Uraania on maaperässä todella suuria määriä ja sen hinnan nouseminen öljyvarojen hiipuessa mahdollistaisi kannattavan kaivostoiminnan laajamittaisesti. Täten uraania olisi tarjolla todennäköisesti ainakin muutamia satoja vuosia. Lisäksi mikäli hyötöreaktori otetaan riskeineen käyttöön, voidaan puhua tuhansien vuosien varannoista, varsinkin kun se mahdollistaisi Toriumin käytön. Täysin toinen asia on se, millaisia vaikutuksia merkittävästi lisääntyneet kaivannot, jätemäärä ja lisääntynyt onnettomuusriski aiheuttaisivat.
Kun en tarkistanut tietoa niin muistelin, että uraania riittäisi vain 50-100 vuodeksi. Mikäli riittoisuus on useampi sata vuotta niin tilanne on tuolloin tietty hivenen toinen. Mietityttää kuitenkin se, että ryhdytäänkö laajamittaiseen panostamiseen koska ydinvoiman maine on varsin arvelluttava kaikesta huolimatta, siihen verrattuna esim. aurinkoenergian maine on toinen vaikka se onkin kallista - kuten Tiede-lehden artikkelista kävi ilmi ja ymmärtääkseni tällä hetkellä aurinkoenergialla tuotetun sähkön/energian hinta on todella hulppea eli artikkeli on varsin oikeassa.
Mainittuun hyötyreaktoriin tietty liittyy sitten mainitsemasi riskit, mikä voi olennaisesti vähentää sen houkuttelevuutta. Ollaanko valmiit ottamaan riski kohonneesta onnettomuusriskistä - etenkin jos reaktoreja ryhdytään rakentamaan laajamittaisemmin maihin joissa turvallisuusajattelu ei ole samalla tasolla Suomen kanssa.
Ilmeisesti suurin ongelma aurinkovoiman laajamittaiseen toteuttamiseen on sen kalleus, ainakin jos tätä Tiede-lehden artikkelia on uskominen. Toivottavasti merkittävää kehitystä taloudellisempaan suuntaan todella tapahtuu.
Kallistahan se todellakin on. Mutta ymmärtääkseni tällä hetkelläkin jo panostetaan jo siihen, että aurinkovoimalla tuotetun energian hintaa saataisi laskettua huomattavasti - prosessi vain on toistaiseksi hidas koska investointien määrä on (muistaakseni) varsin minimaalinen verrattuna siihen mitä käytetään muuhun energiatuotantoon. Kannattaisiko panostus tulevaisuuteen sittenkin? Toki kuten viittasit, harvalla poliitikolla on resursseja uida valtavirtaa vastaan, joten voidaan veikata, että ihan hetkessä asenteet eivät muutu eivätkä myöskään siten poliitikkojen tavat toimia. Seuraava sukupolvi näkee ehkäpä konkreettisempia toimia - toivottavasti tai muutoin, kuten viittasit, ongelmat voivat olla todella suuria jatkossa mikä ilmenee ympäristöongelmina ja mahdollisena energiakriisinä.
Rahti-, lento- ja laivaliikenteeseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen taitaa tosiaan liikenteen osalta olla se vaikein ratkaistava, kuten Anttosen haastattelusta käy ilmi. Toivottavasti akkuteknologiaa, polttokennoja ja vedyn tuottamista polttoaineeksi saadaan kehitettyä parempaan ja taloudellisempaan suuntaan.
Akku- ja polttokennoteknologia voisivat ratkaista rahti- ja laivaliikenteen ongelmat mutta lentoliikenteen ongelmien ratkaisu voikin sitten olla huomattavasti haasteellisempaa - ainakin rahti- ja liikennelentokoneiden kohdalla. Jos vedyn tuottaminen polttoaineeksi saadaan kehitettya parempaan ja taloudellisempaan suuntaan niin tuolloin vetyä voidaan käyttää lentokoneiden polttoaineena - haittapuolena on esim. polttoaineen suuri tilantarve. Mutta tällä hetkellä vetytalouteen siirtyminen näyttää varsin epätodennäköiseltä, ongelmia on todella paljon ratkaisematta.
vlad.
edit: korjattu lainaus.
Viimeksi muokattu: