Nobel-palkinnot 2006

[siffa]

Tähän mennessä tämän vuoden Nobel-palkitut ovat kaikki yhdysvaltalaisia tieteen tutkijoita. Mitä tämä kertoo perustutkimuksen tasosta ja laajuudesta USA:ssa? Opiskeluaikanani eräs professori kertoi, että kaikesta perustutkimuksesta, mitä silloin oli tehty, oli USA:n osuus häkellyttävän suuri. Muistaakseni hän puhui jopa niinkin korkeasta USA:n osuudesta kuin yli 80% kaikesta perustutkimuksesta, mitä on maapallolla oli tehty. Eurooppa, Aasia ja erityisesti Japani olivat USA:ssa tehdyn perustutkimuksen tieteen soveltajia.

Lääketieteen Nobel-palkitut tänä vuonna ovat yhdysvaltalaiset geenitutkijat Andrew Z. Fire ja Craig C. Mello.
Fysiikan Nobel meni universumin taustasäteilyn tutkijoille tähtitieteilijöille ja fyysikoille John Matherille ja George Smootille.
Kemian Nobel-palkittu yhdysvaltalainen Roger D. Kornberg on tutkinut, miten solut kopioivat geneettistä informaatiota.

Aika vakuuttavaa ja tuloksellista on amerikkalainen tieteen tutkimus ainakin, mikäli sitä suhteutetaan Nobel-palkittujen osuuteen kaikista Nobel-palkituista.

 

[varjo]

Aika vakuuttavaa ja tuloksellista on amerikkalainen tieteen tutkimus ainakin, mikäli sitä suhteutetaan Nobel-palkittujen osuuteen kaikista Nobel-palkituista.

Aika vakuuttavaa ja tuloksellista amerikkalainen tutkimus on ollut, tulevaisuus sitten onkin eri asia, kun rahoitus katoaa sotimiseen ja valtionhallinnon uskonnolliset fiksaatiot rajoittavat biotieteitten tutkimista.
Käytännössä jo pelkästään se, että jenkit menettivät SLAC:n ja Euroopassa on CERN sekä ITER tarkoittaa, että fysiikan saralla amerikka tulee jäämään tulevaisuudessa osallistujan rooliin, mutta se ei tietenkään ole huono asia, vaan oikeastaan positiivista kehitystä.

Toki, ei hegemonia ja painopiste siirry ihan heti pois amerikasta, koska paljon on vielä palkitsematonta tutkimusta tehty 1900-luvulla.

 

[scholl]

Ja fysiikka on hyvin pieni osa tutkimusta. Kyllähän se totta on, että hyvin monella alalla ne johtavat yliopistot sijaitsevat USA:ssa ja palkinnot menevät siihen suuntaan. Ja monet ehdolla olevista ulkkareistakin tekevät tutkimusta nimenomaan Yhdysvalloissa. Saksan häviäminen viime sodassa sinetöi Yhdysvaltojen tieteellisen ylivallan.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö jossakin muuallakin olisi huippuyliopistoja, mistä Nobel-palkittuja voisi tulla. Pikemminkin päinvastoin, mutta USA hallitsee.

 

[ms.qvist]

Saksan häviäminen viime sodassa sinetöi Yhdysvaltojen tieteellisen ylivallan.

Jos tarkkoja ollaan niin Saksan tappio ei sinetöinyt Yhdysvaltojen tieteellistä ylivaltaa vaan Adolf Hitlerin valtaannousu oli se moottori mikä käynnisti sen, että Yhdysvalloille tarjoutui oivallinen mahdollisuus nousta tieteelliseksi suurtekijäksi maapallolla. Hitlerin valtaannousun jälkeen nimittäin yli tuhat tohtoriarvoista tutkijaa joutui siirtymään Saksasta ulkomaille (suurin osa heistä juutalaisia mutta joukossa oli myös pol. vastustajia), tämä joukkopako ei voinut olla näkymättä saksalaisessa tiede-elämässä.

Kuvaavaa on seuraava keskustelu opetusministeri Bernhard Rustin ja Göttingeniin jääneen matemaatikko David Hilbertin välillä:

"Ja mitenkäs Göttingenin matematiikan laitos on pärjännyt sen jälkeen, kun se puhdistettiin juutalaisten vaikutuksesta?" uteli natsiministeri.

"Göttingenin matematiikan laitos?" ihmetteli professori Hilbert. "Ei siellä sellaista enää ole". (lähde: Tiede 7/2006).

Aiheesta myös laajemmin uusimmassa Tiede-lehdessä eli nro. 7/2006.

vlad.

 

[varjo]

Ja fysiikka on hyvin pieni osa tutkimusta. Kyllähän se totta on, että hyvin monella alalla ne johtavat yliopistot sijaitsevat USA:ssa ja palkinnot menevät siihen suuntaan. Ja monet ehdolla olevista ulkkareistakin tekevät tutkimusta nimenomaan Yhdysvalloissa. Saksan häviäminen viime sodassa sinetöi Yhdysvaltojen tieteellisen ylivallan.

Tämä ei toki tarkoita, etteikö jossakin muuallakin olisi huippuyliopistoja, mistä Nobel-palkittuja voisi tulla. Pikemminkin päinvastoin, mutta USA hallitsee.

Tällä hetkellä fysiikan perustutkimuksen kautta saadaan (ja on saatu)jatkuvasti enemmän ja enemmän sovelluksia muitten tieteenalojen käyttöön (yhtään omaa alaa sen kummemmin korostamatta, vain puuttuen schollin vähättelevään kommenttiin). Edit: Mikä siis tarkoittaa myös sitä että vielä on paljon "palkitsematonta" työtä fysiikan saralla, mutta myös sitä, että mikäli USA alkaa yksinään jäämään paitsioon Euroopan maitten panostaessa yhteistyöhön, niin tulevaisuudessa tasapaino muuttuu.

Lääketiede olisi vielä paljolti voodoo-tansseja ja "katsotaan mikä lääke vaikuttaa ja mikä ei"-arvauspeliä ilman magneettiresonanssikuvauslaitteita, positroniemissiotomografiaa ja röntgenin nyt tietävät kaikki. Elektronimikroskoopeilla tutkitaan soluja, viruksia ja AFM:llä yritetään jopa kikkailla solujen atomien kanssa. Pointti nyt on lähinnä siinä, että fysiikan tutkimuksen kautta moni ala saa sitä hyödyttäviä keksintöjä ja sen takia on erittäin huolestuttavaa, jos USA:ssa alan tutkimus jää paitsioon (avaruustutkimuksen kanssa) kun valtio sotii kaikkialla missä turbaaneita liikkuu. Ja biotieteissä sitten homma on vieläkin pelottavampaa, ilmankos KI Tukholmassa kerää entistä enemmän maailman huippututkijoita hoiviinsa.

Johtavat yliopistot toki sijaitsevat USA:ssa ja valtavat resurssit mahdollistavat Nobelistien palkkaamisen, mikä houkuttaa paikalle lupaavia nuoria tutkijoita. Mutta mikään tilanne ei ole ikuista, etenkin jos poliittiset voimat _estävät_ tutkimuksen tekemistä, siinä ei sitä yksittäistä nälkäpalkalla työskentelevää kunnianhimoista grad studenttia lohduta että on Princetonissa, jos tietää että oikeaa huippututkimusta tehdään muualla maailmassa.

 

[Seti]

Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää.

Juutalaisia nobel-palkinnon saajia on wikipedian mukaan 169. Muslimeja 7, joista 4 rauhanpalkintoa.

Suomalaisiakin suureksi yllätykseni kolme. AI Virtasen ja FE Sillanpään lisäksi Ragnar Granit. Lisätäänkö tänä vuonna neljäs ?

http://en.wikipedia.org/wiki/Nobel_Prize

 

[varjo]

Juutalaisia nobel-palkinnon saajia on wikipedian mukaan 169. Muslimeja 7, joista 4 rauhanpalkintoa.

No, tuo luku nyt selittynee paljolti taustoilla ja arabimaailman yleisellä tieteen tasolla nykyaikana (ei niin, että arabit oikeastaan koskaan varsinaisesti loivat merkittävästi mitään, mutta olivat silti merkittävä linkki antiikin tiedon säilytyksessä ja itämaisen tiedon välityksessä Eurooppaan päin keskiajalla...sittemmin toiminta on taantunut aika rajusti.).

Suomalaisiakin suureksi yllätykseni kolme. AI Virtasen ja FE Sillanpään lisäksi Ragnar Granit. Lisätäänkö tänä vuonna neljäs ?

Ja ainakin yksi on omien tietojeni mukaan ollut kohtalaisen lähellä voittamista (ts. siis "osille pääsyä"), mutta niitähän ei lasketa.
Sinänsä kyllä kirjallisuuden ja rauhanpalkintojen laskeminen näihin vertailuihin on aina vähän turhauttavaa, etenkin kun tietää hyvin mitkä tekijät vaikuttavat valintoihin (ihan Sillanpäänkin kohdalla).

 

[siffa]

Koskaan ei USA:ssa ole satsattu eri tieteiden perustutkimukseen rahaa niin paljon kuin tänä vuonna. Tutkimustyö tulee kasvamaan tulevina vuosina ja se saa Yhdysvalloissa tarvitsemansa panostuksen. Tästä en olisi, varjo, ollenkaan huolissani. Esim. nanoteknologia, josta tulee seuraava teollinen vallankumous tulee saamaan julkisen vallan ja yksityisen rahoituksen turvin USA:ssa tulevina vuosina miljardien dollareiden rahoituksen.
Nanometri on metrin miljardisosa. Nanotutkimuksen lähtölaukauksena pidetään amerikkalaisen fysiikan nobelistin Richard Feynmanin puhetta vuonna 1959: "There is Plenty of Room at the Bottom". Tästä reilun parinkymmenen vuoden päästä saatiin Feynmanin visioiden toteuttamiseen tutkimusvälineitä: tunnelointielektronimikroskooppi ja atomivoimamikroskooppi.
Nanoteknologian pioneeri amerikkalainen tutkija ja utopisti K. Eric Drexler joutui vielä takavuosina naurunalaiseksi visioidessaan nanoteknologian mahdollisuuksia mm. näin: "Pienet robotit kulkevat verenkierrossa suorittamassa kirurgisia toimenpiteitä." Drexlerin visioimia molekyylikoon transistoreita on jo onnistuttu valmistamaan ja nanosovellusten kehittäminen jatkaa huimaa vauhtiaan maailmalla.
Nanoteknologia mullistaa ihmisen tavan käsitellä ainetta. Esimerkkeinä nanoputket, nanomateriaalit, nanobiologia ja nanoelektroniikka. Sovellusmahdollisuudet nanoteknologialla ovat lähes rajattomat ja se tulee muuttamaan ihmisten elämää monin tavoin. Niinkuin ovat muuttaneet viime vuosina tietotekniikan ja bioteknologian saavutukset.

 

[siffa]

Taloustieteen Nobel Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltalaisille tutkijoille on myönnetty tänä vuonna tähän mennessä kaikki tieteen Nobel-palkinnot, kun taloustieteenkin Nobel meni jenkeille. Palkituksi tuli Columbian yliopiston kansantaloustieteen professori Edmund Phelps.

Vielä on jakamatta tämän vuoden Nobelin kirjallisuuden ja Nobelin rauhan palkinnot. Suomalaisittain mielenkiinto kohdistuu Martti Ahtisaareen, joka tv-haastattelussa uskoi omiin mahdollisuuksiinsa rauhanpalkintoa jaettaessa, vaikka Kosovon rauhanneuvottelut eivät johtane toivottuihin tuloksiin.

 

[dude]

Kosovon tilanteella ei pitäisi olla mitään merkitystä tätä palkintoa jakaessa, vaan vasta ensi vuoden palkinnon yhteydessä. Siksi Ahtisaaren mahdollisuudet ovat suuret, viime vuoden ansioiden vuoksi.

 

[pernaveikko]

Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan klo 12.

 

[Erling]

Onko kukaan tutustunut tarkemmin kirjallisuuden Nobelin voittaneen turkkilaisen Pamukin tuotantoon? Itse kävin eilen illalla lainaamassa velipojalta herran "Lumi"-romaanin, mikä taitaa olla näitä ihan ykkösteoksia.
Avannut en vielä ole.

 

[Twite]

Sinänsä kyllä kirjallisuuden ja rauhanpalkintojen laskeminen näihin vertailuihin on aina vähän turhauttavaa, etenkin kun tietää hyvin mitkä tekijät vaikuttavat valintoihin (ihan Sillanpäänkin kohdalla).

Kirjallisuuden palkitsemisperusteita kuvastaa hienosti se 'äntligen!'-kaveri. Siis toimittaja joka hyvin useana vuonna on sarkastisesti huutanut tuon 'vihdoinkin' heti kun kyseisen vuoden never heard runoilijan nimi on sanottu ääneen. Viimeajat tosin herra itse ei ole huudellut, osin siksi että palkinto on joskus mennyt ihan tunnetullekin kirjailijalle ja osin siksi että muut ovat kopioineet tuon huudon.

