Nuorten MM-puolivälierä Suomi - Ruotsi 3.1.2006

[nuck]

nuck, ketä pidät turnauksen ennakkosuosikkina tällä hetkellä?

Suosikkini ei ole muuttunut. Näkisin, että Kanadalla, USA:lla ja Venäjällä on turnauksessa parhaat joukkueet. Venäjällä on Malkin, pari muuta erittäin hyvää yksilöä ja tyypillisesti hyvä liike, Kanadalla erittäin intensiivinen ja energinen pelityyli, fyysiset pelaajat sekä erinomaiset puolustajat ja USA:lla henkilökohtaista taitoa ehkä kaikkein eniten. USA on ollut toistaiseksi minulle kisojen suurin pettymys. Joukkue ei ole pelannut yhteen riittävän hyvin. Toisaalta USA:n maalilla pelaava Cory Schneider on vakuuttava ja tällä maalivahtipelillä on luonnollisesti yksittäisissä kuoleman peleissä suuri merkitys.

Entä mitä mieltä olet ollut Aleksei Jemelinin pelitä toistaiseksi?

Tehollisesti Jemelin on ottanut viime kisoissa Venäjän ykköspakkina pelanneen Dmitri Vorobjevin roolin. Peliaikaa tulee kuulemma paljon ja tehot ovat tämän mukaiset. Kanada ja USA peluuttaa puolustajiaan tasaisemmin ja toisaalta tämä ei ole ihme joukkueiden puolustuksen syvyyden johdosta. Jemelin on ollut toistaiseksi yksi kisojen parhaista puolustajista minun silmissäni. Kanadan Luc Bourdon, Ryan Parent ja Cam Barker, Venäjän Jemelin ja USA:n Johnsonit ovat tällä hetkellä ehdolla vahvimmin kisojen ykköspakin paikkaan.

 

[Taze]

Ainoa puolustaja joka sai purut lähtemään oli Matti Koistinen. Aivan järkyttäviä ne ihmeneppailut omassa päässä.

Ja itse asiassa Koistinenkin tössi niitä aika monta ensimmäisessä erässä. Paransi kyllä selvästi loppua kohden.

 

[greatLeo]

Minua pelotti kun Leppänen oli viivalla ylivoimassa. Ei ollut toivoakaan että hän saisi kiekkoa maalille asti, ja pari kertaa ruotsi oli pienen venytyksen päässä kolmella nollaa vastaan hyökkäyksestä.

Sama. Jatkoajan yv:llä tuli jo "saatanan Erkka" -purkauksia, kun Leppänen neppaili sinisellä kiekon kanssa, ja laukoi ensimmäiseen ruotsalaiseen. Siitä purku, vaihdosta Leppäsen tilalle Laakso, lopun tiedämmekin. Erkka jotenkin pelkäsi tilanteisiin menoa, ei ollut rohkeutta eikä röyhkeyttä.

Ihmettelin Leppäsen saamaa vastuuta tuollaisilla otteilla, mutta kai se kertoo enemmänkin Suomen puolustuksen yleisestä tasosta.

 

[Cube]

Kyse ei ole kansallisuudesta, taikka minkään maan kannattamisesta. Minun motiivini on vain fundamentaalinen suhtautuminen peliin nimeltä jääkiekko. Maalintekopeliin, jonka ympärillä pyörivät timokunnarit ja petrisepät ovat pilanneet joutavalla jargonillaan väärin voitetuista peleistä ja väärin tehdyistä maaleista.

Täysin samaa mieltä. Peli pelataan ja lopulta jompi kumpi joukkue voittaa. Ehkä se joukkue on ollut huonompi luomaan maalipaikkoja tms., mutta tärkeimmässä asiassa se on kuitenkin ollut parempi - tekemään niitä maaleja. End of story. Mutta ymmärrät varmaan itsekin, mikä voivottelu ja itsesääli täällä vallitsisi, jos yön pelin tapahtumat käännettäisiin päälaelleen: Suomi myllyttäisi läpi pelin, saisi jatkoajalla ehkä vähän heppoiseksikin tulkittavan rangaistuksen ja voittomaali sudittaisiin ruotsalaisäijiän hilluessa maalivahdin alueella (päätyi tämä sinne miten tahansa).

En ole TOJ:n kanssa samaa mieltä tässä asiassa, mutta on mielestäni ihan hyvä, että tämä kaveri on tällä palstalla olemassa ja vähän yrittää ravistella palstan pahimpia puusilmiä ja nurkkapatriootteja.

