonkin, että mies teki temppunsa lentokentän kokoisella jäällä, se ei muuta sitä faktaa, että Jorilta nähtiin miehekästä pelaamista läpi turnauksen.

Tästä sisuuntuneena toivoisin, että Lehterä saisi tarjouksia NHL:sta ja että mies siihen tarttuu. Varsinkin kun rahaa on tullut tahkottua KHL:ssa jo jonkin aikaa.

Lehterä ja Komarov kun molemmat pelaisivat loppu-uransa NHL:ssa niin se osoittaisi, että löytyihän tuosta hypetetystä ja mutta loppujen lopuksi 'umpipaskasta' -87 vuosikerrasta pelimiehiä maailman huipulle.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Lehterä ja Komarov kun molemmat pelaisivat loppu-uransa NHL:ssa niin se osoittaisi, että löytyihän tuosta hypetetystä ja mutta loppujen lopuksi 'umpipaskasta' -87 vuosikerrasta pelimiehiä maailman huipulle.

No ei heidän tarvitse pelata NHL:ssä todistellakseen mitään. Ville Peltonen ja Petteri Nummelin ovat kiistatta olleet kv-tason pelimiehiä vaikka NHL:ssä ura ei auennutkaan. Jori Lehterä ja Leo Komarov voivat pelata samankaltaisen uran maajoukkue ympyröissä ollen aina takuuvarmaa mm-kisa -ja olympia tavaraa. Komarov pärjäisi NHL:ssä sen hän on todistanut, se että pärjäisikö Lehterä menee aina mutuiluksi, joka tapauksessa molemmat ovat kv-tason pelaajia ja se on tärkeintä Suomen maajoukkueelle, ei niinkään se liiga missä kaverit kiekkoilevat.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh
Nyt rauhassa sen palkintojen jaon kanssa! Hurri kärähti "allergialääkkeestä". Välierä Suomelle 5-o ja finaali uusiksi, kunhan suomalaisilta krapula väistyy ;)

Teemu kerkesi jo eilen sanomaan että mieluummin voitettu pronssi kuin hävitty hopea, joten ei tässä mitää hopeita edes haluta.

Edit. Niin sä puhuitkin finaalin uusinnasta. No eiköhän ne hopeat silloinkin olisi tuloksena :)
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
No ei heidän tarvitse pelata NHL:ssä todistellakseen mitään. Ville Peltonen ja Petteri Nummelin ovat kiistatta olleet kv-tason pelimiehiä vaikka NHL:ssä ura ei auennutkaan. Jori Lehterä ja Leo Komarov voivat pelata samankaltaisen uran maajoukkue ympyröissä ollen aina takuuvarmaa mm-kisa -ja olympia tavaraa. Komarov pärjäisi NHL:ssä sen hän on todistanut, se että pärjäisikö Lehterä menee aina mutuiluksi, joka tapauksessa molemmat ovat kv-tason pelaajia ja se on tärkeintä Suomen maajoukkueelle, ei niinkään se liiga missä kaverit kiekkoilevat.

Meitä on moneen junaan ja onneksemme katsomme asioita eri kanteilta. Minun papereissani menestyksekäs NHL-ura menee sen edelle, että on kulttipelaaja euroopassa ja pelaa hyvin MM-kisoissa ja Olympialaisissa. Se on toki plussaa jos nämä herrat Eurooppaan jäävät, että ovat aina käytettävissä skoda cupissa yms. EHT-höntsissä jotka tarjoavat mukavaa viihdettä harmaaseen arkeen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Meitä on moneen junaan ja onneksemme katsomme asioita eri kanteilta. Minun papereissani menestyksekäs NHL-ura menee sen edelle, että on kulttipelaaja euroopassa ja pelaa hyvin MM-kisoissa ja Olympialaisissa...

KHL:n tulo on muuttanut tätä ajattelua, koska hyviä palkanmaksajia on selvästi enemmän kuin takavuosina. Tästä syystä sellaiset pelaajat, jotka joutuisivat taistelemaan pelipaikkansa puolesta NHL:ssä menevät mielummin varmemman tilipussin perässä KHL:ään.

