Pieni tarina äskeisestä nuuskapiknikista, mikä sivuaa ohkaisesti myös nuuskaa. Kiinnostaako? Ai ei? Kerron silti:
Alun perin meitä piti lähteä kolme henkilöä reissuun, mutta yksi sai toisen koronapiikin perjantaina ja oli vielä tänään aamulla sen verran kipeä, ettei lähtenyt matkaan.
Satamassa check-in automaatit eivät syystä tai toisesta toimineet, joten jouduttiin menemään oikein asiakaspalvelijan luokse tiskille. Joku kesämies siinä tiskillä mutisi, että kolme siis lähtee reissuun. Hölmöyksissäni mainitsin siinä, että yks jää kyllä matkasta pois. Major mistake. Kesähessu siinä, jaa, kukas jää pois ja tulosteli kahdet liput. Vähän hämmästelin, että saadaanko tästä etukäteen maksetusta matkasta ja aterioista jotain hyvitystä, mutta vastaus oli melko tyly: ei saa, menevät peruutuskustannuksiin. Mitä vitun peruutuskustannuksia siitä tulee, jos puol tuntia ennen matkaa ilmoittaa, että yks jää pois? Olis siis kannattanu olla vaan ihan hiljaa, napata liput mukaan ja käyttää ne jossain muualla laivalla, baarissa tai kaupassa.
Noh, heti sisäänpääsyporttien jälkeen todella epäuskottava läski securitas-vartija veti sivuun turvatarkastukseen. Tällaistakaan ei oo koskaan ennen tapahtunu. Tarkastus oli hyvin heikko ja "tarkastuksesta" huolimatta laivaan olis halutessaan voinu viedä vaikka ydinpommin. En tiedä yhtään, mikä ton tarkastuksen tarkotus oli.
Varauksen yhteydessä kännykkääni tuli tiedot laivan tapahtumista, kauppojen aukioloajoista yms. Olinkin ilahtunut, kun huomasin, että nuuskakauppa aukeaakin taas yhdeksältä, kun korona-aikaan on auennut vasta kympiltä Suomen aikaa. Ei auennut. Meitä oli siinä kymmenkunta muutakin ysiltä odottelemassa shopin aukeamista, mutta verkot pysyivät tiiviisti alhaalla ja henkilökuntaakaan ei juurikaan näkyny. Joku vanhempi gubbe hääräs siellä hyllyjen välissä ja viis yli yhdeksän joku rohkaistui kysymään, koskas lafka oikein aukeaa. "Me auki vasta kello kymmenen", oli vastaus. Muutenkaan noi Siljan apissa olleet aukioloajat eivät pitäneet yhtään paikkaansa.
Nyt se nuuskaosuus: kauppa oli auennut jossain vaiheessa ysin ja kympin välillä, sillä kun n. kymmentä vaille kymmenen maleksin kauppaa kohden, niin vastaan tuli jengiä nuuskatorneja sylissä ja kassissa. Tavaraa oli silti tarjolla todella paljon, lattiallakin odotteli kymmeniä pahvilaatikoita täynnä nuuskaa, mutta tässäkään tapauksessa määrä ei korvannut laatua. Samat vanhat odensit, R42:t ja ettanit siellä oli ja hinnat edelleen pilvissä. Ladoin koriin kuus tornia peruskamaa ja pari vähän kalliimpaa (Skruf, Nick& Johnny). Lasku oli n. 50€ kalliimpi mitä noin vuos sitten. Kotona on vielä hyvin jäljellä nuuskaa ja näillä hankinnoilla pärjään aika pitkälle syksyyn ja näiden loppumisen jälkeen alan vakavasti harkitsemaan koko touhun lopettamista, vaikka kuinka mukavia nää muutaman kerran vuodessa tehtävät nuuskareissut ovatkin. Alkaa vituttamaan noi törkeät hinnat.
Ja kliimaksi: Toin muutaman ylimääräisen nuuuskatornin lisäksi neljä koppaa lonkeroa, vaikka just vähän aikaa siten olin Turkkarista lukenu, kuinka joku onneton piknik-risteilijä oli jääny tullin haaviin just lonkeroista ja maksanu kohtuulliset sakot niistä. Tultiin vähän jälkijoukoissa laivasta ulos ja huomasin jo kauempaa, että nyt on iso rivi haalaripukuista virkamiestä vastassa. Keskityin vaan tuijottamaan eteeni ja mietin mielessäni, että aina ennenkin tää on menny hyvin. Kuinka ollakaan, yks haalariukko nappaa hihasta ja vetää sivuun, huoh. Onko papereita, virkamies kysyy. Löytyy ja aloin kaivelemaan ajokorttia lompsasta. Vilkaisee korttiani ja tuijottaa silmiin, niin oletko risteilyltä tulossa? Juuh, laivalta laivalta ja piknik-reissaajille tarkoitettu Å-tarra loistaa repun sangassa. Tuijottaa hetken, mutta päästää jatkamaan matkaa. Eipä oo moneen vuoteen totakaan tapahtunu. Joskus nuorempana pitkätukkana olin jatkuvasti tullin syynissä ja nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen taas. Olishan siinä tarkemmassa syynissä tullu aika kalliit lonkerot ja nuuskat, mutta vielä pääsin Isolla säikähdyksellä. Oon ihan saletti, että joku kerta vielä napsahtaa tullissa (jollen tosiaan oo lopettanu sitä ennen), vaikka hyvin maltillisesti noilla reissuilla käyn ja nuuskaa tuon ihan omaan käyttöön.
Tulipa pitkä tarina, toiv. joku jaksaa lukea.