Nimeni on Bond, James Bond

  • 13 099
  • 717
Oli hyvä leffa tuo SPECTRE. Mukava sekoitus uutta ja vanhaa. Tyttöystävän kanssa tuli tuo tänään käytyä leffassa katsomassa. Parempi puolisko ei ollut näitä Craigin Bondeja nähnyt, mutta tykkäsi kovasti.
Lea Seydoux vetosi kyllä surusilmineen mun naismakuun ja Waltz+Bautista olivat hyviä konnia. Molempien paluut vieläpä jätettiin vähän auki.
Erityismaininta Ben Whishawin Q:lle. Vetää kyllä hyvin ton roolin ja oli mukavasti normaalia suuremmassa roolissa tässä leffassa M:n ja Moneypennyn kanssa.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
SPECTREkin nyt katseltuna. Sanotaan aluksi että Skyfallista jäätiin hieman. Tarina oli siinä koherentimpi ja pääkonna parempi. Tämäkin kulki kuitenkin alusta loppuun vauhdilla mikä aina hyvä ja osoitus siitä ettei leffa ollut huono.

Oma mielipide Craigin Bondista on kulkenut nyt no joo -vaiheesta Conneryn ja Mooren vanaveteen, vakionaama hän näissä jo on. Tämä leffa vieläpä alleviivasi tuota kaikin keinoin.

Alun helikopterikohtaus veti luulot pois ja oli sikäli nokkela veto ettei sen jälkeisiä toimintakohtauksia voinut enää pitää kovinkaan hölmöinä. Se kun oli uskottavuudeltaan (ja trikeiltään!) nostalginen. Vai onko hekotekniikka niin kehittynyt jotta ne lentää nykyään ylösalaisinkin.
Heti esitelty sinänsä temaattinen Bond-kikka
naamion alta paljastuvasta Jamesista ei yllättänyt (tuonhan Nolan on jo itselleen copyrightannut)
mutta ihan näppärä johdatus.

Leffan juoni oli kyllä ranskalaisin viivoin kudottu ja niin monin paikoin ad hoc ettei viitsi erikseen luetella. Päävillain eli
Bondeja aivan ylikatsellut Christoph Waltz joka luuli olevansa jo itse Blofeld... jäi kyllä hyvinkin haaleaksi. Ikävä sidestep hyvältä näyttelijältä, mutta tuota samaa tekniikkaahan mm. hänen Tarantino-roolinsa ovatkin olleet. Ei toiminut tuo tällä kertaa juurikaan. Tausta ohkaisesti perusteltiin muttei hänen nousuaan johtavaan asemaan kokonaisessa massiivisessa rikollisorganisaatiossa samalla ollen kuitenkin välinpitämätön sekopää. Kissakin oli vaihtunut jotain pehmolelua muistuttavaan, eihän sitä edes silitelty. Ikävä kyllä tuo koko SPECTRE-kuvio oli nyt päälleliimattu idea kuten ennustelinkin. Liian itsestäänselvä homma ja siihen karkiksi päälle Waltzin epäonnistunut casting/henkilöohjaus.

Noh, puumavillityskin sai osansa kun Bond kävi hellimässä viisikymppistä naista vaikka toisin meinasikin käydä. Hyvin turha sivurooli - yksi lyhyt hautajaiskohtaus ja yksi sänkyvetimissä lokoilu ei vielä kesää tee, etenkin kun sitten kuitenkin (oikeutetusti) löytyi se nuori nainen kumppaniksi, jolla varsin kivat silmät olikin.

Toimintakohtaukset olivat jälleen tässä kuten Skyfallissakin leffan herkkua.
Autotakaa-ajo eject-hyppyineen, lentokoneella takaa-ajo talvisella metsätiellä ja yllättävä joskin jo klassinen junatappelu olivat kaikki klassista ja hyvin tehtyä Bond-viihdettä. Bautistan lihassankari tarjosi nyt hyvän vastuksen, Bond oli ottamassa pataan huolella ja ennenkaikkea tuo itse kaksintaistelu oli erinomaisesti toteutettu.

Elokuva oli jälleen Mendesiltä mahtavaa työtä visuaalisesti ja rytmillisesti, mikä pelasti paljon sen juonen monilta selviltä heikkouksilta, se ja se Craigin karisma. Muista näyttelijöistä ei pitäisi edes nyt mainita Harrisin Moneypennyä joka oli täysi statisti?? Niin jäi kyllä hölmöksi sidekickiksi C:ksikin nimitelty herra jonka
rikollisena pääsemistä huippusalaisen vakoiluorganisaation johtotehtäviin ei viitsitty avata sitten ollenkaan??
Q:n näyttelijästä olin aiemmin ketjussa skeptinen mutta toimihan se tässäkin aivan nappiin. Ben Ki.. Ralph Fiennes on toki takuuvarmana M:n rooliin palkattukin.

