Mua hymyilyttää ihan vaan se, miten tajuttoman paljon meidän jengissä on maalintekovoimaa, ja että ollaan tehty eniten maaleja koko liigassa.
Noita nuorten ömmömmejä seuratessa oli koko ajan sellainen tuttu suomalainen ahdistus, kun kiekkoa ei vain saada maaliin sitten millään. Mikäköhän siinä oikein piilee, että tuota tehottomuutta näköjään opetetaan maajoukkueelle jo pienestä pitäen - aikuistenkin pelejä katsoessa pitää lähinnä kynsiä purren miettiä, saadaankohan tänään yhtään maalia vai voitettaisiko jopa 1-0.
Mutta meidän IFK:n kanssa ei ole tuosta ongelmasta tietoakaan. Oli tilanne mikä hyvänsä ja näytti peli miltä hyvänsä, aina voi luottavaisesti ajatella, että kyllä joku sieltä vähintään ne pari-kolme häkkiä raapii kasaan.
IFK on tällä kaudella 36 pelissä jäänyt kerran nollille (0-0 Kärppiä vastaan Oulussa, joka voitettiin rankkareilla) ja vaivaiset kolme kertaa yhteen maaliin. Samaan aikaan 5 maalia tai enemmän on isketty kahdeksassa pelissä. Ihan käsittämättömiä lukemia ainakin minulle. Ei voi kuin hymyillä.