 

[Cube]

Kirjallisuuden palkitsemisperusteita kuvastaa hienosti se 'äntligen!'-kaveri. Siis toimittaja joka hyvin useana vuonna on sarkastisesti huutanut tuon 'vihdoinkin' heti kun kyseisen vuoden never heard runoilijan nimi on sanottu ääneen. Viimeajat tosin herra itse ei ole huudellut, osin siksi että palkinto on joskus mennyt ihan tunnetullekin kirjailijalle ja osin siksi että muut ovat kopioineet tuon huudon.

Käsitinkö nyt oikein, että mielestäsi on väärin, jos palkinto annetaan jollekin (sinulle) tuntemattomalle kirjoittajalle?

 

[Puster]

Rauhanpalkinnon saaja julkistetaan klo 12.

Näköjään komitean verkkovastaaville ei ole luvassa aikavyöhykkeiden Nobelia.

http://nobelprize.org/index.html
Friday, October 13
11:00 a.m. CET
9:00 a.m. GMT

edit: juu, näköjään ovatkin oikein. Aina oppii jotain uutta.

 

[lavos]

Ei tullu nobelia suomeen. Aina ei voi voittaa.

 

[Individual]

"The Nobel Peace Prize goes to Muhammad Yunus and Grameen Bank "for their efforts to create economic and social development from below".

Kun mikään ei riitä näköjään.

 

[pernaveikko]

Näköjään komitean verkkovastaaville ei ole luvassa aikavyöhykkeiden Nobelia.

No, aivan oikein nuo olivat, mutta ei kai sen enää niin väliä.

 

[Rinoa]

no tjaaa, lopputulos oli jokseenkin odotettu.. EHkä sitten taas ensi vuonna ; D

 

[Alamummo]

Ilmeisesti rauhan tekeminen ei riitä rauhanpalkinnon saamiseen. Prkl.

 

[Twite]

Käsitinkö nyt oikein, että mielestäsi on väärin, jos palkinto annetaan jollekin (sinulle) tuntemattomalle kirjoittajalle?

Et.

 

[lavos]

Tuntuu jotenkin et tää palkinto ois menny ihan väärään kategoriaan. No mitäpä meikä näistä tietää.

 

[AnaMasa]

Tämän palkinnon saaja on siis tehnyt duunia lähinnä toispuolisen tasa-arvon puolesta myöntämällä edullisia lainoja köyhille naisyrittäjille. Kyllähän se pienen selittelyn kautta toki edistää rauhaakin, mutta on silti suorastaan julkeaa nostaa ansiot Ahtisaaren konkreettisen rauhantyön ohi. Aivan kuin Nobel-komitea haluaisi tehdä itsestään numeron tällä pelleilyllä.

 

[lavos]

Mihinkähän kategoriaan Nobelin rauhanpalkinto mielestäsi kuuluu? Rauhanpalkintojen kategoriaan? Nobel-palkintojen kategoriaan? Miksi palkinto meni mielestäsi väärään kategoriaan?

Tarkoitin että palkinnon saajan saavutukset olisivat mielestäni ansainneet palkinnon eri kategoriassa, kuten AnaMasa tuossa hakikin. Esim. talouden nobelia jaettaessa. Pahoittelut jos oli epäselvä alkuperänen kommentti.

 

[Bast]

Onkohan koskaan rauhanpalkinto mennyt sille, joka on ollut "ennakkosuosikki". Kannattaisi ehkä pitää pienempää ennakkomelua näistä Suomen "varmoista" nobelisteista. Taitavat norjalaiset ihan vittuillakseen keksiä aina jostain jonkun pakistanilaisen tai indonesialaisen kotiarestissa olevan toisinajattelijan tai muun kenenkään koskaan aikaisemmin kuuleman hahmon, jotta pääsevät näpäyttämään mediaa.

Alkaa itse asiassa ärsyttää oikein isolla suuttimella tämä suomalaisten tiedotusvälineiden kohkaaminen näistä Nobeleista. Sitä on veikkailtu suomalaisille Kekkosen ajoista lähtien. Ahtisaari sen ihan oikeasti olisi voinut ansaitakin, mutta toisaalta, äijällä on rahaa ihan riittävästi ilman miljoonan dollarin Nobel-palkintoakin.

Se muuten ärsyttää myös, että osa toimittajasti itsepintaisesti puhuu Noobel-palkinnosta, kun kyseessä on Nobel-palkinto.