Ai niin se tunnari. No ihan hyvä se oli vaikka kovin androgyyninen.

Vaikka tälle löytyi paljon kritiikkiä monin paikoin niin aivan tyylikäs jatko sarjalle kuitenkin.
Miksikään klassikoksi tämä ei voikaan nousta, kun esim. Skyfall oli paljon omapäisempi.
Elokuvana 3/5 ja Bond-leffana 3,5/5 kaikista näppärästi hyödynnetyistä kliseistäkin johtuen.
 
Viimeksi muokattu:

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kaikkien aikojen toiseksi paskin Bond-tunnari voitti sitten Oscarin. Makuja on näköjään monia...
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kaikkien aikojen toiseksi paskin Bond-tunnari voitti sitten Oscarin. Makuja on näköjään monia...

Jep, ja kiitospuheessa tottakai jatkettiin 2010-luvun perusteemalla. Välillä tuntuu että oli paikka/kilpailu tai palkinto mikä tahansa, niin kasetti on sama. Toki jokaisella on oikeus ottaa onnensa hetkellä kantaa ihan mihin tahansa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kaikkien aikojen toiseksi paskin Bond-tunnari voitti sitten Oscarin. Makuja on näköjään monia...

Mä tykkäsin tuosta kappaleesta kyllä kovasti, ihan ansaittu voitto mielestäni.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mä tykkäsin tuosta kappaleesta kyllä kovasti, ihan ansaittu voitto mielestäni.
Makuasioitahan nää on. Esim. toi leffa Spectre ei ollut musta mitenkään hyvä Bondi. Jos Bond leffat pitäs nyt pistää järjestykseen niin oma lista näyttäs tältä:

1. Spy who loved me
2. On Her Majesty's Secret Service
3. From Russia with love
4. Casino Royale
5. Skyfall
6. Thunderball
7. The Living daylights
8. The man with golden gun
9. Dr.No
10. Live and let die
11. Licence to kill
12. The world is not enough
13. For your eyes only
14. Goldfinger
15. Goldeneye
16. Octopussy
17. A view to kill
18. Spectre
19. Moonraker
20. Diamonds are forever
21. Quantum of Solace
22. You only live twice
23. Tomorrow never dies
24. Die another day

Toi Specter muuten ilmesty viime viikolla kauppoihin ja tuli se tietenkin ostettua. Tossa Spectre leffassa tosiaan ärsytti se että
Blofeld oli Bondin ottoveli ja että Blofeld oli vainonnut Bondia kun sen isä huolehti Bondista. Myös Monica Bellucci rooli jäi liian pieneksi. Mua ei ois haitannut vaikka ois ollu leffan päämuija ja Léa Seydoux ois jätetty leffasta kokonaan pois. En tiedä kuka noita Bond typyjä valitsee, mutta Eva Greenin jälkeen naikkoset ei ole ollu meikäläisen makuun.

Mutta kävi mielessä että tekeeköhän Léa Seydoux paluun Christoph Waltz ja Dave Bautista ohella seuraavassa Bond-leffassa. Nyt kun Blofeld on kehissä niin otettaskohan seuraavaksi vaikutteita "On Her Majesty's Secret Service" kirjasta jossa Blofeld siis nirhaa Bondin vaimon vähän sen jälkeen kun Bond on mennyt naimisiin. Leffa voisi vaikka alkaa tolla kohtauksella ja sitten leffan juoni on periaateessa "You only live twice" kirja eli Bond jahtaa Blofeldia japanissa ja sitten nirhaa sen lopussa.
 

regularflex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Täytyy sanoa, että täysin ansaittu voitto parhaasta tunnarista. En tykännyt biisistä yhtään ennen leffaa, mutta kun se opening title sequence pärähti käyntiin, niin olin myyty. Erittäin vakuuttava kappale ja sopi nimenomaan tuohon leffaan erittäin hyvin. Monestihan elokuvissa saattaa olla hyvä soundtrack, mutta harvoin se tunnari sopii niin hyvin yhteen elokuvan kanssa kuin mitä Spectressä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Kaikkien aikojen toiseksi paskin Bond-tunnari voitti sitten Oscarin. Makuja on näköjään monia...

Olen samaa mieltä, huonoa makuahan tuon Sam Smithin lurituksen palkitseminen osoitti. Onneton ja pliisu kyhäelmä, joka Bond-biiseissä päihittää vain Madonnan ultimaalisen katastrofin eli Die Another Dayn.