 

[The Original Jags]

Suosikkini ei ole muuttunut. Näkisin, että Kanadalla, USA:lla ja Venäjällä on turnauksessa parhaat joukkueet. Venäjällä on Malkin, pari muuta erittäin hyvää yksilöä ja tyypillisesti hyvä liike, Kanadalla erittäin intensiivinen ja energinen pelityyli, fyysiset pelaajat sekä erinomaiset puolustajat ja USA:lla henkilökohtaista taitoa ehkä kaikkein eniten. USA on ollut toistaiseksi minulle kisojen suurin pettymys. Joukkue ei ole pelannut yhteen riittävän hyvin. Toisaalta USA:n maalilla pelaava Cory Schneider on vakuuttava ja tällä maalivahtipelillä on luonnollisesti yksittäisissä kuoleman peleissä suuri merkitys.

Minä nostaisin suosikeiksi Venäjän ja Kanadan. Venäjä hävisi harjoituspelin Kanadalle peräti 1-8, mutta joukkue oli juuri tullut lentokoneella Pohjois-Amerikkaan, joten pelaajat olivat aika kohmeessa, eikä Malkin pelannut ottelussa. HFBoardsin kommenttien mukaan tuon ottelun kanadalaistuomarikaan ei tainnut aivan puolueeton olla.

Tuon ottelun jälkeen Venäjä voitti harjoitusottelussa Sveitsin selvin numeroin, ja selvitti alkulohkonsa puhtaalla pelillä. Erityisen vakuuttava oli 7-2 voitto Tshekistä, joka piti puolivälierässä USA:a tiukilla ja oli kuulemma ollut pelillisesti niskan päällä.

Venäjän vahvuus on kuten sanoit liike ja taitavat yksilöt. Valmentaja Mihalev peluuttaa tasaisesti neljää ketjua, jotka pyrkivät liikkeellä ja luistelulla väsyttämään vastustajan viisikot ja näin venäläisille avautuu erityisesti ottelun lopussa paljon maalitilanteita, kun vastustaja ei enää jaksa luistella venäläisten kanssa kilpaa. Pohjois-Amerikkalaisilla on kuitenkin mahdollisuus murtaa tämä Venäjän ase hyvällä maalivahtipelillä ja taktisella osaamisella, kuten katkojen pitkittämisellä. Myös mainoskatkojen pelitauot ovat varmasti Kanadan ja USA:n etu Venäjää vastaan, koska se tappaa pelistä sen "flown", jolla Venäjä haluaa vastustajansa väsyttää.

Venäjän molari Hudobin imuroi kunnolla harjoituspelissä Kanadaa vastaan, mutta on ollut siitä asti itse varmuus. Hudobinia kuitenkin pidetään maalivahtina, jonka huonon ja hyvän päivän välinen ero on suuri. Jos Hudobin pelaa jatkossa sillä tasolla kuin tähän asti, on Venäjän kulta enemmän kuin lähellä.

Jevgeni Malkin on toinen avainmies Venäjän kannalta. Malkin on varmasti turnauksen paras pelaaja ja hänen ollessa huippuvireinen on vastustajan aika vaikea voittaa Venäjää. Malkin on kuitenkin ennenkaikkea pelintekijä, joten ketjukavereiden on pistettävä sisään ne paikat, jotka Malkin heille petaa. Malkin pystyy kyllä tarvittaessa myös yksilöratkaisuihin, mutta ei hae niitä aktiivisesti kuten Kovaltshuk tai Ovetshkin.


Jemelinistä kysyin siksi, koska epäilit ennen turnausta ettei hän olisi turnauksen ykköspuolustajien joukossa.

 

[Raymond Pearl]

Siinä missä ruotsi pystyttiin tällä paskalla pakistolla pitämään pois maalin edestä, kanadan kanssa se ei vain onnistu. Vaikka suomen peli onkin parantunut, muistetaan se alkusarjan peli jossa kanukit kävelivät heikon puolustuksemme keskelle ja saivat iskeä reboundit, joskus jopa toiset reboundit sisään. Ainakaan siis tämänpäiväisellä taktiikalla ei Kanada kaadu, ellei Rask pelaa ihan käsittämätöntä ottelua (tarkoitan sellaista missä torjutaan useamman kerran 2-3 reboundiakin). Eikä sellaista voi maalivahdilta odottaakaan...tuo tämänpäiväinen oli varmasti jo parasta mahdollista mitä tällä tasolla voi veskarilta toivoa.

Juuri näin. Suomen mahdollisuudet Kanadaa vastaan ovat siinä, että jollain kumman konstilla jokainen pakki löytäisi ylimääräisen latauksen maalinedustan siivoamiseen riittävän kovilla otteilla ja reboundit saadaan siivottua pois maalintekosektorilta. Tuukka napsii kyllä ensimmäiset kiekot.

