Täällä kun ei ole tarkoitus jakaa pelkästään hyviä muistoja, niin tulee mieleen yksi ottelu, jonka jälkeen oli aivan hirveä fiilis. Tätä voi nykyään muistella jo ihan hyvällä, koska kyseinen ottelusarja kääntyi kuitenkin JYPin voitoksi ja tuon yhden ottelun tuskaa on jälkikäteen jopa ihan hauska muistella.
Kyse on siis itseasiassa tuohon aikaan SM-liigan historian toiseksi pisimmästä ottelusta, sekä nykyään kolmanneksi pisimmästä. Luonnollisesti siis JYPin historian pisin ottelu. Tämä pelattiin keväällä 2010 ottelusarjassa Kärppiä vastaan. Kyse oli puolivälieräsarjan viidennestä ottelusta ja JYP johti sarjaa 3-1 ennen kyseistä ottelua. Voitolla jatkoon oli siis tuon ottelun teema JYPin kannalta.
Noh, niin vain kävi, että kolmannen jatkoerän lopussa, ajassa 118.05, Pavel Rosa ratkaisi tuon ottelun Kärpille. Halli oli luonnollisesti loppuunmyyty ja itse olin seisomakatsomossa, johon olin mennyt sen verran ajoissa, että sain sieltä hyvän paikan. Oli kuitenkin päivänselvää, että jos siitä paikalta lähden, niin päädyn ahtaaseen ja huonoon paikkaan, koska tuolla kertaa ei ollut kavereita mukana pitämässä paikkaani hallussa. Kun olin kolme varsinaista erää sinnitellyt siinä paikalla, niin en halunnut enää luovuttaa, koska ratkaisuhan voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Noh, ei sitä ratkaisua vain tullut... Toki kun se ratkaisu lopulta tuli kolmannen jatkoerän lopussa, niin olin jopa hieman helpottunut, ettei tarvinnut sinnitellä enää erätaukoa neljättä erää odotellessa.
Seisoin siis paikallani sen muistaakseni noin viisi tuntia, mitä tuo ottelu kokonaisuudessaan kesti. Toki erätauoilla saattoi hetkeksi istahtaa. Noin pitkän ottelun seuraaminen on jo itsessään aika raadollista, mutta kun vielä otetaan huomioon JYPin katkopaikka ja allekirjoittaneen seisomapaikka, niin tästä yhtälöstä saadaan aikaiseksi pelkkää tuskaa.
Ja kun seuraava ottelu vielä hävittiin Oulussa jälleen kerran jatkoilla, niin alkoi todellakin pelko hiipimään puseroon. Kärpät oli tasoittanut ottelusarjan 3-3 -lukemiin ja seiskapeli edessä. Onneksi tuo seiskapeli lopulta hoidettiin tyylipuhtaasti 2-0. Olin tälläkin kertaa seisomakatsomossa, mutta ei tuntunut enää yhtään pahalta! Sarjan aikana kuolevaa joutsenta kymmeniä (fakta) kertoja esittänyt ja tuon maratoonipelin Kärpille ratkaissut Pavel Rosa ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa yleisöltä seiskapelin jälkeen, kun hän yritti lämmitellä välejään yleisön kanssa. Rosalle oli siis ihan aiheesta vihelletty sarjan aikana todella paljon ja mies oli selvästi sen itsekin huomannut, kun yritti antaa "kiitokset" yleisölle sarjan ratkettua.
Tuo kevät ei päättynyt JYPin mestaruusjuhliin, mutta Sinkun läksiäisiä vietettiin pronssipelissä KalPaa vastaan nollapelin turvin.
Kyse on siis itseasiassa tuohon aikaan SM-liigan historian toiseksi pisimmästä ottelusta, sekä nykyään kolmanneksi pisimmästä. Luonnollisesti siis JYPin historian pisin ottelu. Tämä pelattiin keväällä 2010 ottelusarjassa Kärppiä vastaan. Kyse oli puolivälieräsarjan viidennestä ottelusta ja JYP johti sarjaa 3-1 ennen kyseistä ottelua. Voitolla jatkoon oli siis tuon ottelun teema JYPin kannalta.
Noh, niin vain kävi, että kolmannen jatkoerän lopussa, ajassa 118.05, Pavel Rosa ratkaisi tuon ottelun Kärpille. Halli oli luonnollisesti loppuunmyyty ja itse olin seisomakatsomossa, johon olin mennyt sen verran ajoissa, että sain sieltä hyvän paikan. Oli kuitenkin päivänselvää, että jos siitä paikalta lähden, niin päädyn ahtaaseen ja huonoon paikkaan, koska tuolla kertaa ei ollut kavereita mukana pitämässä paikkaani hallussa. Kun olin kolme varsinaista erää sinnitellyt siinä paikalla, niin en halunnut enää luovuttaa, koska ratkaisuhan voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Noh, ei sitä ratkaisua vain tullut... Toki kun se ratkaisu lopulta tuli kolmannen jatkoerän lopussa, niin olin jopa hieman helpottunut, ettei tarvinnut sinnitellä enää erätaukoa neljättä erää odotellessa.
Seisoin siis paikallani sen muistaakseni noin viisi tuntia, mitä tuo ottelu kokonaisuudessaan kesti. Toki erätauoilla saattoi hetkeksi istahtaa. Noin pitkän ottelun seuraaminen on jo itsessään aika raadollista, mutta kun vielä otetaan huomioon JYPin katkopaikka ja allekirjoittaneen seisomapaikka, niin tästä yhtälöstä saadaan aikaiseksi pelkkää tuskaa.
Ja kun seuraava ottelu vielä hävittiin Oulussa jälleen kerran jatkoilla, niin alkoi todellakin pelko hiipimään puseroon. Kärpät oli tasoittanut ottelusarjan 3-3 -lukemiin ja seiskapeli edessä. Onneksi tuo seiskapeli lopulta hoidettiin tyylipuhtaasti 2-0. Olin tälläkin kertaa seisomakatsomossa, mutta ei tuntunut enää yhtään pahalta! Sarjan aikana kuolevaa joutsenta kymmeniä (fakta) kertoja esittänyt ja tuon maratoonipelin Kärpille ratkaissut Pavel Rosa ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa yleisöltä seiskapelin jälkeen, kun hän yritti lämmitellä välejään yleisön kanssa. Rosalle oli siis ihan aiheesta vihelletty sarjan aikana todella paljon ja mies oli selvästi sen itsekin huomannut, kun yritti antaa "kiitokset" yleisölle sarjan ratkettua.
Tuo kevät ei päättynyt JYPin mestaruusjuhliin, mutta Sinkun läksiäisiä vietettiin pronssipelissä KalPaa vastaan nollapelin turvin.