Skyfall oli poikkeus, muuten 2000-luvun Bondien tunnarit ovat olleet läpeensä vaisuja ja mitäänsanomattomia, kaukana klassisten Bond-biisien sykkeestä ja voimasta. Skyfall oli siis ok, muuten täytyy mennä vuoteen 1995 ja GoldenEye-biisiin ennen kuin ollaan perusasioiden äärellä. Kaksi hyvää Bond-biisiä yli kahteen vuosikymmeneen on aika huono saldo varsinkin kun huomioi Bondien muuten suht korkeat tuotantoarvot.
 

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Olen samaa mieltä, huonoa makuahan tuon Sam Smithin lurituksen palkitseminen osoitti. Onneton ja pliisu kyhäelmä, joka Bond-biiseissä päihittää vain Madonnan ultimaalisen katastrofin eli Die Another Dayn.

Skyfall oli poikkeus, muuten 2000-luvun Bondien tunnarit ovat olleet läpeensä vaisuja ja mitäänsanomattomia, kaukana klassisten Bond-biisien sykkeestä ja voimasta. Skyfall oli siis ok, muuten täytyy mennä vuoteen 1995 ja GoldenEye-biisiin ennen kuin ollaan perusasioiden äärellä. Kaksi hyvää Bond-biisiä yli kahteen vuosikymmeneen on aika huono saldo varsinkin kun huomioi Bondien muuten suht korkeat tuotantoarvot.

Näin ne mielipiteet vaihtelee. Siis toki David Arnoldin ja Madonnan ongelmajätteestä ollaan samaa mieltä, mutta tuota Goldeneyen yliarvostusta en ikinä ole ymmärtänyt. Turnerin narisevasta laulusta nyt en yleensäkään ole koskaan välittänyt, mutta ei tuo muutenkaan ole melodioiden ynnä muidenkaan osalta tähän osoitteeseen ole uponnut. Sen sijaan Crown ja Garbagen vedot osuvat oikein hyvin.

Tässä uusimmassa olisi ollut oikein hyvä aihio noin sävllyksen puolesta, mutta Smithin androgyyniä laulua en voi sietää. Kai tuo nyt sitten on ajan hengen mukaista.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka ei-niin-perinteinen bond-biisi olekaan, niin onhan Chris Cornellin Casino Royale -leffan tunnusbiisi hyvä. Taitaa olla harvoja bond-biisejä, joita soitetaan radiossakin silloin tällöin vaikka elokuvasta on jo aikaa. Eli ainakin hitti se on. Kuinka moni uskoo, että tätä uusinta soitetaan vielä muutaman vuoden päästä? Niinpä. Tuossa mainitut Goldeneye ja Skyfall ovat myös hyviä.
 

peruna

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingfors IFK
Siis onhan tämä uusi bondi biisi aivan sairaan kova ja sopii täydellisesti elokuvaan, ei mikään ihme että sai Oscarin. Se mikä biisistä tekee mielenkiintoisen on se, että se on samaan aikaan minimalistinen ja mahtipontinen. Tähän sekoitukseen sopii oikein hyvin androgyyninen ääni.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Taitaa olla harvoja bond-biisejä, joita soitetaan radiossakin silloin tällöin vaikka elokuvasta on jo aikaa.
Kyllä tota Skyfallia ja Gunnareiden versiota Live and let die biisistä kuulee aina silloin tällöin.

Onneton ja pliisu kyhäelmä, joka Bond-biiseissä päihittää vain Madonnan ultimaalisen katastrofin eli Die Another Dayn.
Sehän tosiaan se paskin on. Madonna taisi vaan olla niin suuri stara että ei ollut pokkaa jättää biisiä pois. No, onhna se biisi linjassa elokuvan tason kanssa joten sikäli onnistunut valinta.

Oma suosikki noista tunnareista on kyllä ehdottomasti Nacy Sinatran You only live twice. Sitä tulee kuunneltua silloin tällöin kun se on jollain tietsikan playlistillä.
 

mailman-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Oma suosikki noista tunnareista on kyllä ehdottomasti Nacy Sinatran You only live twice. Sitä tulee kuunneltua silloin tällöin kun se on jollain tietsikan playlistillä.

Itsellä aika useasti soi Bondi theme levy...