Toivotaan, että salama-alulta vältytään ja Kanada ei pääsisi iskemään rumia lukuja taululle ottelun alkupuoliskolla, jolloin jopa ansaitsematon voitto tälle "kaikkien aikojen huonoimmalle välieräjoukkueelle" voisi jollain onnenkantamoisella olla mahdollinen.

 

[The Original Jags]

J
jolloin jopa ansaitsematon voitto tälle "kaikkien aikojen huonoimmalle välieräjoukkueelle" voisi jollain onnenkantamoisella olla mahdollinen.

Lainausmerkit pois vaan, ei niitä tuossa lauseessa tarvita.

Samaan hengenvetoon kuitenkin pitää toivottaa onnea Suomelle huomiseen peliin. Mikäs sen parempaa, kuin Kanadan tiputtaminen pois jatkosta turnauksessa, jota Kanadassa todella arvostetaan, ja joka myönnetään sille IIHF:n toimesta joka toinen vuosi.

 

[psychodad]

Toivotaan, että salama-alulta vältytään ja Kanada ei pääsisi iskemään rumia lukuja taululle ottelun alkupuoliskolla, jolloin jopa ansaitsematon voitto tälle "kaikkien aikojen huonoimmalle välieräjoukkueelle" voisi jollain onnenkantamoisella olla mahdollinen.

Toisaalta taas, jos peli ratkeaa nopeasti, saadaan edes vähän levätä pronssimatsia varten. Eli molemmat vaihtoehdot kyllä kelpaa, toki tuo yllätysvoitto Kanadasta olisi mahtavaa, mutta moniin vuosiin siihen ei ole ollut näin huonot saumat.

 

[nuck]

Pohjois-Amerikkalaisilla on kuitenkin mahdollisuus murtaa tämä Venäjän ase hyvällä maalivahtipelillä ja taktisella osaamisella, kuten katkojen pitkittämisellä. Myös mainoskatkojen pelitauot ovat varmasti Kanadan ja USA:n etu Venäjää vastaan, koska se tappaa pelistä sen "flown", jolla Venäjä haluaa vastustajansa väsyttää.

Onhan Pohjois-Amerikkalaisilla paljon muutakin kuin mainoskatkojen edut ja taktiset katkojen pidentämisistä tulevat edut. Kanada on joukkue, joka tulee laittamaan finaalissa (mikäli joukkueet sinne menevät) ensimmäistä kertaa näissä kisoissa Malkininkin todella koville fyysisellä pelillään, joka alkaa jo hyökkäyspäässä ja jatkuu aina omalle kenttäpuoliskolle ja omalle maalille, jossa pelaa kisojen paras puolustus.

Sutterin tyyli luoda joka puolelle kenttää miesylivoima fyysisen pelin kautta on toiminut toistaiseksi näissäkin kisoissa täydellisesti. Kanadan kärki- ja takakarvaus on kisojen parasta ja tämä aiheuttaa jatkuvasti suuria ongelmia vastustajien puolustukselle. Venäjällä on mielestäni liikkuva, mutta jälleen hieman kädetön puolustus, joten erityisen hyvin tämä karvaus sopii tällaiselle puolustukselle.

Jemelinistä kysyin siksi, koska epäilit ennen turnausta ettei hän olisi turnauksen ykköspuolustajien joukossa.

Niin epäilin ja olin tässä väärässä. En ole nähnyt hänen pelejään Venäjällä tällä kaudella, joten ennakko-odotukseni pohjautuivat viime kisojen näyttöihin. Tuolloin hän oli fyysinen puolustaja, mutta hieman yksipuolinen sellainen. Tänä vuonna miehen mailasta on tullut tämän fyysisen pelin lisäksi tehoja.

 

[Blackie]

Mun mielestä Suomella ei mitään hirveätä hätää ollut. Ruotsi pyöri pääasiassa kulmissa ja sieltähän ei tunnetusti maaleja helposti tehdä. Tuhannen taalan maalipaikkoja ei ihan älyttömästi ollut ja ne vähäisetkin pystyi Rask hoitamaan. Ruotsalaiset saavat syyttää ainoastaan itseään, kun eivät tuolla yv-määrällä saaneet maalin maalia. Oikea joukkue meni jatkoon. Kyse on kuitenkin maalintekopelistä, vai mitä? Mitä Erkka Leppänen tekee yv:llä viivassa? Sehän on ihan kädetön jätkä. Sellaisessa perustaidossa kun laukauksessa hirvittäviä puutteita.

 

[DAF]

Sama. Jatkoajan yv:llä tuli jo "saatanan Erkka" -purkauksia, kun Leppänen neppaili sinisellä kiekon kanssa, ja laukoi ensimmäiseen ruotsalaiseen. Siitä purku, vaihdosta Leppäsen tilalle Laakso, lopun tiedämmekin. Erkka jotenkin pelkäsi tilanteisiin menoa, ei ollut rohkeutta eikä röyhkeyttä.

