NL:n 60-luvun kiekkoilijoita

[pp33]

Mahtaako palstalla liikkua enää Neuvostoliiton kiekkoilun asiantuntijoita? Olisin kiinnostunut 60-luvun maajoukkuekiekkolijoista Igor Romisevskista, Viktor Polupanovista ja Valeri Nikitinistä. Näistä herroista tuntuisi tietoa löytyvän varsin niukasti, vaikka varsinkin Romisevski oli pitkään NL:n maajoukkueen vakiokalustoa.

 

[mattihp]

Kysyin Hfboards:in venäjä-osastolta vähän tietoja näistä pelaajista. Sain tietää vähän Nikitinistä ja Polupanovista.

Nikitin oli upea kaikenkäytöhyökkääjä kenellä oli iso taktillinen tieto jota hän käytti usein. Hän oli myös kova työntekijä joka ei antanut mitään tulla sen uransa tielle. Hän oli myös vahva luistelija. Hän vietti koko uransa Khimik'ssä jossa hän oli tärkein pelaaja melkein koko uransa läpi. Soviet joukkuessa hänen roolinsa oli kolmos-ketjun supermies (sillä ajalla oli käytössä vain kolme ketjua).

Polupanov oli superlahjakas voimahyökkääjä kenellä oli pehmeät kädet(soft hands) ja oli hyvä lukeamaan peliä. Hänen uransa loppu pitkään alkohoolin väärinkäyttöön.

Toivottavasti ymmärät mitä olen kirjoittanut... Minulla ei ole ollut moneen vuoteen suomen-kielistä opetusta.

\Matti

 

[pp33]

Selväksi tuli. En ollutkaan itse ajatellut HFboardsia.

Kiitos kovasti vaivannäöstä.

 

[Risa]

Täältä...

..ei taida ko. herrat löytyä, mutta kannattanee heittää tiedustelua kehiin arvon TKH:lle.

Vanhat lätkätähdet

 

[TKH]

Polupanov

Nikitinistä ja Romisevskista en paljoa muista, koska en ole heitä koskaa laskenut Neukkujen aivan parhaimmistoon. Sen sijaan listan kolmas mies eli Viktor Polupanov oli aikanaan hyvinkin merkittävä pelaaja, tosin vain hyvin lyhyen aikaa.

Polupanov pelasi Neuvostoliiton maajoukkueessa vuosien -66 ,-67 ja -70 MM-kisoissa sekä vuoden 1968 Olympialaisissa. Parhaimmat kisanssa Polupanov pelasi vuoden -67 MM-kisoissa, jolloin hän oli kisojen parhaita pelaajia, maalintekijöitä ja pistemiehiä sijoituttuaan pistepörssissä legendaarisen Anatoli Firsovin jälkeen toiseksi tehoilla 19 (11+8). Maalipörssin voiton Polupanov jakoi tuolloin Firsovin kanssa.

Polupanov pelasi urallaan yhdessä kuuluisassa ketjussa. Se oli etenkin Grenoblen Olympialaisissa -68 jyrännyt Anatoli Firsov - Viktor Polupanov - Vladimir Vikulov -ketju. Firsov voitti näiden kisojen pistepörssin tehoilla 12+4 seitsemässä ottelussa. Ketjukaverit Vikulov 2+10 ja Polupanov 6+6 olivat toinen ja kolmas. Eli ketju otti harvinaisen kolmoisvoiton Olympialaisten pistepörssissä. Ketju oli Neuvostoliiton kantava ja se tekikin Neuvostoliiton maaleista vähän alle puolet. Kisojen toiseksi paras maalintekijä sai kasaan 6 maalia ja Polupanov oli siis yksi näistä. Polupanovin tämä ketju oli yhdessä vain kaksissa kisoissa vuoden -67 MM-kisoissa ja jo mainituissa vuoden -68 Olympialaisissa.

Anatoli Firsov - Viktor Polupanov - Vladimir Vikulov -ketjun synty juontaan juurensa Legendaarisen valmentajan Anatoli Tarsovin kehittämään moniotteluun, jossa lajeina olivat 30 ja 100 metrin juoksu, erikoiskuulantyöntö, kyykkypunnerus, vauhditon viisiloikka ja 400 metriä. Neuvostoliiton maajoukkueen pelaajat olivat pitkälti hyvin tasaisia, mutta ennen pitkään joukosta erottui kolme pelaajaa. Ensin Vladimir Vikulov, sitten Viktor Polupanov ja heti perään monipuolisuusihme Anatoli Firsov. Tarasov veti tuloksista sen johtopäätöksen, että tällä kolmikkolla oli kaikkein eniten ominaisuuksia, joita tulevaisuuden jääkiekkopelaajilta vaadittiin, he olivat tulevaisuuden ketju. Oikeassa Tarasov myös oli, ketju hallitsi suvereenisti niissä kisoissa, joissa yhdessä pelasi. Ketjun hajoamisen syyt löytyvät muualta kuin pelillisistä syistä, Polupanov oli taiteilija, jolle vodka maistui mutta harjoittelu ei. Anatoli Tarasov sieti tätä muutaman vuoden, mutta kun tahti ei Polupanovilta toistuvista pannoista huolimatta muuttunut puotti hän Polupanovin pois maajoukkueringistä lopullisesti 70-luvun aivan alussa.

Polupanov on tehnyt Neuvostoliiton sarjassa 154 maalia. Neuvostoliiton/Venäjän sarjan kaikkien aikojen maalipörssissä Polupanov on edelleen sadan parhaan maalintekijän listalla, tosin vasta aivan häntäpäässä sijalla 94. Lista on tosin pari vuotta vanha, joten on mahdollista ettei mies enää tänäpäivänä mahdu sadan parhaan maalintekijän joukkoon Venäjän sarjassa. Toisella Neuvostoliiton kaikkien aikojen maalilistalla Polupanov on sijalla 69. Tähän listaan on laskettu myös maajoukkueessa ja muiden maiden sarjoissa tehdyt maalit. Tuossa listassa Polupanovin maalimäärä on 217.

 

[TKH]

"Soviet joukkuessa hänen roolinsa oli kolmos-ketjun supermies (sillä ajalla oli käytössä vain kolme ketjua)."


Niin, Kyllä Polupanovin ketju oli Neuvostoliiton selvä ykkösketju sekä vuoden -67 MM-kisoissa että -68 Olympialaisissa.

 

[pp33]

Kiitoksia myös TKH:lle.

Polupanovista vielä sellainen jatkokysymys, että pelasiko mies vuoden -70 MM-kisoissa Firsovin ja Vikulovin välissä? Pisteiden valossahan siinä on pelannut Maltsev, mutta jokaisessa löytämässäni lähteessä Polupanov on merkattu ykkösketjun sentteriksi. Tietysti pisteet ovat mahdollisesti syntyneet yv:lla ja käsittääkseni Firsov pelasi ainakin toisinaan viivamiehenä. Eli Maltsev olisi mahtunut mukavasti yv-kentälliseen.

Romisevski on kyllä ihme juttu. Mies pelasi pitkän aikaa vakiomiehenä maajoukkueessa mutta tietoa hänestä ei tunnu löytyvän mistään. Ainoat maininnat kertovat hänen pelanneen jossain välissä puolustavassa kentälisessä Zaitsevin, Mishakovin, Ionovin ja Moisejevin kanssa. Kentällinen vaikuttaa olleen ensimmäinen aktiivisesti 1-2-2-taktiikkaa käyttänyt yksikkö. Eli "torpedo"-taktiikkaa käytettiin jo 60-luvun lopulla.

Nikitin taas lienee pelannut sekä hyökkääjänä, että puolustajana. Ainakin maajoukkueessa hänet on aina listattu puolustajaksi, mutta Khimikin tilastot taasen sopisivat hyökkääjälle.

 

[TKH]

"Polupanovista vielä sellainen jatkokysymys, että pelasiko mies vuoden -70 MM-kisoissa Firsovin ja Vikulovin välissä?"

Ei, kyllä siinä Maltsev pelasi. Alunperin siinä on varmastikin Polupanovin pitänyt pelata - saattanut yhdessä pelissä jopa pelatakin, mutta Tarasovilla oli jo aikaisemminkin ollut tapana korvata Polupanov Maltsevilla. Tämä siis silloin kun Polupanov ei ollut pelikunnossa - tai ainakaan ykkösketjun vaatimassa pelikunnossa - ryyppäämisen tai krapulan takia.


"käsittääkseni Firsov pelasi ainakin toisinaan viivamiehenä."

Kyllä. Firsovia käytettiin ylivoimalla usein viivamiehenä tulisen ja todella tarkan laukauksensa takia. Firsov oli muuten Tarasovin mukaan ainut hyökkääjä, jota hän saattoi peluuttaa viivamiehenä ilman huolta vastustajan tekemästä alivoimamaalista.


"Kentällinen vaikuttaa olleen ensimmäinen aktiivisesti 1-2-2-taktiikkaa käyttänyt yksikkö. Eli "torpedo" -taktiikkaa käytettiin jo 60-luvun lopulla."

Joo, 1-2-2-taktiikka on Anatoli Tarasovin luoma ja sitä todellakin käytettiin jo 1960-luvulla. Ensimmäisestä ketjusta en ole varma, mutta Aleksander Ragulin oli ensimmäinen puolustaja, jota Tarasov käytti paljon tuolla taktiikalla.


"Nikitin taas lienee pelannut sekä hyökkääjänä, että puolustajana. Ainakin maajoukkueessa hänet on aina listattu puolustajaksi, mutta Khimikin tilastot taasen sopisivat hyökkääjälle."

Joo, tavallaan. Oikeasti se kyllä tietääkseni ihan hyökkääjä on, mutta Tarasov käytti häntä tietääkseni eräänlaisena valmistautumisena seuravaan kauteen. Asia nimittäin on, että Neukut pelasi vuoteen 1967 viidellä puolustajalla ja esimerkiksi juuri Neukkujen vuoden -67 kisoissa ne olivat Davydov, Ivanov, Kuzkin, Ragulin ja Zaitsev. Nikitin oli siis virallisesti tuolloin yksi joukkueen kymmenestä hyökkääjästä. Tarasov kuitenkin käytti Nikitiä ainakin osassa peleistä kuudentena puolustajana, koska tiesi sen olevan joukkueelle hyödyksi. Tarasovilla oli tiedossa, että seuraavan vuoden olympialaisiin joukkueeseen saa ottaa yhden - eli kuudennen - puolustajan lisää. Näin ollen oli järkevää ainakin kokeilla kuuden puolustajan peluuttamisista jo edellisen vuoden MM-kisoissa, koska se oli tulevaisuutta.

Nikitinin toisissa vuoden -70 kisoissa neukuilla oli taas kuusi puolustajaaa, kuten tavaksi oli ollut vuoden -68 kisoista lähtien. Ne olivat Davydov, Lutshenko, Paladjev, Ragulin, Vasiljev ja Romisevski. Nikitin oli nyt virallisesti yksi neljän ketjun hyökkääjistä, hyökkääjiä oli tuolloin siis muuten 12. Nyt Tarasov halusi kokeilla kumpi on joukkueelle tärkeämpi seitsemäs puolustaja vai kahdestoista hyökkääjä. pelin nopeutuminen oli tuolloin hyvin havaittavissa koska jo edellisissä kisoissa (-69) joukkueet olivat saaneet yhden ylimääräisen - eli 11:toista - hyökkääjän mukaan. Vuodesta -71 lähtien Neukut rupesivat käyttämään 7 puolustajaa ja 11 hyökkääjää. Eli Nikitin oli mukana joukkueessa vain silloin kun Tarasov halusi tavallaan testata uutta kautta varten sitä mihinkä sääntöjen antama uusi lisäpelaaja parhaiten sopii. Nikitin oli paras vaihtoehto siihen.


"Romisevski on kyllä ihme juttu. Mies pelasi pitkän aikaa vakiomiehenä maajoukkueessa mutta tietoa hänestä ei tunnu löytyvän mistään. "

Niin, en ihmettele kyllä yhteen. 60-luvun huomattavasti kuuluisimmistakin pelaajista voi olla vaikea löytää tietoa. Eihän Romisevski kuitenkaan pelannut kuin neljät MM-kisat ajanjaksolla -69 - -72 sekä Grenoblen ja Sapporon Olympialaiset. Neukuilta löytyy paljon pelaajia, jotka olivat näkyvämmässä roolissa tai tekivät pidemmän maajoukkueuran.

 

[pp33]

Kiitoksia taasen. Varsinkin Nikitinin kohdalla asia selkeni huomattavasti.

Romisevskin kohdalla ihmetys tiedon puutteesta johtuu lähinnä siitä, että monesta samantasoisesta pelaajasta kyllä löytyy tietoa jonkin verran. Esim. Paladjev, Zinger, Martinjuk, Moisejev, Shatalov jne. Romisevskista ei löydy käytännössä yhtään mitään. Kuitenkin hän taisi olla mainitsemallasi ajanjaksolla, 68-72, hän taisi olla Ragun lisäksi ainoa pakki, joka oli mukana kaikissa arvokisoissa.

 

[TKH]

"hän taisi olla Ragun lisäksi ainoa pakki, joka oli mukana kaikissa arvokisoissa."

Joo, mutta pitää kuitenkin muistaa, että tuolla ajanjaksolla Romisevski ei kuitenkaan ollut mikään tähtipuolustaja, kuten Ragulin ja Davydov. Myöskin Kuzkin ja Lutshenko olivat Romisevskia paljon merkittävämpiä jo pelkästään siis tuolla ajanjaksolla, puhumattakaan koko urasta.

 

[pp33]

Viestin lähetti TKH
Joo, mutta pitää kuitenkin muistaa, että tuolla ajanjaksolla Romisevski ei kuitenkaan ollut mikään tähtipuolustaja, kuten Ragulin ja Davydov. Myöskin Kuzkin ja Lutshenko olivat Romisevskia paljon merkittävämpiä jo pelkästään siis tuolla ajanjaksolla, puhumattakaan koko urasta.

Kysymys ei kuitenkaan ollut siitä, onko hän tähtipelaaja vai ei. Romisevski pelasi huomattavasti mittavamman uran kuin esim. edellisessä viestissä mainitsemani pelaajat. Heistä ja monesta muusta vähemmän tunnetusta pelaajasta löytyy tietoa. Samoin vaikka jostain tsekin Lubomir Ujvarysta. Mutta ei käytännössä sanaakaan Romisevskista.

 

[finnjewel]

Laitapa hakusanaksi Googleen Igor Romishevsky tai Igor Romichevsky, niin löytyy ainakin jotain. Kuten vaikka tämä knoppitieto:

http://groups.yahoo.com/group/hockhist/message/37279?source=1

tai tämä kuva:

http://www.canoe.ca/2002GamesHistoryGallery/1972_4.html