Kovassa huudossa aina olleet meikäläisellä You Only Live Twice, The Man with the Golden Gun, Nobody Does it Better (tää ehkä paras mitä löytyy, imo.), A View to Kill, The Living Daylights ja Skyfall.
Hieno biisejä kyllä järjestäen näihin leffoihin saadaan, toki poikkeus vahvistaa sääntöä ;)
 
Viimeksi muokattu:

Siren

Jäsen
Suosikkijoukkue
Man City, Bolts
From Russia With Love liityy täältä omiin suosikkeihin, suomeksi iki-ihana Laila ja "Idän ja lännen tiet".
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Skyfall on kyllä erinomainen teemabiisi. Mitään muuta hyvää ei kyseisessä elokuvassa olekaan.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Skyfall on kyllä erinomainen teemabiisi. Mitään muuta hyvää ei kyseisessä elokuvassa olekaan.
Ehkä paras Bond-leffa Goldeneyen jälkeen. Sitten tuleekin liuta Mooren Bondeja. Conneryn Bondit huonoimpia,eikä vähiten itse päätähden takia.

Spectre olikin sitten huonoin Craigin raina. Liian helppo ja tylsä.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Spectre olikin sitten huonoin Craigin raina. Liian helppo ja tylsä.
Quantum of Solace? Useimmat Bond-leffat olen katsonut enemmän kuin yhden kerran, mutta kyllähän tuo Quantum oli sellainen ripuli että en jaksanut yhtä kertaa enempää tuhlata sille.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Quantum of Solace? Useimmat Bond-leffat olen katsonut enemmän kuin yhden kerran, mutta kyllähän tuo Quantum oli sellainen ripuli että en jaksanut yhtä kertaa enempää tuhlata sille.

No jos lievennetään sen verran että yhtä huono kuin Quantum. Kumpaakaan ei tosiaan tarvitse uudestaan nähdä.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Näin jossain uutisen että Tom "Loki" Hiddleston on nyt vedetty näihin kuka on seuraava Bond keskusteluihin mukaan. Jos ymmärsin oikein niin Hiddleston oli kai jossain haastattelussa puhunut että Bondin rooli kiinostaisi ja siitä se ajatus sitten lähti.

Mutta henk. koht uskon että Carig tekee vielä yhden Bondin kun on vielä tarpeeksi nuori ja varmaan saa mukavan palkkion. En pidä Craigia mitenkään hyvänä näyttelijänä ja varmasti päätyy Bondien jälkeen tekemään samanliaisia leffoja kuin Brosnan, joten kyllä Craigin kannattaa nauttia Bond-pestistään niin kauan kuin kelpaa.

Ton Bond #25 jälkeen sitten Hiddleston voisi jopa olla ajankohtainen nimi. Tosin voihan se olla että Bondiksi napataan taas semmoinen suht. tuntematon nimi jonka naama ei ole kulunut jossain muissa rooleissa.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuli sitten eilen katsottua YLE Teemalta vuonna 1954 ja 1967 tehdyt Casino Royalet. Vaikka odotukset oli todella alhaalla leffojen suhteen niin kyllä nekin alitettiin aika huolella.

Vuoden 1954 versiota katsoessa ei tiennyt oisko pitänyt itkeä vaiko nauraa kun ajan hammas oli nakerrellut teosta. Leffa on ollut jonkun jenkkiläisen tv-sarjan jakso joka näkyi mm. James Bond oli tässä leffassa amerikkalainen. Juoni nyt seurasi muistini mukaan aika hyvin kirjaa, toki kun leffa on ollut aikonaan tv-sarjajakso niin se oli nyt tiivistetty noin 50 minsaan.

Ei se vuoden 1967 versiokaan paljoa parempi ollut. Jonkinlainen 60-luvun psykedeelinen kreisikomedia se koitti olla, mutta ainakaan allekirjotaneeseen ei huumori uponnut. Legendaarisia näyttelijöitä (David Niven, Ursula Andress, Peter Sellers, Woody Allen ja Orson Wells) ja silmäiniloa leffassa oli, mutta mitään muuta positiivista sanottavaa leffasta en keksi.

Jos joku missasi leffat niin etäpä paljoa menetnyt kun ihan uskomatonta skeidaa ne oli. Teki monesti mieli keskeyttää katsominen, mutta pakko oli taistella leffat loppuun saakka. Harvoin annan IMDB:ssä leffoille 1 arvosananksi mutta nää leffat sen kyllä nyt ansaitsi.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tuli sitten eilen katsottua YLE Teemalta vuonna 1954 ja 1967 tehdyt Casino Royalet. Vaikka odotukset oli todella alhaalla leffojen suhteen niin kyllä nekin alitettiin aika huolella.