Ja mikä sitten on menestyksekäs NHL-ura? Huippupelaajat pelaavat lähes poikkeuksetta edelleen NHL:ssä, mutta moni NHL sarjajyrä jättä lähtemättä. Eli onko lähes 800 ottelua pelanneella NHagmanilla menestyksekäs NHL-ura?
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Selänne MVP, Granlund tähdistökentällisessä. Terveisiä pelikieltoaan istuvalle secondaryscoringille.
Aika outo valinta Selänne MVP:ksi, vaikka ihan hyvän turnauksen pelasi. Aika monta parempaa kandidaattia tuohon olisi kisoissa ollut, vaikka moni supertähti veti pisteiden osalta vihkoon tässä turnauksessa. Suomeltakin olisi löytynt tärkeämpi ja arvokkaampi pelaaja tolppien välistä. Granlundin olisin itsekin nostanut tähdistökentälliseen toiseen laitaan ja Rask mielestäni heti Pricen jälkeen turnauksen toiseksi paras maalivahti.

E: Niin siis tuo oli median valinta? Silloin ymmärrän oikein hyvin tällaisen kunnioituksen kiekkolegendaa kohtaan.
 
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Suomeltakin olisi löytynt tärkeämpi ja arvokkaampi pelaaja tolppien välistä. Granlundin olisin itsekin nostanut tähdistökentälliseen toiseen laitaan ja Rask mielestäni heti Pricen jälkeen turnauksen toiseksi paras maalivahti.

Rask olisi tosiaan ollut aivan hyvä valinta MVP:ksi. Price ei kyllä näissä kisoissa (joutunut) esittänyt mitään, jolla hänet olisi Raskin edelle voinut arvostaa. Kanadan pakisto oli niin timanttinen, että Pricea on aika vaikea arvioida näiden kisojen perusteella.

Selänteeltä Ruotsi ottelu ei ollut aivan nappi, mutta kyllähän oli kokonaisuudessaan todella vakuuttava. Myös muuten kuin odotuksiin nähden.
 
Näiden kisojen piti olla ne kisat, joissa papat on liian vanhoja ja nuorukaiset vielä liian kokemattomia. Ne kisat, joissa Suomen tie tyrehtyy varmuudella viimeistään puolivälierässä.
Joukkueen julkaisun myötä ja vielä viime hetken loukkaantumisen myötä Suomella ei pitänyt olla mitään jakoa näissä skaboissa. Bergy sitä ja Koivut tota ja vielä kaiken kukkuraksi Barkovin polvivamma.

Jostain syystä noiden loukkaantumisten jälkeen joukkueen tie alkoi kiinnostaa vielä aavistuksen enemmän. Osaltaan porilaisen pelaajan nostaminen joukkueeseen toi myös sen fiiliksen, että joukkue oli sitäkin kautta helpompi kokea omaksi joukkueeksi. Pelaajien suuret ikäerot ja Teemun vetäytyminen toivat omat lisämausteensa. Henkilökohtaisesti ei ollut suuria odotuksia, mutta jotenkin pieni toivo oli mukana, että hyvällä maalivahtipelillä, tiiviillä puolustamisella ja ripauksella onnea voimme napata tarvittavat voitot aina mitaliin asti.

Kuten Teemukin sanoi noissa YLE:n olympialeijona-ohjelmissa. "Niinä päivinä, kun Suomi saa mitalin olympialaisissa, niin isot sulat hattuun". Se on juuri noin. Pronssista ei tullut riehaantunut fiilis, mutta ehdottoman hyvä fiilis kuitenkin. Menetetty kulta ei harmittanut, muuta kuin väistyvien pelaajien puolesta. Jotenkin tuli vahva fiilis sen suhteen, että Suomi sen olympiakullan vielä ottaa. Mielestäni Suomesta löytyy Erkkaa parempia taktisia valmentajia, joiden avulla saamme materiaalista etumatkaa kurottua vielä enemmän kiinni.

Kiitos ja onnea tälle olympialeijonien joukkueelle.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Price ei kyllä näissä kisoissa (joutunut) esittänyt mitään, jolla hänet olisi Raskin edelle voinut arvostaa. Kanadan pakisto oli niin timanttinen, että Pricea on aika vaikea arvioida näiden kisojen perusteella.

Tyypillistä lässytystä, jolla vähätellään hyvän joukkueen hyviä pelaajia. Esimerkiksi USA-ottelussa Kanadalle olisi käynyt kylmät ilman Pricea. Ei pelaajan kuulu kärsiä siitä, että pelaa hyvässä joukkueessa, Price oli oman joukkueensa MVP ja olisi ollut olympiavoittajan tärkeimpänä pelaajana ihan hyvä valinta myös koko turnauksen MVP-palkinnon saajaksi.

Raskia ei olisi voinut valita MVP:ksi yhtään sen paremmin, sillä Lehtonen tuurasi ihan riittävän hyvin. Toisin sanoen Rask ei ollut korvaamaton.
 

lätkämies

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Columbus Blue Jackets
Paavo A vetäissyt pronssijuhlissa pikku pönäkät... Vieläkö tulee lisää jutun juurta ennenkuin herra palaa kotiin?
Toivottavasti ei. Ketään ei kiinnosta on täyttä pelleilyä jaksaa jauhaa näistä asioista kun voittoja juhlitaan ei niiden juhlinnan tarvitse olla mitään limukestejä. Lisäksi Arhinmäki oli ''suljetuilla juhlilla'' joissa oli Leijonat ja lähipiiri, ihmettelen kuka kehtaa edes lähetellä näitä juttuja paskamedioihin.
 

Fremont

Jäsen
Tyypillistä lässytystä, jolla vähätellään hyvän joukkueen hyviä pelaajia. Esimerkiksi USA-ottelussa Kanadalle olisi käynyt kylmät ilman Pricea. Ei pelaajan kuulu kärsiä siitä, että pelaa hyvässä joukkueessa, Price oli oman joukkueensa MVP ja olisi ollut olympiavoittajan tärkeimpänä pelaajana ihan hyvä valinta myös koko turnauksen MVP-palkinnon saajaksi.

Täysin samaa mieltä, ja mikäli Olympialaisissa jaettaisiin jonkinlainen Bill Masterton-pysti olisi Price sekä eksoottisen taustansa että kiekkouransa puolesta vahva ehdokas.
 

arska07

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, Kärpät, Patrik Laine
Hienot kisat Suomelta. Joukkuepeli näytti taas vahvuutensa ja 3. sija oli todellakin ansaittu. Suomen peli oli jenkkejä vastaan todella hienoa katseltavaa ja pronssiin on hyvä päättää nämä kisat. Kiitos Suomi!
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Toivottavasti ei. Ketään ei kiinnosta on täyttä pelleilyä jaksaa jauhaa näistä asioista kun voittoja juhlitaan ei niiden juhlinnan tarvitse olla mitään limukestejä. Lisäksi Arhinmäki oli ''suljetuilla juhlilla'' joissa oli Leijonat ja lähipiiri, ihmettelen kuka kehtaa edes lähetellä näitä juttuja paskamedioihin.

Syytä niitä on lähetellä paskamedioihin ja muihinkin, jos ns. virkatehtävissä oleva urheiluministeri saapuu Sotshiin veronmaksajien rahoilla sammumaan kaatokännissä.

Dokatkoon omilla rahoillaan ja matkustakoon yksityishenkilönä vaikka minkälaisiin kekkereihin, se ei minua kiinnosta, mutta Arhinmäen työtehtävänä ei ole vetää perskännejä ja kaulailla mitalisteja - ei varsinkaan silloin kun mies on julkisesti suureen ääneen ilmoittanut jättävänsä Sotshin avajaiset väliin Venäjän ihmisoikeustilanteen takia. Nyt eivät enää moiset ihmisoikeudet kiinnostaneetkaan, olihan tarjolla sisäpiirin kekkerit joihin mentiin ministerin statuksella.

Kyllä minua ainakin riepoisi, jos olisin juhlimassa oman porukan kesken jotain hyvää saavutusta ja sitten joku retalejengiäänestäjien suursuosikki ja vallasta pöhöttynyt kommariministeri tulisi kuokkavieraaksi.

Toki Leijonat varmaan sen verran herrasmiehiä ovat, etteivät tuollaista pyrkyriä viitsineet uloskaan heittää.

Juhlat olivat toki Suomelle ansaitut, erinomainen saavutus ottaa taas kerran mitali kun parhaat ovat mukana. Näitä voi jossitella hamaan tulevaisuuteen ja miettiä, olisiko Suomi parempaan kyennyt jos Mikko Koivu, Valtteri Filppula, Joni Pitkänen ja Alexander Barkov olisivat olleet pelikunnossa ja jos Rask olisi torjunut välierässä, mutta hyvä kun on jotain jossiteltavaa seuraavaan kertaan eikä tarvitse märehtiä tyhjin käsin.
 

Ekonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo, Blues, Honka
Aika vähälle on jäänyt päävalmentajan ansioiden huomioon ottaminen leijonien menestykseen.

Vaikka paikalla varsinkin välierissä oli vain hyviä pelaajia, Suomen materiaali oli selvästi 'vähiten hyvä'. Jos vapaasti olisi saanut valita pelaajia ennen kisoja, harva suomalainen, jos kukaan, olisi valikoitunut mihinkään välieräjoukkueeseen maalivahteja lukuunottamatta.

Urheilusanomien pelaajarankingissä Suomella oli lopulta loukkaantumisten jälkeen tähtien joukossa vain maalivahdit, muut olivat rivipelaajien joukossa. Ei tähtiä eikä edes huippuja.

Iso kiitos ja kunnia Westerlundille ja niille 'kummoloille', jotka hänet valitsivat. Teemu sentään muisti kiittää 'Kummolan mafiaa' Suomi-kiekon menestyksestä.
 
Suomen pelaajien maalipaikkatilastot

Nimimerkki Henkka on ansiokkaasti keräillyt maalipaikkadataa läpi turnauksen. Hänen luvallaan julkaisen tässä pienen tilastokokooman Suomen joukkueesta.

Lämmittelyhöntsyt eli Itävalta- ja Norja-pelit poisluettuina tässä pelaajat kokonaispaikkojen mukaisessa järjestyksessä:

Pelaaja: Maalit+Syötöt+Maalipaikat+Luodut paikat+Screenattu veto=Yhteensä

Selänne: 3+1+13+6+1=24
Granlund: 1+3+8+11+0=23
Vatanen: 0+1+3+16+0=20
Jokinen, J.: 1+1+2+11+2=17
Timonen: 0+1+5+10+0=16
Määttä: 1+0+7+7+0=15
Lehterä: 0+2+4+6+3=15
Salo: 0+0+11+4+0=15
Jokinen, O.: 1+0+6+1+3=11
Korpikoski: 0+2+6+0+3=11
Kontiola: 0+2+3+6+0=11
Ruutu : 1+1+2+1+4=9
Komarov: 0+0+4+1+2=7
Immonen: 0+0+2+2+2=6
Aaltonen: 1+0+3+1+0=5
Hietanen: 1+0+1+2+0=4
Lepistö: 0+1+1+1+0=3
Salminen: 0+0+1+2+0=3
Väänänen: 0+0+0+0+0=1
Kukkonen: 0+1+0+0+0=0

Selänne, Granlund ja Vatanen hyökkäyspelin johtajina, tämä ei varmaankaan tule shokkina kenellekään. JJ:n paikkojen määrä oli itselleni suurin yllätys.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara, Avalanche
Teemu pelasi kyllä hyvät kisat, mutta uskaltaisin väittää että oli liian suuressa roolissa. Teemu itse ei tietenkää ole siihen syyllinen, että luistelee vielä 43 vuotiaana Suomen ykkösketjussa. Mutta jos Valle ja Mikko olisi ollut kisoissa mukana ja Teemun rooli olisi vähän pienentynyt, niin väittäisin että hän olisi silti tehnyt samat tehot ja ollut vähän freshimpi kentällä muutenkin. Teemu teki kyllä hyvät tehot, mutta välillä kiekko poltteli ja tuntui kuin yritystä olisi jopa vähän liikaa.

Puolustus oli kyllä loistava lähtökohtiin nähden, Kukkoset ja Väänäset pelasivat huikean turnauksen. Myös nuorten pelaajien esitykset olivat huikeaa katsottavaa. Kultaa lähdetään aina voittamaan, mutta loistava turnaus silti Suomelta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös