Mun elämäni kolme ensimmäistä kiekkomatsia katsomossa olivat narrien pelejä, koska about koko muu suku on kieroon kasvaneita rontteja. Sen ikäisenä ei paljon muutaman markan viikkorahoilla itse osteltu lippuja oikeisiin peleihin, joten oli valittava, meneekö ylipäänsä katsomaan jääkiekkoa vai jättääkö menemättä. Eivät silti onnistuneet aivopesemään.
Hymyilyttää tuo ottelupari- ja tuomariketjujen keskustelu, jossa pari-kolme åbolaista on edelleen ihan kierroksilla jostain ”filmaamisista” sun muusta. Toivotaan, että myös joukkue on huomenna edelleen sekaisin tuosta kauheasta ”oikeusmurhasta”, jolla pieni ja sympaattinen maalaisseura yritetään savustaa ulos jatkopeleistä.