Vuoden 1954 versiota katsoessa ei tiennyt oisko pitänyt itkeä vaiko nauraa kun ajan hammas oli nakerrellut teosta. Leffa on ollut jonkun jenkkiläisen tv-sarjan jakso joka näkyi mm. James Bond oli tässä leffassa amerikkalainen. Juoni nyt seurasi muistini mukaan aika hyvin kirjaa, toki kun leffa on ollut aikonaan tv-sarjajakso niin se oli nyt tiivistetty noin 50 minsaan.

Ei se vuoden 1967 versiokaan paljoa parempi ollut. Jonkinlainen 60-luvun psykedeelinen kreisikomedia se koitti olla, mutta ainakaan allekirjotaneeseen ei huumori uponnut. Legendaarisia näyttelijöitä (David Niven, Ursula Andress, Peter Sellers, Woody Allen ja Orson Wells) ja silmäiniloa leffassa oli, mutta mitään muuta positiivista sanottavaa leffasta en keksi.

Jos joku missasi leffat niin etäpä paljoa menetnyt kun ihan uskomatonta skeidaa ne oli. Teki monesti mieli keskeyttää katsominen, mutta pakko oli taistella leffat loppuun saakka. Harvoin annan IMDB:ssä leffoille 1 arvosananksi mutta nää leffat sen kyllä nyt ansaitsi.

Vuoden 1967 parodia-Bondista en ole minäkään koskaan erityisesti pitänyt, en sitä nyt uudestaan jaksanutkaan katsoa. Hyviä agenttiparodioita on muutenkin aika harvassa, esimerkiksi Austin Powers -leffoja olen aina pitänyt uskomattoman surkeina ja vähän vaisuja, vaikkakin harmittomia ovat olleet myös maxwellsmartit kenkäpuhelimineen. Oikeastaan vasta toissavuotinen Kingsman: The Secret Service toimi todella hyvin.

Vuoden 1954 tv-jaksoversion katsoin kuriositeettina, jotta voin sanoa nähneeni kaikki Bond-filmit, mutta aika ontuva teos tämä oli. Toki on huomioitava aika ja paikka eli live-näytelmänä televisiokameroille esitetty tunnin tv-jaksoformaatti sekä yli 60 vuoden takainen ikä, mutta tarina pysyi kasassa vain silloin kun se joten kuten seurasi Flemingin alkuperäistekstiä, mitä se teki suht harvoin. Baccarat-peli oli ihan onnistunutta, vaikka Jimmy Bond, USA, kertoikin varmaan viisi minuuttia pelin sääntöjä kameralle. Peter Lorre on tietysti loistonäyttelijä ja oli roistona ihan ok, vaikka rutiinilla hänkin tämän veti.

On kyllä hyväkin asia, että tv-jakso ei mitään megasuosiota nostattanut, muuten Jimmy Bondista olisi voinut tulla 50-luvun telkkarisarjan unohdettu hahmo pariksi kaudeksi ilman elokuvasarjan syntyä.

Kyllä tätäkin Bondia silti mieluummin katsoi kuin Die Another Dayta Madonnan tunnarilla.
 

avatar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raimon Rakuunat
En tiennyt, kuka on Tom Hiddleston, mutta kun näin naaman, ensireaktioni oli miltei hysteerinen naurunremakka. Että tuollaisesta luikerosta nörtin näköisestä kaverista Bond? Jos tuo jätkä valitaan, niin ei voi kuin ihmetellä.
 

Beergenheim20

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Jokerit, OJ
En tiennyt, kuka on Tom Hiddleston, mutta kun näin naaman, ensireaktioni oli miltei hysteerinen naurunremakka. Että tuollaisesta luikerosta nörtin näköisestä kaverista Bond? Jos tuo jätkä valitaan, niin ei voi kuin ihmetellä.
Näytti samalta kun se luikku äijä elokuvasta Thor, vissiin näyttelee Thorin broidia siinä. Ei tosiaan mikään bond-mainen ilmestys jos kyseinen herra kyseessä
 

godspeed

Jäsen
Tavallaan sääli, ettei Craig jatka, mutta tavallaan ihan luonnollinen kehityskulku rooliin nähden, onhan mies jo kohta viisikymppinen. Ei ns oikeistakaan Bondeista kukaan tehnyt kuin 6-7 elokuvaa ja kaikki muistaa Mooren tai Conneryn seikkailut 80-luvulla kun olivat jo raihnaisia vanhuksia. Ei ne aina hyvin päättyneet. Se pitää kuitenkin sanoa, että tähän asti historian valossa valinnat ovat olleet vähintään kelvollisia, joten en epäile ettei tulevakaan Bond olisi hyvin skoutattu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös