Tästä on taitettu peistä nyt jo pidemmän aikaa eri näkökulmista, joten tein pientä taustatyötä ja ajattelin niitä pohdiskella nyt tässä. En tiedä ovatko asiat aina olleet näin, vai onko tämä kenties kokonaan uusi trendi, kannanottoja toivotaan.
Ihan alustuksena sen verran, että periaatteessa ihmiset voisi jakaa neljään kategoriaan, nuoret miehet, vanhat miehet, nuoret naiset sekä vanhat naiset. (tiedän, tiedän, nainen ei ole koskaan vanha, mutta se meni nyt selvyyden vuoksi näin) Näppituntumalla voisin sanoa ikärajan menevän keskimäärin siinä 35 vuoden paikkeilla, ei sen perusteella kuka tuntisi olevansa nuori tai vanha, vaan tekisin jaon siltä pohjalta että keskimäärin tuossa 35v. iässä ja sen jälkeen on jo sen verran paljon elämänkokemusta, että tietääkin jostain jotain, kun taas nuorempana on aika vihreä monessakin suhteessa ja luulee tietävänsä jostain jotain. Ja toisekseen, eiköhän tuo ole aika lähelle ihmisiän puoliväli.
Jos jollain on vaikeuksia hahmottaa eroa sitten miesten ja naisten välillä, niin suosittelen tutustumaan 7. luokan biologian kirjaan, tahi lähestymään minua vaikka yv:llä. :-)
Tein tutkimusta lukemalla läpi noita netin sinkkupalstoja, ja minkälaista seuraa siellä ihmiset etsivät. Tulokset olivat suorastaan järkyttäviä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Kolmea ihmisryhmää; pääosin molemmat miesryhmät sekä vanhat naiset olivat hyvin pitkälti samankaltaisia. Tässä suora lainaus eräästä ilmoituksesta:
"...toivon löytäväni henkistä yhteyttä,aitoutta, rehellisyyttä,huumoria, keskinäistä arvostusta. Eli hyvää kumppanuutta,herkkyyttä,läheisyttä,toisen huomioon ottamisessa, aikuisuutta?? rakkautta... Olen valmis ottamaan ensi askeleet muutokseen, oletko sinä se ketä etsin?"
Eli hyvin pitkälti nämä em. kolme ryhmää etsivät hellyyttä, läheisyyttä, onnellisuutta, jotain miellyttävää henkilöä kenen kanssa on hyvä olla. Sillä erotuksella että vanhemmilla ihmisillä (niin miehillä kuin naisilla), varsinkin 50+ iässä ilmoituksista paistaa läpi hyvinkin selvästi se mikä elämässä on loppujen lopuksi tärkeää, kun taas nuoremmilla miehillä tuntui olevan enemmän hakusessa se mitä he oikeastaan haluavat.
Mutta joka tapauksessa siis molemmat vanhemmat ikäryhmät sekä nuoret miehet olivat kiinnostuneita siitä että löytävät itselleen "aidon ja kivan" kumppanin.
Sitten tämä neljäs ryhmä, eli nuoret naiset, joka on se järkyttävä ryhmä. Poikkeuksiakin löytyy, mutta pääosin toivomukset ovat kuten seuraavissa, jälleen suorissa lainauksessa:
"Miehen pitää olla Mies! Itse tunnen vetoa tatuoituihin (rajansa tietysti kaikella) ja itsestään tietoisiin miehiin. Joka tietysti kuitenkin huomioi naisensa... ;) Renttu pitää olla, mutta rehellinen!"
tai sitten vaihtoehto b, toinen ilmoitus:
"Etsin seurakseni/elämääni Miestä (n.23-29v.), joka on pitkä (yli 185cm), tumma&tulinen, komea, urheilullinen, hauska, älykäs, mukava ja keskustelutaitoinen. Ja mikä tärkeintä; miehen pitää olla Mies... "
Että näin. Jos ymmärrän oikein, nuori nainen pitää miestä kuten vaatetta tai huonekalua, sen pitää tuntua hyvältä, mutta ennenkaikkea näyttää hyvältä ja sopia "sisustukseen".
Ihmettelen vain että mistä hemmetistä tämä trendi oikein kumpuaa? Ovatko nuoret naiset tosiaan niin muotilehtien ja mainosten orjia, että ensinnäkin he ajavat itsensä anoreksiaan näyttääkseen "hyvältä" ja sitten miehen pitää olla niin hyvännäköinen kuin mahdollista. Ei muulla oikeastaan väliä, kunhan se on hyvännäköinen. Ja sitten vielä kaupanpäälle valittavat että nykyaikana naisilta vaaditaan ihan älyttömiä ulkonäön suhteen.
Kuka niitä älyttömiä vaatii? Juuri yksikään tuntemani mies ei edes halua mitään langanlaihaa mallia joita saa kuolata "Voguen" kannessa, vaan he haluavat aitoja naisia, mitkä näyttävät ihmisiltä ja mistä saa jopa jostain kohtaa kiinni. Eli syntyykö nämä älyttömät vaatimukset vain median kautta näiden nuorten naisten pääkopassa?
Ja toinen juttu on tietysti tämä nimenomaan nuorten naisten jatkuvasti lisääntyvä silmitön väkivalta, mistähän sekin juontaa juurensa.
Minäkin alan olla jo ihan ihmeissäni, että kun kohtapuoliin alan etsiä itselleni sitä mahdollista elämänkumppania, niin mistä hemmetistä semmoisen mahtaa löytää? Tuntuu että lähes kaikki tuntemani naiset ovat pinnallisia, turhamaisia pilkunhöylääjiä, joita ei tunnu kiinnostavan mikään ns. oikeaan elämään liittyvä. Mahtaisikohan vielä vaikka jostain Kainuun takamailta löytyä aito Suomalalainen nainen jolla on elämä, ja jota kiinnostaa elämä? Täytyy varmaan joululomalla ottaa ohjelmaan opintomatka.. :-)
Erityisesti kiinnostaisi kuulla "vanhemman polven" kommentteja siitä oliko meno tämmöistä jo menneinä vuosikymmeninä, vai onko tämä vasta nykyajan trendejä? Eli onko toivoa että nämäkin naiset vielä järkiintyvät iän myötä?
Ihan alustuksena sen verran, että periaatteessa ihmiset voisi jakaa neljään kategoriaan, nuoret miehet, vanhat miehet, nuoret naiset sekä vanhat naiset. (tiedän, tiedän, nainen ei ole koskaan vanha, mutta se meni nyt selvyyden vuoksi näin) Näppituntumalla voisin sanoa ikärajan menevän keskimäärin siinä 35 vuoden paikkeilla, ei sen perusteella kuka tuntisi olevansa nuori tai vanha, vaan tekisin jaon siltä pohjalta että keskimäärin tuossa 35v. iässä ja sen jälkeen on jo sen verran paljon elämänkokemusta, että tietääkin jostain jotain, kun taas nuorempana on aika vihreä monessakin suhteessa ja luulee tietävänsä jostain jotain. Ja toisekseen, eiköhän tuo ole aika lähelle ihmisiän puoliväli.
Jos jollain on vaikeuksia hahmottaa eroa sitten miesten ja naisten välillä, niin suosittelen tutustumaan 7. luokan biologian kirjaan, tahi lähestymään minua vaikka yv:llä. :-)
Tein tutkimusta lukemalla läpi noita netin sinkkupalstoja, ja minkälaista seuraa siellä ihmiset etsivät. Tulokset olivat suorastaan järkyttäviä, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Kolmea ihmisryhmää; pääosin molemmat miesryhmät sekä vanhat naiset olivat hyvin pitkälti samankaltaisia. Tässä suora lainaus eräästä ilmoituksesta:
"...toivon löytäväni henkistä yhteyttä,aitoutta, rehellisyyttä,huumoria, keskinäistä arvostusta. Eli hyvää kumppanuutta,herkkyyttä,läheisyttä,toisen huomioon ottamisessa, aikuisuutta?? rakkautta... Olen valmis ottamaan ensi askeleet muutokseen, oletko sinä se ketä etsin?"
Eli hyvin pitkälti nämä em. kolme ryhmää etsivät hellyyttä, läheisyyttä, onnellisuutta, jotain miellyttävää henkilöä kenen kanssa on hyvä olla. Sillä erotuksella että vanhemmilla ihmisillä (niin miehillä kuin naisilla), varsinkin 50+ iässä ilmoituksista paistaa läpi hyvinkin selvästi se mikä elämässä on loppujen lopuksi tärkeää, kun taas nuoremmilla miehillä tuntui olevan enemmän hakusessa se mitä he oikeastaan haluavat.
Mutta joka tapauksessa siis molemmat vanhemmat ikäryhmät sekä nuoret miehet olivat kiinnostuneita siitä että löytävät itselleen "aidon ja kivan" kumppanin.
Sitten tämä neljäs ryhmä, eli nuoret naiset, joka on se järkyttävä ryhmä. Poikkeuksiakin löytyy, mutta pääosin toivomukset ovat kuten seuraavissa, jälleen suorissa lainauksessa:
"Miehen pitää olla Mies! Itse tunnen vetoa tatuoituihin (rajansa tietysti kaikella) ja itsestään tietoisiin miehiin. Joka tietysti kuitenkin huomioi naisensa... ;) Renttu pitää olla, mutta rehellinen!"
tai sitten vaihtoehto b, toinen ilmoitus:
"Etsin seurakseni/elämääni Miestä (n.23-29v.), joka on pitkä (yli 185cm), tumma&tulinen, komea, urheilullinen, hauska, älykäs, mukava ja keskustelutaitoinen. Ja mikä tärkeintä; miehen pitää olla Mies... "
Että näin. Jos ymmärrän oikein, nuori nainen pitää miestä kuten vaatetta tai huonekalua, sen pitää tuntua hyvältä, mutta ennenkaikkea näyttää hyvältä ja sopia "sisustukseen".
Ihmettelen vain että mistä hemmetistä tämä trendi oikein kumpuaa? Ovatko nuoret naiset tosiaan niin muotilehtien ja mainosten orjia, että ensinnäkin he ajavat itsensä anoreksiaan näyttääkseen "hyvältä" ja sitten miehen pitää olla niin hyvännäköinen kuin mahdollista. Ei muulla oikeastaan väliä, kunhan se on hyvännäköinen. Ja sitten vielä kaupanpäälle valittavat että nykyaikana naisilta vaaditaan ihan älyttömiä ulkonäön suhteen.
Kuka niitä älyttömiä vaatii? Juuri yksikään tuntemani mies ei edes halua mitään langanlaihaa mallia joita saa kuolata "Voguen" kannessa, vaan he haluavat aitoja naisia, mitkä näyttävät ihmisiltä ja mistä saa jopa jostain kohtaa kiinni. Eli syntyykö nämä älyttömät vaatimukset vain median kautta näiden nuorten naisten pääkopassa?
Ja toinen juttu on tietysti tämä nimenomaan nuorten naisten jatkuvasti lisääntyvä silmitön väkivalta, mistähän sekin juontaa juurensa.
Minäkin alan olla jo ihan ihmeissäni, että kun kohtapuoliin alan etsiä itselleni sitä mahdollista elämänkumppania, niin mistä hemmetistä semmoisen mahtaa löytää? Tuntuu että lähes kaikki tuntemani naiset ovat pinnallisia, turhamaisia pilkunhöylääjiä, joita ei tunnu kiinnostavan mikään ns. oikeaan elämään liittyvä. Mahtaisikohan vielä vaikka jostain Kainuun takamailta löytyä aito Suomalalainen nainen jolla on elämä, ja jota kiinnostaa elämä? Täytyy varmaan joululomalla ottaa ohjelmaan opintomatka.. :-)
Erityisesti kiinnostaisi kuulla "vanhemman polven" kommentteja siitä oliko meno tämmöistä jo menneinä vuosikymmeninä, vai onko tämä vasta nykyajan trendejä? Eli onko toivoa että nämäkin naiset vielä järkiintyvät iän myötä?