Ihmettelin Leppäsen saamaa vastuuta tuollaisilla otteilla, mutta kai se kertoo enemmänkin Suomen puolustuksen yleisestä tasosta.

Jos pelin on todella katsonut, ei Leppäsen esityksestä voi olla kyllä muuta mieltä. Suomen heikoimpia pelaajia tuossa ottelussa, onnettomia avauksia, tilanteiden karttamista jne. Ei todellakaan ollut onnistunut peli Leppäseltä. Suomen joukkueessa tosin taisi olla lähinnä yksi onnistuja..

 

[Dee]

Katsoin ottelusta kolme ensimmäistä erää. Niiden perusteella voi sanoa, että tämä Suomen joukkue lienee historian paskin välieräjoukkue. Onko joukkueella koskaan ollut noin paljon onnea mukana? :) Täydellinen pelillisesti alakynnessä oleminen koko ottelun ajan, ja silti "voitto" melko kyseenalaisen ruotsalaisjäähyn seurauksena.

Totesin sen, minkä omin silmin näin. Täysin kädetön ja taidoton joukkue pelaa välierässä. Toki maalivahtikin on osa joukkuetta, ja Raskin ansiotahan Suomen voitto oikeasti oli. Ei näin alakynnessä pelillisesti oleva joukkue saisi oikeasti voittaa välierää. Hieman sama tilanne kuin miesten MM-kisoissa 2001, jolloin Venäjä voitti Suomen rankkareissa oltuaan pelillisesti alakynnessä koko ottelun ajan, mutta tuossakaan pelissä taitoero ei ollut nyt nähdyn tasoa.

Ihan kuin Ruotsi olisi pelannut jotakin Itävaltaa tai Ukrainaa vastaan, niin heikko oli Suomen pelillinen esitys viime yönä.

Mielestäni peli ei ollut lainkaan niin yksipuolinen ja selkeä, kuin pelkät torjunnat antavat ymmärtää. Jos ei Suomella ollut juurikaan sanottavaa hyökkäyspäässä, niin ei Ruotsillakaan oikeasti ollut montaakaan tuhannen taalan maalipaikkaa, eikä juurikaan ylivoimahyökkäyksiä. Ylivoimaisesti suurin osa laukaksista oli aika onnettomista paikoista tai oli muuten vaan onnettomia vetoja. Enkä ota tällä mitään pois Raskilta, joka pelasi unelmapelin. Kuitenkin pitää muistaa, että koko joukkue puolusti erittäin hyvin pitäen ruotsalaiset poissa parhaalta maalintekosektorilta (Ara nimesi koko joukkueen päivän leijonaksi) ja jos joukkuepuolustaminen nyt ei ole ihan taitopeliä, niin kerrasta poikki-ottelun voiton kannalta kuitenkin hyvää joukkuepeliä. Kanadan esittäessä samanlaista peliä täällä kehuttaisiin kuinka ne ovat perkeleen hyviä pelaamaan niillä vahvuuksillaan, joita niillä on. On aika kohtuutonta verrata Suomen esitystä Itävaltaan tai Ukrainaan vaikka meillä ei Malkinia pelaakaan. Tasoero joukkueiden peliesityksissä ei ollut lähellekään tuota 2002 välierän tasoa, jossa Venäjä oli täysi turisti.

Aravirta on erinomainen valmentaja ja osaa laittaa/psyykata joukkueen pelaamaan vahvuuksillaan tai jos ei ole vahvuuksia, niin jollain muilla aseilla. Aran komennossa oltiin mitalipeleissä myös kotikisoissa pari vuotta sitten ja silloinkin etukäteen nimettömällä joukkueella. Viime vuonna Dufva lähti noin saman tasoisella joukkueella jo etukäteen häviämään kisoihin ja tulos oli sen mukaista. Toisaalta ehkä Duvfa oli realisti oman taitotasonsa suhteen?

 

[#J81#]

No voi helevetin helevetti! Pysty sit nukahtaa 10min ennen lähetyksen alkua, ja nyt jäi sitten uusintakin näkemättä.

Meikäläiselle käy näiden Canal+ NHL-lätkäpelien suhteen aika usein näin. Nukahtaa ennen lähetyksen alkua ja ei herää aamun uusintaan, ja kaikenlisäksi illan uusinnan aikaan on reenit.

Pelistä sen verran, että kyllä Rask oli loistava maalissa, mutta Lindgren oli kyllä pieni pettymys. Näitä pelaajia tuli seurattua luonnollisesti hiukan tarkemmin. Hieno voitto kumminkin!

 

[The Original Jags]

Mielestäni peli ei ollut lainkaan niin yksipuolinen ja selkeä, kuin pelkät torjunnat antavat ymmärtää.

Kyllä oli, sillä Suomi ei pystynyt ottelussa ollenkaan kontrolloituun kiekon hallintaan, vaan ainoa keino luopua siitä oli löysä roikku vastustajan päätyyn ja vaihtoon luistelu. Jopa karvauspeli puuttui kokonaan ja Ruotsi luisteli suht helposti syvälle Suomen alueelle aina kun halusi. Omalla alueellaan Suomi kykeni kuitenkin ahdistamaan Ruotsin kulmiin, ja tämä oli yksi Suomen voiton syistä.

Mutta onko tämä se pelitapa, jolla sinä haluat Suomen voittavan otteluita? Miten tämä eroaa Itävallan, Ukrainan ja Tanskan tavasta pelata jääkiekkoa? Tuolla tavalla nekin yrittävät voittaa Ruotsin. Niillä ei vain ole Suomen tasoisia maalivahteja.

Jos ei Suomella ollut juurikaan sanottavaa hyökkäyspäässä, niin ei Ruotsillakaan oikeasti ollut montaakaan tuhannen taalan maalipaikkaa, eikä juurikaan ylivoimahyökkäyksiä.

Tuhannen taalan paikkoja oli 4-5, kohtuullisia maalipaikkoja 10-15.

On aika kohtuutonta verrata Suomen esitystä Itävaltaan tai Ukrainaan vaikka meillä ei Malkinia pelaakaan.

Miksi? Suomi yritti ja onnistuikin voittamaan Ruotsin Itävalta/Tanska-tyylillä. Aikuisten kisoissa Itävalta, Ukraina ja Tanska pelaavat myös Suomea vastaan samalla tavalla, kuin Suomi tänään Ruotsia vastaan.

Tasoero joukkueiden peliesityksissä ei ollut lähellekään tuota 2002 välierän tasoa, jossa Venäjä oli täysi turisti.

Olet väärässä. Tasoero kenttäpelin osalta oli tässä pelissä isompi.

 

[Hejony]

Huhhuijakkaa, kun teki aika makeaa Laakson räpsäyttäessä riparinsa maalin kattoon! Stana, olipahan aivan upea matsi! Suomi oli pelillisesti alakynnessä ensimmäiset 60 minuuttia, jatkoaikaa se ehkä hieman hallitsi, mutta TOJ:llekin tiedoksi, jääkiekkossa on perimmäisenä tarkoituksena tehdä vastustajaa enemmän maaleja. Peli päättyi 1-0, Suomi mitalipeleihin Kanadaa vastaan, Ruotsi supertärkeään hegemoniakamppailuun Tshekkiä vastaan sijoista 5-6.

A-Maajoukkueen johdolle terveisiä: Todetkaa Norrena loukkaantuneeksi, Tuukka ansaitsee palkintomatkan Torinoon. En oikein keksi miten ylistäisin kaverin otteita, mutta ehkä se kertoo jotain, että Aravirta totesi ottelun jälkeen ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa maalivahtipeliä. Ja Aravirta on nähnyt aika paljon. Tuukkahan esitti upeita otteita jo koko joulukuun, joten osasin kyllä odottaa ykkösvahdin paikan valtaamista ja ylipäätään hyviä otteita, mutta kyllä tämä oli jotain uskomatonta. Toivottavasti nyt alkaa herumaan arvostusta vähän Tampereen ulkopuolellakin. Kunhan ei olisi kovin väsynyt palatessaan, koska junnun pitää alkaa heti torjua myös Liigassa. Pitkämäellä on nyt niin huono jakso menossa, että Ilveksen on hurjan vaikea voittaa otteluita Tauben ollessa maalilla.

Muita hyviä suomalaisia olivat Korpikoski, Lindgren ja Tukonen. Korpikoskessa todella on jotain samaa kuin nuoressa Koivussa, monen monta astetta lievempänä tietysti. Perttu pelasi jatkoajalla välillä jopa joka toista vaihtoa, ja esittikin niitä kaivattuja johtajan elkeitä.

Joensuun Jessellä ei vieläkään auennut. Alkaa pikkuhiljaa usko hiipumaan täälläkin päässä.

...Pertti Lindgren...

Saatana, Perttu se on. Ole hyvä ja opettele.

TOJ:lle ja muille inisijöille: Suomen peli oli taktiikan riemuvoitto, hirveän suurta hätää ei ollut missään vaiheessa. Samalla tavallahan Suomi on hävinnyt itse monet kerrat. Hirveää pyöritystä koko varsinaisen peliajan, mutta pääosin kulmissa. Ruotsin todelliset tuhannen taalan maalipaikat on laskettavissa yhden käden sormilla ja Tuukka Raskin huippuilta takasi sen, että hän ne pystyy hoitamaan. Suomi ei ole kautta-aikojen paskin välieräjoukkue, ei edes lähellä.

Hieman sama tilanne kuin miesten MM-kisoissa 2001, jolloin Venäjä voitti Suomen rankkareissa

Pelillinen ero Suomen ja Venäjän välillä vuonna 2001 ei ollut yhtä iso kuin nyt nähty.

Tuo ottelu pelattiin vuonna 2002. 2001 MM-Kisoissa Suomi pelasi finaalissa Tshekkiä vastaan.

Sen voi jo tässä vaiheessa sanoa, että Kanadalta tulee lunta tupaan ja runsaasti. Suomen ainoat voiton mahdollisuudet piilevät siinä, että Raskille sattuu kolmas huippusuperilta peräkkäin, ja Kanada pysyy nollilla ainakin avauserän. Sen jälkeen Kanadan pitäisi vielä turhautua ja murtua kotiyleisön paineen edessä. Lisäksi nikkareiden maalivahtipelin olisi hyvä hieman tökkiä. Yhteenvetona, hieman liian monta yhteensattumaa tarvittaisiin, jotta Suomi nähtäisiin finaalissa.

No, tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi on se neljäs maa, joka USA:n, Kanadan ja Venäjän lisäksi selvitti tiensä välieriin. Taakse jäivät niin Ruotsi, Tshekki kuin Sveitsikin.

 

[Blackie]

Olet väärässä. Tasoero kenttäpelin osalta oli tässä pelissä isompi.

Olet väärässä. Ei ollut.

 

[jurassikki]

Kyllä oli Raskin Tukelta uskomaton maalivahipeli, siis mieshän oli aivan ilmiömäinen ja torjui Suomen välierään. Vaikea uskoa, että tommoisella kiekollisella pelaamisella, mitä Ruotsia vastaan nähtiin niin olisi jakoa kanukkeja vastaan. Toivotaan, että Suomen tiivis viisikkopuolustaminen ja Raskin erinomainen maalivahtipeli siivittää Suomen finaaliin, mutta luulenpa että se on Kanadalle 3-1. Saas nähdä..

 

[The Original Jags]

mutta TOJ:llekin tiedoksi, jääkiekkossa on perimmäisenä tarkoituksena tehdä vastustajaa enemmän maaleja.

Tarvitseeko tällaisia itsestäänselvyyksiä latoa? En ole kyseenalaistanut Suomen voittoa, vaan kommentoinut tapaa, jolla se tuli.

TOJ:lle ja muille inisijöille: Suomen peli oli taktiikan riemuvoitto, hirveän suurta hätää ei ollut missään vaiheessa.

Suomen voitto oli maalivahtipelin riemuvoitto. Taktiikassa ei mitään erityisen ihmeellistä ollut. Samaa taktiikkaa käytti mm. Valko-Venäjä olympialaisissa, kun se voitti pelillisesti selvästi paremman Ruotsin puolivälierissä. Suomen käyttämä taktiikka on tuttu kaikille maille, jotka pyrkivät voittamaan pelillisesti paremman vastustajan, koska hyökkäävällä pelillä ei tällaisia vastustajia voiteta.

Olen eri mieltä tuosta, että "hirveän suurta hätää" ei ollut missään vaiheessa. Kyllä se kiekko pyöri monta kertaa Suomen maalilla, josta ruotsalaiset pääsivät yrittämään kiekon sisään ronkkimista, mutta Rask oli aina tiellä.

Voitosta saa riemuita, mutta kysyn silti:

Kumpi on tärkeämpää; se, että Suomi voittaa Ruotsin junnujen MM-kisoissa Itävalta-taktiikalla ja selviytyy välieriin, vai se että Suomi tuottaa kenttäpelaajia, jotka voivat tasaväkisesti haastaa muut huippumaat ilman, että Suomen voitto on täysin riippuvainen täydellisesti onnistuneesta maalivahtipelistä?

 

[psychodad]

Kumpi on tärkeämpää; se, että Suomi voittaa Ruotsin junnujen MM-kisoissa Itävalta-taktiikalla ja selviytyy välieriin, vai se että Suomi tuottaa kenttäpelaajia, jotka voivat tasaväkisesti haastaa muut huippumaat ilman, että Suomen voitto on täysin riippuvainen täydellisesti onnistuneesta maalivahtipelistä?

Vastaan nyt omasta puolestani. Ainakin itse haluan suomen voittavan niitä pelejä, siitä jääkiekossa on kysymys. Ei se Kanadakaan aina niin kauniisti pelaa, siellä vaan tehdään kaikki tarvittava voiton eteen. Suomella ei ole resursseja kilpailla suurmaita vastaan huippulahjakkuuksien määrässä, joten jollain tavalla se on kompensoitava...olkoon sitten vaikka paremmalla taktiikan noudattamisella viisikkopelissä. Ryhmä voittaa yksilöt lähestulkoon aina.

Voitot kiinnostaa enemmän kuin se, pystyvätkö suomalaiset pelaajat tekemään ilmaveivejä kiekolla, tai pelaamaan kiekkoa puhelinkopin kokoisessa tilassa.

 

[Dee]

Kyllä oli, sillä Suomi ei pystynyt ottelussa ollenkaan kontrolloituun kiekon hallintaan, vaan ainoa keino luopua siitä oli löysä roikku vastustajan päätyyn ja vaihtoon luistelu. Jopa karvauspeli puuttui kokonaan

Suomihan kaatui Kanada ja USA pelissä juuri liian rohkeaan kiekon hallintaan ja karvaukseen, ehkä niistä oli opittu jotain? Eli joukkueen resurssit eivät välttämättä riitä aktiiviseen karvaukseen.

Mutta onko tämä se pelitapa, jolla sinä haluat Suomen voittavan otteluita? Miten tämä eroaa Itävallan, Ukrainan ja Tanskan tavasta pelata jääkiekkoa? Tuolla tavalla nekin yrittävät voittaa Ruotsin. Niillä ei vain ole Suomen tasoisia maalivahteja.

Ei ole se tapa. Mielelläni näkisin jotain samanlaista kuin esim. se 2002 välieräpeli miesten puolella, mutta joukkueen resurssit eivät siihen riitä. Koko vertaus noihin kyseisiin maihin on turha, koska liioittelet pelinkuvaa niin paljon. Todellisuus ei ollut niin suvereeni Ruotsin hyväksi, vaikka kilpikonnaa Suomi pelasikin. Kuitenkin Suomi näytti esim. USA pelissä pystyvänsä pelaamaan iloisempaakin kiekkoa. Tuossa pelissä USA voitti onnella, maalivahtipelillä ja Suomen virheistä, peli oli lopulta enemmän Suomen komennossa kuin USA:n.

Tuhannen taalan paikkoja oli 4-5, kohtuullisia maalipaikkoja 10-15.

Luitko HFboardsilta vai laskitko itse? Montako Suomella mahtoi olla?

Miksi? Suomi yritti ja onnistuikin voittamaan Ruotsin Itävalta/Tanska-tyylillä. Aikuisten kisoissa Itävalta, Ukraina ja Tanska pelaavat myös Suomea vastaan samalla tavalla, kuin Suomi tänään Ruotsia vastaan.

Taas liioittelet. Tai ehkä Suomi pelasi heidän tyylillään, mutta ei missään tapauksessa heidän tasollaan.

Olet väärässä. Tasoero kenttäpelin osalta oli tässä pelissä isompi.

höpö höpö

 

[Raymond Pearl]

A-Maajoukkueen johdolle terveisiä: Todetkaa Norrena loukkaantuneeksi, Tuukka ansaitsee palkintomatkan Torinoon.

Torinon maalivahtivalintojen osalta on varmaankin jo tehty riittävästi kysymysmerkillä varustettuja valintoja eli palkintomatkaa tuskin kannattaa antaa kenellekään. Kevään MM-kisoihin sen sijaan kolmosen paikka voitaisiin hyvinkin antaa, jos vire säilyy liigassa. Muutenkin nuorten ryhmästä voisi näihin MM-karkeloihin nostaa aina mukaan parhaita lahjakkuuksia 1-3 kpl - vaikka vain varamieheksi. Isoista turnauksista saatu kokemus tulevaisuuden tähtipelaajalle on kuin laittaisi rahaa leijonapankkiin.

 

[nuck]

Kumpi on tärkeämpää; se, että Suomi voittaa Ruotsin junnujen MM-kisoissa Itävalta-taktiikalla ja selviytyy välieriin, vai se että Suomi tuottaa kenttäpelaajia, jotka voivat tasaväkisesti haastaa muut huippumaat ilman, että Suomen voitto on täysin riippuvainen täydellisesti onnistuneesta maalivahtipelistä?

Suomen joukkueessa tässä ikäluokassa pelaa riittävästi pelaajia (mm. Rask, Rämö, Tukonen, Korpikoski. Lindgren, Seitsonen, Laakso, Joensuu), joista voi tulla urallaan vielä jotain parempaa kuin keskiverto-liigapelaaja, joten ehdottomasti tärkeämpää on voittaa näitä pelejä - vaikka sitten puolustamalla.

 

[The Original Jags]

Vastaan nyt omasta puolestani. Ainakin itse haluan suomen voittavan niitä pelejä, siitä jääkiekossa on kysymys.

