Olympiakiekon historiaa-Suomi

[MustatKortit]

...
En minä halua hyviä turnauksia ja hienoja menestyksiä dissata. En vaan tykkää kun joillakin hokemilla asioista tehdään "muka" faktaa.

Niin, kuten jo kirjoitin edellisessä viestissäni, niin oli unohtunut, että kyllä siellä ratkaisijoita löytyi muistakin miehistä, kuin ykkösestä. Ja kyllähän dokkarissa mm. Erkka tätä kommentoikin, esimerkiksi USA-peliin liittyen.

Teemu ei tosiaan tehoillut hurjasti viimeisissä otteluissa, mutta en silti laskisi huonoksi saavutukseksi koko turnauksen pistepörssin voittoa, Sakun säestäessä kakkospaikalla. Selänne valittiin myös turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi, siis turnauksessa, jossa paikalla olivat kaikki maailman parhaat.

 

[Jyrla]

Niin, kuten jo kirjoitin edellisessä viestissäni, niin oli unohtunut, että kyllä siellä ratkaisijoita löytyi muistakin miehistä, kuin ykkösestä. Ja kyllähän dokkarissa mm. Erkka tätä kommentoikin, esimerkiksi USA-peliin liittyen.

Teemu ei tosiaan tehoillut hurjasti viimeisissä otteluissa, mutta en silti laskisi huonoksi saavutukseksi koko turnauksen pistepörssin voittoa, Sakun säestäessä kakkospaikalla. Selänne valittiin myös turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi, siis turnauksessa, jossa paikalla olivat kaikki maailman parhaat.

Jaa. Hassua että kirjoitit: Se oli jäänyt mieleen, että Saku-Teemu- akseli toimi fantastisesti, mutta oli vähän jo unohtunut, kuinka tasaisesti Suomi oikeastaan jyräsi kaikilla kentillä.

Tilanteessa joissa ykkös- ja kakkoskenttä tekivät kaikki pudotuspelien maalit.

Teemun kisat:

Alkusarja

Suomi-Sveitsi
Teemu 2+1=3

Suomi-Italia
Teemu 2+0=2 (teki siis 2/3-osaa turnauksen maaleistaan näitä kahta huippumaata vastaan).

Suomi-Tsekki
Teemu 1+1=2

Suomi-Kanada
Teemu 1+0=1

Suomi-Saksa
Teemu 0+1=1

Alkusarjan tehot siis viiteen peliin 6+3=9. Kahdessa ekassa matsissa Sveitsiä ja Italiaa vastaan 2 maalia, Tsekkiä ja Kanadaakin vastaan molemmissa yksi maali. Sitten neljä matsia putkeen ja 0 tehtyä.

Puolivälierä Suomi-Usa 4-3
Teemun tehot 0+0

Välierä Suomi-Venäjä 4-0
Teemun tehot 0+1 (toinen syöttäjä yv:llä)

Finaali Suomi-Ruotsi 2-3
Teemun tehot 0+1 (syöttö yv:llä)

Pudotuspeleissä kovia maita vastaan 0+2 kolmeen otteluun. Ehdottomasti oli pudotuspeleissä Suomen tärkein ase hyökkäyspäässä. Paljon parempi kuin kakkosketjun Ville ja Olli jotka molemmat tekivät 3! noissa tärkeissä matseissa.

Muistan monen (en tarkoita sinua) pilkanneen mm. Tomi Kallion edesottamuksia mm-kisoissa kun hän on maalannut Kazakstania ja Puolaa vastaan alkusarjassa, mutta hyytynyt tosipelien tullen 0-maalia linjalle. Ja ei - en vertaa Teemua ja Tonia. Totean vain ettei Teemulla ollut maalisihti kohdallaan silloin kun olisi pitänyt olla jos olisi halunnut lähteä Torinosta kultamitallin kanssa.

Sihti oli kohdillaan erityisesti Sveitsiä ja Italiaa vastaan, molemmat toki kultamitalin kannalta niitä kaikkein tärkeimpiä hetkiä ja maaleja.

 

[Blackie]

Mainitsin jo Selänteen paidanjäädytys -ketjussa, että Ville Peltonen ansaitsisi kunnian ennen Selännettä. Lähes poikkeuksetta parhaimmillaan isoissa peleissä, kuten juuri Torinossa. Tätä se Summanenkin todennäköisesti haki takaa kun sanoi Peltosen olevan jopa suurempi pelaaja kuin Selänne (eli tuonut enemmän omalla tavallaan enemmän suomikiekolle).

 

[MustatKortit]

... Totean vain ettei Teemulla ollut maalisihti kohdallaan silloin kun olisi pitänyt olla jos olisi halunnut lähteä Torinosta kultamitallin kanssa.

Sihti oli kohdillaan erityisesti Sveitsiä ja Italiaa vastaan, molemmat toki kultamitalin kannalta niitä kaikkein tärkeimpiä hetkiä ja maaleja.

Ymmärrän kyllä perusteitasi, mutta en ole ihan varma kuitenkaan, että mitä haet tässä takaa?

Sitä, että Teemu ei ole onnistunut suurissa peleissä?

Tämähän ei pidä paikkaansa, Selänne ratkaisi Naganossa pelin Ruotsin Dream Teamia vastaan kahdella maalillaan. 2003 kotikisojen Ruotsi-ottelussa Teemu oli ilmiliekeissä, vaikkei sekään voittoon lopulta riittänyt.

 

[Radiopää]

Olen sitä mieltä, että Suomi on hävinnyt muitakin turnauksia siksi, että Suomen johtavat pelaajat (Koivu & Selänne) eivät ole olleet parhaimmillaan tärkeimmissä peleissä. Ruotsilla ja Tšekillä tämä asia on eri tavalla, ja siksi molemmat maat ovat voittaneet useita maailmanmestaruuksia ja olympiakultaa.

Selänne on kiistämättä pelannut upean uran, jonka kruununa Stanley Cupin voitto. Ja vaikka Selänne pelasi vanhaksi mieheksi tuolloin uransa parasta kiekkoa, loppuivat paukut osittain tuolloinkin ennen loppua, sillä finaaleissa ei Selänne tehnyt yhtään Anaheimin 16 maalista.

Taisin sanoakin Torinon olympiafinaalin jälkeen, että Suomi voittaa olympiakultaa vasta sitten, kun joukkueesta puuttuvat sekä Teemu Selänne että Saku Koivu – toivottavasti olen väärässä.

 

[MustatKortit]

..
Taisin sanoakin Torinon olympiafinaalin jälkeen, että Suomi voittaa olympiakultaa vasta sitten, kun joukkueesta puuttuvat sekä Teemu Selänne että Saku Koivu – toivottavasti olen väärässä.

Tuohan pitää jollain tavalla sisällään olettaman, että Teemun ja Sakun tilalla on sitten kaksi sellaista ykköskorin äijää, jotka - toisin kuin edeltäjänsä - laittavat kiekkoa pussiin ratkaisuhetkillä. Helpommin sanottu, kuin tehty.

En tosin itsekään ole mikään näiden vanhojen partojen ykkösfani, Selänteenkin "viimeinen turnaus" on Leijona-paidassa nähty jo monen monituista kertaa.

 

[Jyrla]

Ymmärrän kyllä perusteitasi, mutta en ole ihan varma kuitenkaan, että mitä haet tässä takaa?

Sitä, että Teemu ei ole onnistunut suurissa peleissä?

Tämähän ei pidä paikkaansa, Selänne ratkaisi Naganossa pelin Ruotsin Dream Teamia vastaan kahdella maalillaan. 2003 kotikisojen Ruotsi-ottelussa Teemu oli ilmiliekeissä, vaikkei sekään voittoon lopulta riittänyt.

Mitäkö haen takaa? No sitä minkä olen jo useaan otteeseen sanonut. Ylen dokkari (ja sinäkin) hehkuttivat Saku-Teemu-akselia ja pistepörssin voittoa menestyksen takeena.

Kun katsotaan pudotuspelejä joissa se menestys sijoitusten osalta ratkaistaan, niin Suomi oli finaalissa Teukan maalihanojen sulkeutumisesta huolimatta. Kakkosketju kantoi Suomea noissa kisoissa pudotuspelivaiheessa, mutta se ei riittänyt kultaan saakka.Dokkari lähetyi kisoja ja menestystä Teemun ja Sakun kautta. Eikä pelkän kakkosketjun kaiken järjen mukaan olisi pitänytkään riittää. Jos Ykkösketjun laiturit (Teemu ja Jere) tekevät kolmeen pudotuspeliin yhteensä 0 maalia, niin mahdotonta silloin on voittaa kultaa. Saku teki yhden, mutta kyllähän tuo melko surullinen saldo on "unelmaketjulta".

En sano että Teemu jäätyisi aina kovassa paikassa. Mainitsemasi Naganon puolivälierävoitto oli Teemulta kai kaikkien aikojen paras tärkeä ottelu tuloksellisesti.

Naganossakin tahti kuitenkin hyytyi sen verran että välierässä Venäjää vastaan (7-4) syntyi vielä yksi Suomen neljästä maalista. Pavel Bure latoi muistaakseni viisi, mutta se nyt ei ollut Teemun vika.

Pronssiottelussa Kanadan tähtisikermää vastaa tuli pronssia 3-2 voitolla. Suomen maalintekijöinä olivat Jari Kurri, Jere Lehtinen ja voittomaalin viimeistellyt Ville Peltonen. Että ihan Teukan lämpimien käsien ansioksi en tuota mitallia osaa laskea, olkoonkin että teki tärkeän puolivälierässä Suomen molemmat.

Tuo 2003 oli mm-kisat joten niitä en osaa ajatella samaan kategoriaan kuin nyt keskustelun alla olevia olympialaisia. Siitä alkaen kun NHL-pelaajat ovat olleet mukana olympialaisissa, on niiden taso aina ollut eri sfääreissä verrattuna mm-kisoihin jonne päätyvät parhaista huipuista pudotuspeleissä hävinneet.

Itse asiassa en ollut ehkä ajatellutkaan että kovissa peleissä hyytyminen olisi näin totaalista. Pitäisikö suorastaan tehdä jokin kooste välierä ja mitalipeleistä Suomen paidassa olympialaisissa Teemun osalta. Toki siihen voisi sisällyttää myös puolivälierät. Täytyy katsoa josko ehtisi jossakin välissä.

 

[MustatKortit]

Mitäkö haen takaa? No sitä minkä olen jo useaan otteeseen sanonut. Ylen dokkari (ja sinäkin) hehkuttivat Saku-Teemu-akselia ja pistepörssin voittoa menestyksen takeena...

Juuri tästä olen eri mieltä.

Dokkari toki asiaankuuluvasti hehkuttaa Teemu-Saku-akselin hienoa yhteispeliä, joka Selänteen omien sanojenkin mukaan oli parhaimmillaan tuolloin. Teemu ja Saku olivatkin turnauksen pistepörssin sijoilla yksi ja kaksi, lisäksi Teemu valittiin koko turnauksen parhaaksi hyökkääjäksi.

MUTTA tämän lisäksi dokumentti mm. Erkka Westerlundin sanoin kuvaa sitä, kuinka takaa nousi muita ratkaisijoita, vastustajan keskittyessä Suomen ykköskentän vartioimiseen. Näin kävi USA-pelissä, jonka erikoistilannepelaamisesta Westerlund mainitsee erikseen.

Ja sinällään mielestäni tuokin on ihan olennainen pointti, että Suomen ykkönen pakotti vastustajaa vartioimaan ja keskittymään itseensä, näin ollen takaa nousseille ratkaisijoille saatiin tilaa ja aikaa.

 

[Jyrla]

Teemu Selänne olympialaisten pudotuspelivaiheessa.

Vancouver 2010

pudotuspelit:

Pronssiottelu Suomi-Slovakia 5-3
0 maalia
Suomen maalit: Jokinen 2, Hagman, Filppula, Salo.

Välierä Suomi-Usa 1-6
0 maalia
Suomen maali: Miettinen

Puolivälierä Suomi-Tsekki 2-0
0 maalia
Suomen maalit: Filppula, Hagman.

Teemulle kolmessa pelissä 0 maalia.


Torino 2006 kahdeksassa ottelussa 6+5=11 ja pistepörssin voitto sekä valinta kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.

Puolivälierä Suomi-Usa 4-3
0 maalia
Suomen maalit: Olli Jokinen 2, Salo, Peltonen.

Välierä Suomi-Venäjä 4-0
0 maalia
Suomen maalit: Saku Koivu, Olli Jokinen, Peltonen, Lydman.

Finaali Suomi-Ruotsi 2-3
0 maalia
Suomen maalit: Timonen, Peltonen.

Teemulle kolmessa pelissä 0 maalia.

Salt Lake City 2002

Puolivälierä Suomi-Kanada 1-2
0 maalia
Suomen maali: Hagman.

Yksi ottelu, ei maaleja Teemulle.

Nagano 1998

Pronssiottelu Suomi-Kanada 3-2
Teemu ei pelannut tässä ottelussa.
Suomen maalit: Kurri, Lehtinen, Peltonen

Välierä Suomi-Venäjä 4-7
1 maali
Suomen maalit: Helminen, Rintanen, Saku Koivu, Selänne.

Puolivälierä Suomi-Ruotsi 2-1
Teemu Selänne 2 maalia
Suomen maalit: Selänne 2.

Kolme ottelua, kolme maalia.

Lillehammer 1994 - Teemu ei mukana, Suomelle pronssia.

Albertville 1992

Puolivälierä Suomi-IVY 1-6
Suomen maali: Pekka Tuomisto.

Yksi ottelu, ei maaleja.

Yhteensä siis viidet olympialaiset joissa toistaiseksi 10 pudotuspeliottelua ja 3 maalia. Edellinen maali 20.2.1998 Naganon kisojen välierätappiossa.

edit: Naganon pronssipelin tieto korjattu ja yhteisottelumäärästä vähennetty.

 

[benicio]

^Onneksi Olli Jokinen on joukkueessa, kovien pelien mies selvästi.

 

[Taitopelaaja]

Teemu Selänne olympialaisten pudotuspelivaiheessa.

Puuttumatta sen kummemmin muuten keskusteluun, niin mainittakoon sen verran että Teemu Selänne ei pelannut Naganossa pronssiottelussa. Näin ollen saldo oli pudotuspeleissä kahdessa ottelussa kolme maalia.

 

[Roger Moore]

Teemu Selänne olympialaisten pudotuspelivaiheessa.

Kommentoin lyhyesti näitä:

-Vancouverin kisoista kannattaa aina muistaa se, että koko ketju Lehtinen-Koivu-Selänne oli pitkin turnausta erittäin vaisu, ja jokaisella pelaajalla taisi olla paikat enemmän tai vähemmän romuna.
-Torinossa Selänteen putki kulki helvetin hyvin, ja Teemu kuitenkin oli alustamassa pudotuspelivaiheen maaleja. Ei ehkä itse saanut kiekkoa maaliin, mutta esim. Venäjä-pelissä tullut Lydmanin 2-0 maaliin johtanut tilanne alkoi siitä kun Selänne polki vauhdikkaasti maalille ja Suomi sai painetta luotua sitä kautta.
-Naganossa puolivälierässä Selänne oli Ruotsin tappaja ja välierässäkin tehokas. Pronssipelissä ei tosiaan pelannut.

Ja kun tuosta Torinostakin nyt oli puhetta, niin kannattaa siinäkin katsella vähän enemmän niiden tehtyjen maalien ja pisteiden taakse. Lehtinen-Koivu-Selänne oli erittäin tehokas läpi turnauksen, ja onnistui luomaan paikkoja myös turnauksen loppupuolella vaikka vastustajat ja peli itsessään koveni. Lisäksi vastustaja joutui aina keskittymään hieman enemmän tuon ketjun pitämiseen, ja tämän vuoksi sitten alemmista ketjuista löytyi pelaajia jotka osasivat tehdä maaleja. Nimimerkki MustatKortit tähän asiaan viittasikin.

 

[Stevie]

Urheilusanomissa ollut juttua Toninon kisoista. En muistanutkaan että Suomi voitti Kanadan myös silloin alkusarjassa. Kuitenkin vahvistui jo aiempi fiilis entisestään, että silloin se jättipotti olisi pitänyt ottaa... kaikki naksahti kohdilleen alusta asti tietty finaalia lukuunottamatta. Kenttien roolitukset, tutkaparit, pakkiparit, kaikki oli kondiksessa. Saas nähdä tuleeko vastaavaa tsänssiä enää. Toki vaikeuksien kautta kultaan on toiminut Kanadalla kahdesti, eli tiedäpä näistä. Ehkä kerran vielä pojat -projekti onnistuu ja torilla juhlitaan tällä kertaa kultajuhlia :)

 

[Roger Moore]

Ehkä kerran vielä pojat -projekti onnistuu ja torilla juhlitaan tällä kertaa kultajuhlia :)

En näkisi tätä Olympiaturnausta enää "vielä kerran pojat" -projektina. Kyllä se nähtiin omasta mielestäni jo Vancouverissa, koska silloin siellä nähtiin viimeisen kerran sellaisia nimiä kuin Kiprusoff, Niittymäki, Bäckström, Lydman, Lehtinen, S. Koivu, Peltonen, J. Ruutu ja yms., eli paljon näitä ns. kultaisen sukupolven nimiä. Nyt siellä ei kuitenkaan ole kuin Selänne, Timonen ja Salo näitä vanhan liiton kavereita, ja kaikki heistä ovat myös pelillisesti ihan kärkijätkiä (myös Selänne).

Muutoin siellä on kuitenkin aika hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta, ja näistä pelaajista moni tullee olemaan merkittävässä roolissa myös neljän vuoden kuluttua.

 

[Johannes]

Selänteeltä kova kannanotto Vancouverista: | Yle Urheilu | yle.fi
Jukka Jalosen ns. EHT-pelitapaa ihmettelevät pelaajat sunnuntain Yle:n dokumentissa.

 

[Tornados]

Selänne tuntuu aika kärkkäältä arvostelemaan maajoukkuevalmentajia. Itse arvostin Jalosta siitä, että ei lähtenyt nuoleskelemaan NHL-pelaajia vaan piti oman linjansa. Tuloksetkin olivat pääosin erittäin hyviä.

Muistan aiemminkin Selänteen arvostelleen maajoukkuevalmentajia. Joissain kisoissa valmentajan suurin virhe taisi olla sellainen, että kun Suomi sai ratkaisuvaiheessa 5-3 ylivoiman Selänne ei ollut jäällä koko ylivoiman ajan.

En tiedä yrittääkö Teemu nyt viestittää nykyiselle valmennusjohdolle, että pitää pelata niin kuin pelaajat sanovat vai mikä on tällaisen vanhojen kaivelun motiivi juuri ennen kisoja?

 

[Stevie]

En näkisi tätä Olympiaturnausta enää "vielä kerran pojat" -projektina. Kyllä se nähtiin omasta mielestäni jo Vancouverissa, koska silloin siellä nähtiin viimeisen kerran sellaisia nimiä kuin Kiprusoff, Niittymäki, Bäckström, Lydman, Lehtinen, S. Koivu, Peltonen, J. Ruutu ja yms., eli paljon näitä ns. kultaisen sukupolven nimiä. Nyt siellä ei kuitenkaan ole kuin Selänne, Timonen ja Salo näitä vanhan liiton kavereita, ja kaikki heistä ovat myös pelillisesti ihan kärkijätkiä (myös Selänne).

Muutoin siellä on kuitenkin aika hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruutta, ja näistä pelaajista moni tullee olemaan merkittävässä roolissa myös neljän vuoden kuluttua.

Tottahan tämä. Ehkäpä tässä "vielä kerran pojat" tarkoittaa tsitä, kun Erkka on viimeisen kerran mukana kuvioissa muutaman vanhan sotaratsun kanssa.

 

[Accompagnato]

Edit. Ja aiheeseen sen verran, että vuoden 88 olympialaisista mieleen on jäänyt Myllyksen maski. Joutui jonkun alkusarjan pelin jälkeen vaihtamaan moisen akvaarion kypäräänsä, kun ristikko oli sääntöjen vastainen. Muistaakseni piti tuota sitten kisojen jälkeen liigassakin ja kovasti tuntui aina huurtuvan. Lukkoon liittyvänä asiana vielä sellainen, että kisajoukkueen ensimmäisenä kotiinjäävänä varapuolustajana oli Jarmo Kuusisto.

Muistaakseni tuo Myllyksen maskin pakkovaihto tapahtui Kanada -pelissä kun Suomi johti 2-1. Kanada (pelaavat hyvin mutta käyttävät kaikki muutkin "mahdollisuudet" voittoon, tämä ei ole ainoa kerta) mittautti maskin ja Suomi sai 2 min viallisesta varusteesta. Onneksi peli ei ratkennut siihen.

 

[Alex]

En tiedä yrittääkö Teemu nyt viestittää nykyiselle valmennusjohdolle, että pitää pelata niin kuin pelaajat sanovat vai mikä on tällaisen vanhojen kaivelun motiivi juuri ennen kisoja?

Tuo ylen dokumenttihan on kuvattu joskus ajat sitten ja nyt Temen kommentit nostetaan vaan julkisuuteen, kun tämä tänään esitettiin. Sitä paitsi Teemun kommentit Jalosta kohtaan olivat myös osittain positiivisia.

 

[Taitopelaaja]

Aika selkeästi negatiivista kommenttia tuli Selänteen lisäksi Lehtiseltä ja Peltoselta Jalosen suuntaan. Ville Peltonen kertoi, että aika vaikea tuollaisessa turnauksessa on pelata eri tavalla kuin selkärangasta tulee. Lehtinen kertoi puolestaan, että aluksi Leijonat pelasi Jalosen sapluunalla, mutta loppua kohden peli hieman muuttui.

Harvinaista kyllä, että Suomi kykeni nappaamaan kisoista pronssia noin heikolla kokonaissuorituksella. Valko-Venäjän ja Saksan yli käveltiin ylivoimapelin ansiosta, mutta Ruotsi-ottelussa kävi kylmällä tavalla selväksi, että pelillisesti Suomi ei kykene kärkimaita haastamaan. Tshekki nujertui hyvällä maalivahtipelillä, vaikka takatukat hallitsi kenttätapahtumia. Yhdysvallat kyykytti Leijonia tuloksellisesti sekä pelillisesti aivan täysin. Pronssiottelussakin Suomi oli ottavana osapuolena, mutta nousi voittoon kuitenkin.

Kova saavutushan tuo pronssi kieltämättä on. Pienessä kaukalossa Vancouverissa pronssimitali on yksi Suomen jääkiekkohistorian parhaita saavutuksia. Olen sitä mieltä, että jonkun muun valmentajan johdolla Suomi olisi pelannut pelillisesti tasaisemman ja paremman turnauksen. En kuitenkaan usko, että pronssia korkeammalle olisi ollut rahkeita, joten maksimaalisen tuloksen Jalonen Leijonista puristi irti.

 

[Kirjoittelija]

Kova saavutushan tuo pronssi kieltämättä on. Pienessä kaukalossa Vancouverissa pronssimitali on yksi Suomen jääkiekkohistorian parhaita saavutuksia.

Siitä saavutuksesta erittäin iso kiitos kuuluu Jonas Hillerille, joka päällään seisomalla ryösti Kanadalta pisteen. Ilman sitä ryöstöä Suomi olisi mennyt karsintojen kautta puolivälierään Kanadaa vastaan.

Muistan aiemminkin Selänteen arvostelleen maajoukkuevalmentajia. Joissain kisoissa valmentajan suurin virhe taisi olla sellainen, että kun Suomi sai ratkaisuvaiheessa 5-3 ylivoiman Selänne ei ollut jäällä koko ylivoiman ajan.

Olisiko kyseessä vuoden 1996 MM-kisojen puolivälierä Kanadaa vastaan? Itsekin silloin noiduin telkkarin ääressä, että miten pihalla toi Lindström oikein on, kun Niemisen Veikko ja Selänne eivät pelaa viis-kolmosta.

 

[Viltsu]

Olisiko kyseessä vuoden 1996 MM-kisojen puolivälierä Kanadaa vastaan? Itsekin silloin noiduin telkkarin ääressä, että miten pihalla toi Lindström oikein on, kun Niemisen Veikko ja Selänne eivät pelaa viis-kolmosta.

Nämä kisat juuri ja puolivälierä Kanadaa vastaan. Toki tuokin tilanne oli vain seurausta joukkueen sekavasta valmistautumisesta. Oikeastaan eka kertaa Suomella oli pelaajia NHL:ssä suuri määrä ja sitä tilannetta ei silloinen valmennusjohto osannut käsitellä alkuunkaan. Kuvaavaa on se tarina/huhu, että kun valmennusjohto yritti tavoittaa puhelimella Canucksien Jyrki Lummetta, puhelimeen olikin vastannut Tikkanen, joka oli todennut heti, että "hänkin tulee Wieniin". Tähän ei sitten johdolla ollut pokkaa sanoa EI ja näin Saku Koivu jäi joukkueesta ulos, kun paikkoja ei enää ollut vapaana. Ja vähemmän yllättäen tuota paljon puhuttua 5-3 yv:tä olivat hieromassa mm. Tikkanen ja Lumme.

 

[aquanqua]

Selänne tuntuu aika kärkkäältä arvostelemaan maajoukkuevalmentajia. Itse arvostin Jalosta siitä, että ei lähtenyt nuoleskelemaan NHL-pelaajia vaan piti oman linjansa. Tuloksetkin olivat pääosin erittäin hyviä.

Muistan aiemminkin Selänteen arvostelleen maajoukkuevalmentajia. Joissain kisoissa valmentajan suurin virhe taisi olla sellainen, että kun Suomi sai ratkaisuvaiheessa 5-3 ylivoiman Selänne ei ollut jäällä koko ylivoiman ajan.
...

Selänteen kommentit olivat ihan asiallisia ja selvästikään hän ei ollut yksin näkemyksensä kanssa. Tuosta jälkimmäisestä kappaleesta sen verran, että Selänne on luonteeltaan voitontahtoinen ratkaisija, jolla kuuluukin löytyä tietynlaista "minä, minä" -ajattelua - sitä valmentajatkin haluavat ratkaisupelaajilta, ei vastuunpakoilua.

Maajoukkuejääkiekko eroaa monista muista lajeista siinä, että huippumailla on parhaat miehistöt kasassa tyyliin sen pari viikkoa neljän vuoden välein, eikä olympiakisoja ennen ole kuin pari yhteistä harjoitusta ja turnauskin pelataan läpi nopealla aikataululla. Esimerkiksi jalkapallossa valmennusjohto voi kehittää ja iskostaa pitkälti samalle pelaajistolle pelitapaa ympäri vuoden ja läpi karsintojen. Jääkiekossa on vaikea alkaa yht'äkkiä opettaa kokeneille NHL-pelaajille uutta pelitapaa, jota on kehitetty ja opetettu kauden aikana EHT:llä ihan joillekin toisille pelaajille - ja tietysti jokaisella huipputason urheilijalla on ego ja joillakin NHL-tähdillä voi olla vaikeuksia ottaa tosissaan uuden päävalmentajan EHT-systeemejä. Ihan luonnollista sekin.

Viime viikon Torino-jaksossa muistaakseni jokainen haastateltu pelaaja kiitti Westerlundia joustavuudesta ja siitä, että sen jälkeen kun hän oli luonut koostumukset, hän antoi pelaajille vapauden pitkälti keskenään päättää pelikuvioista. Kuten Selänne sanoi, Jaloselle kyseessä oli ensimmäiset isot kisat ja hän ei ehkä vielä osannut ns. turnausvalmentaa, toisin kuin Westerlund.

 

[erku]

Harvinaista kyllä, että Suomi kykeni nappaamaan kisoista pronssia noin heikolla kokonaissuorituksella. Valko-Venäjän ja Saksan yli käveltiin ylivoimapelin ansiosta, mutta Ruotsi-ottelussa kävi kylmällä tavalla selväksi, että pelillisesti Suomi ei kykene kärkimaita haastamaan. Tshekki nujertui hyvällä maalivahtipelillä, vaikka takatukat hallitsi kenttätapahtumia. Yhdysvallat kyykytti Leijonia tuloksellisesti sekä pelillisesti aivan täysin. Pronssiottelussakin Suomi oli ottavana osapuolena, mutta nousi voittoon kuitenkin.

Esimerkiksi pronssipelissä maalivahtien torjunnat olivat Kiprusoff 19 ja Halak 28. Millä ihmeen logiikalla saat tuon näyttämään siltä, että Suomi oli ottavana osapuolena? Minusta Suomi hallitsi ottelua tasakentällisin, mutta Slovakia oli parempi erikoistilanteissa. Puolivälierässä Kiprusoff torjui 31 kertaa ja Pavelec 29 kertaa. Minusta tuo kertoo jo siitä, että ottelu oli hyvin tasainen ja omat muistoni ottelun tapahtumista tukevat väitettä. Myöskään USA-pelissä Suomi ei ollut pelillisesti niin jyrän alla kuin tulos kertoo. Jenkkien veskarit torjuivat ottelussa 24 kertaa ja Suomen veskarit yhteensä 19 kertaa. Oikeastaan ainoa erottava tekijä tuossakin matsissa oli lopulta maalinteon tehokkuus ynnä maalivahtipeli, vaikka se tietysti hassulta kuulostaakin.

Eli kokonaisuudessaan Suomen maalivahti torjui pudotuspelivaiheessa vähemmän laukauksia kuin vastustajan maalivahti. Siitä huolimatta näet niin, että Suomi oli jokaisessa pelissä ottavana osapuolena. Aika erikoinen yhtälö kyllä, ei voi muuta sanoa.

 

[MustatKortit]

...Minusta Suomi hallitsi ottelua tasakentällisin, mutta Slovakia oli parempi erikoistilanteissa...

Pronssipelistä ehkä vielä sellaista tarkennusta, että Slovakian kolmas maali tuli oman pelaamisen virheistä, Suomi teki muutenkin paljon karkeita (yksilö)virheitä etenkin tokassa erässä.

Kyllä minun muistikuvieni mukaan kuitenkin esim. kolmannen erän alku oli erittäin vahvaa suomalaispyöritystä ja lopulta saatiin se kavennusmaalikin ylivoimalla. Kuten Mertsi selostuksessaan toteaa, että "vihdoin" kiekko saadaan lyötyä häkkiin.

edit.

...Siitä huolimatta näet niin, että Suomi oli jokaisessa pelissä ottavana osapuolena. Aika erikoinen yhtälö kyllä, ei voi muuta sanoa.

Kyllä.

Mielestäni Suomi oli ottavana osapuolena sekä Ruotsi- että tietysti USA-ottelussa, mutta Tshekki-peli ei ollut mitään vastustajan hallintaa kenttätapahtumien osalta, vaan peli oli helvetin tiukkaa vääntöä, joka olisi voinut kääntyä kummalle vain.

En liene ainoa, jolle on jäänyt pieniä painajaisia niistä tilanteista, kun Jagr peruuttaa perse edellä vastustamattomasti kohti Suomen maalia. Onneksi Suomi kuitenkin kesti, joten kaikki hyvin