Jos itse olisin Suomen kannattaja ja saisin valita, että sijoittuuko Suomi turnauksessa neljänneksi hyvän ja pelillisesti iloisen esityksen jälkeen, ja että tuottaako tällainen valinta uusia Koivuja ja Jokisia, vai ottaako Suomi hopean tai pronssin turnauksessa täydelliseen maalivahtipeliin ja tiiviiseen viisikkopuolustukseen nojaten ilman Koivuja ja Jokisia, niin valitsisin ensimmäisen.

Väittäisin, että aikuisten maajoukkuetta ajatellen on tärkeämpää, että junioreissa kehittyy uusia huippupelaajia kuin kolmoskentän pörrääviä pikkuvillejä, joiden kiekolliset ja fyysiset edellytykset riittävät korkeintaan SM-liigaan.

Ei se Kanadakaan aina niin kauniisti pelaa, siellä vaan tehdään kaikki tarvittava voiton eteen.

Mielestäni Kanada pelasi Suomea vastaan kauniisti samoin kuin viime vuoden MM-kisoissa. Ja minä en edes pidä Kanadasta!

On eri asia hallita ottelua fyysisellä pelillä, kovalla karvauksella ja suoraviivaisella luistelulla, kuin turvautua maalivahtipeliinsä ja keskittyä vain oman maalinsa varjeluun ilman pyrkimystäkään pitkäkestoisen paineen luomiseen vastustajan päätyyn.

Suomella ei ole resursseja kilpailla suurmaita vastaan huippulahjakkuuksien määrässä, joten jollain tavalla se on kompensoitava...

Jostakin syystä Suomi oli huippumaiden kelkassa vielä 2000-luvun alussa ja 1990-luvulla. En muista, että Suomi olisi koskaan silloin ollut asetelmassa, jossa se lähtee selvänä altavastaajana otteluun kuin otteluun ns. huippumaata vastaan. Kanadakin voitettiin useamman kerran 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa. Samoin Venäjä.

Ovatko muut kirineet etumatkaa vai onko Suomi taantunut? Jos resursseja oli ottaa maailmanmestaruus vuonna 1998, niin miksei resursseja enää ole olemassa siihen?

 

[tuuski]

Kumpi on tärkeämpää; se, että Suomi voittaa Ruotsin junnujen MM-kisoissa Itävalta-taktiikalla ja selviytyy välieriin, vai se että Suomi tuottaa kenttäpelaajia, jotka voivat tasaväkisesti haastaa muut huippumaat ilman, että Suomen voitto on täysin riippuvainen täydellisesti onnistuneesta maalivahtipelistä?

Vaikka Dufvan jutuista ei paljon taaskaan kostunut, niin yksi miehen puhuma juttu kannattaa pitää mielessä: Näitä asioita kannattaa katsoa vähän pidemmällä perspektiivillä. Viiden viimeisen vuoden aikana Suomi on ollut 4 kertaa mitaleilla, tuskin kovinkaan montaa kertaa aikaisemmin yhtä hyvää perioidia on ollut? Satunnainen mitali saattaa silloin tällöin tulla keskinkertaisella porukalla, mutta ei nyt sentään lytätä koko järjestelmää yhden voiton(!) perusteella.

Ylläolevaa en vaivautunut tarkistamaan mistään, joten saa korjata jos tuli asiavirheitä mitaleissa/vuosissa.

 

[psychodad]

Jostakin syystä Suomi oli huippumaiden kelkassa vielä 2000-luvun alussa ja 1990-luvulla. En muista, että Suomi olisi koskaan silloin ollut asetelmassa, jossa se lähtee selvänä altavastaajana otteluun kuin otteluun ns. huippumaata vastaan. Kanadakin voitettiin useamman kerran 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa. Samoin Venäjä.

Ovatko muut kirineet etumatkaa vai onko Suomi taantunut? Jos resursseja oli ottaa maailmanmestaruus vuonna 1998, niin miksei resursseja enää ole olemassa siihen?

Suomi on jo neljän parhaan joukossa näissä kisoissa. Eli ei tässä mihinkään olla kelkasta pudottu. Mitali on edelleen mahdollinen, ja se olisi sitten viides mitali kuuden viimeisen vuoden aikana? Voisin jopa väittää, että suomi on nostanut osakkeitaan, siinä missä ruotsi ja tsekki ovat vähän pudonneet kelkasta. Ruotsi kaikkein pahimmin...taisi olla pitkiin aikoihin ekat kisat missä ruotsi pystyi edes pelillisesti hiukan suomea haastamaan.

Vähän sama kiistelyhän tämä on kuin se ottaisitko joukkueellisen Jere Lehtisiä vai joukkueellisen Ilya Kovalchukeja. Jos haluat sirkushuveja, otat ne Kovalchukit, jos haluat voittaa pelin otat ne Lehtiset.