Muistui mieleeni eräs hengentuote, jonka kirjoitin vuosia sitten eräälle toiselle foorumille. Tämän kanssa voi virittäytyä sopivaan tunnelmaan illan rainaa varten. Pahoittelut jo etukäteen kaikille.
Denverin Munasyndi -arkisto esittää:
007 ja lupa tappaa
Elokuvan kuolintapojen top 4
Tässä elokuvassa yhdistyy kuolintapojen osalta Timothy Daltonin bond-elokuvien vakavuus sekä action-elokuvien kultakausi 80- ja 90-luvun vaihteessa. Arskan, Syltyn ja Brucen jalanjälkiä seuraillen Lupa Tappaa sisältää suorastaan hämmentävän rajua väkivaltaa muihin bondeihin verrattuna. Pierce Brosnanin kaudella palattiin osittain Roger Mooren tähdityksissä esiintyneeseen ”vaivattomaan” tappamiseen, jossa yksittäisiin uhreihin paneuduttiin äärimmäisen harvoin. Tämän elokuvan tasolle päästiin uudelleen vasta neardental-Craigin myötä Casino Royalessa, jossa Jason Bournen perinnölle kumartavat käsikähmät päättyvät brutaalisti erilaisiin kuristuksiin ja tukahduttamisiin.
Kaikesta huolimatta Lupaa tappaa voi kuvailla hyvällä omatunnolla väkivaltaisimmaksi kaikista Bond-elokuvista. Kylmäverisiä ja kutkuttavan mielikuvituksellisia tapoja teurastaa ihmisiä soveltavat niin pääpahis Sanchez kuin myös synkkiin tunnelmiin sukeltanut sankarimme. Seuraavaksi lyhyt esittely neljästä parhaasta, vaikka aikaisempien elokuvien standardeilla tästä olisi helposti saanut kasaan täyden kympin.
SPOILERIVAROITUS
Sija 4: Elävältä palaminen
Josif Stalinin väitetään kerran sanoneen yhden kuoleman olevan tragedia, mutta miljoonan tilastotieto. Listan aloittava kuolintapa seurailee näitä linjoja, sillä todennäköisesti lähes jokaisesta Bond-elokuvasta löytyvän suuren lopputaistelun aikana (parhaina esimerkkeinä 60-luvun loppupuolen elokuvista löytyvät hyökkäykset Blofeldin silloiseen päämajaan) palaa hengiltä useita kymmeniä ihmisiä. Valitettavasti näille duunareille ei suunnitella muistolaattaa tai makseta vaarallisen työn lisää, he jäävät Bond-elokuvien statisti-statistiikaksi.
Tällä kertaa elävältä palaminen tuodaan suoraan katsojan eteen elokuvan loppuhuipennuksen kliimaksissa. Kokaiinibensiinissä kierineet, säiliörekkojen katoilla taistelleet ja risteilyohjuksia väistelleet Sanchez ja 007 ovat viimeinkin kaksin - tosin eivät Bond-elokuvan normaalisti päättävässä lemmenkohtauksessa, vaan sen vastakohdassa, raivonkohtauksessa. Sanchez pitelee machetea täysin loppuun ajetun Bondin otsaa vasten ja valmistautuu kuittaamaan 500 miljoonan dollarin arvosta tuhottua kokaiinia ja kolhiutunutta egoa, luojan kiitos mies ei koskaan saa tietää Jamesin ”lainanneen” aikaisemmin hänen naisystäväänsä. Rajansa kaikella.
Ennen lopullista iskua 007 hyödyntää Sanchezin epätietoisuutta todellisista motiiveistaan. Ainut asia mitä huumelordi tietää agenttimme taustoista on se, että hän on epämääräinen ”ongelmanratkaisija” rahaa vastaan. Kovaonninen Dario kertoi hänen olevan jonkinlainen ilmiantaja, joka kuitenkin tuntuu vain puolikkaalta vastaukselta kaiken vaivannäön jälkeen. Tästä johtuen lause ”Don’t you want to know why?”, antaa Bondille mahdollisuuden vetää esille Felixiltä ja Bellalta saamansa sytyttimen, vilauttaa tekstiä Sanchezille, joka varmaan olisi halunnut lukea sen, mutta oli valitettavasti hukannut lukulasinsa edellisen säiliörekan kolaroidessa. Musiikki vaimenee dramaattisesti, Bond napsauttaa sytyttimen kannen auki, leimauttaa Sanchezin bensiinin kyllästämät vaatteet, jättää miehen huutamaan tuskissaan ja syöksyy turvaan huumaavalta räjähdykseltä – jonka ilmeisesti aiheuttivat viimeisen säiliöauton jäänteet tai vaihtoehtoisesti pari burritoa liikaa napsinut Sanchez.
Sija 3: Hidas putoaminen huumesilppuriin
Nyt liikutaan jo sellaisissa sfääreissä, että normaalin Bond-elokuvan ykkössija olisi taattu. Valitettavasti (tai onneksi) tällä kertaa päästään vain alimmalle palkintokorokkeelle. Benicio Del Toron suuren yleisön elokuvadebyytti sai kuitenkin unohtumattoman lopetuksen persoonallisen näköisen latinopojan päätyessä osaksi Sanchezin bensiinikokaiinilastia.
Sama kohtalo odotti vielä sekunteja aiemmin Bondia itseään, joka alkoi pakon edessä riehumaan huumelaboratoriossa, joka aiheutti ymmärrettävästi tyytymättömyyttä omistavassa tahossa. Omistava taho, eli Bondia uskollisena ystävänään pitänyt Sanchez, improvisoi tavoilleen uskollisena mahdollisimman julman ja mielikuvituksellisen teloitustavan mahdollisimman läheltä ja päätyi heittämään sidotun Bondin liukuhihnalle, joka johtaa kokaiinimöykkyjen silppuamiseen tarkoitetun laitteen sisältävään kuiluun. Bondin onneksi huumelaboratoriossa riehumisen seurauksena syttynyt tulipalo leviää hallitsemattomasti, jolloin Sanchezin on pakko evakuoida itsensä välttääkseen elävältä palamisen, mikä on edellisen kappaleen perusteellä erittäin ikävä tapa lähteä.
Ympäröivistä räjähdyksistä ja lieskoista huolimatta rehellisen sosiopaattiluonteen omaava Dario päättää hoitaa homman varmuudella loppuun, mikä on virkistävää vaihtelua perinteiselle ”jätetään 007 johonkin etäisesti henkeä uhkaavaan kiipeliin, poistutaan paikalta ja toivotaan, ettei hän ole maineensa veroinen” –metodiin, joka on jokaisen rikollisen neron helmasynti charmanttien brittiagenttien kohdalla. Dario siis ansaitsi rangaistuksen yrityksestään sekaantua agenttien ja superpahisten kohtaloista päättävien jumalten häiriintyneisiin kuvioihin. Kaikki näytti kuitenkin hyvältä vielä siinä vaiheessa, kun Bond suistuu silppurin kuiluun kädet sidottuna.
Käsien sitominen osoittautui kuitenkin osittaiseksi siunaukseksi, sillä ranteet yhteen liittävä köysinippu antaa Bondille mahdollisuuden jäädä roikkumaan epämääräisen ulokkeen varaan, juuri ja juuri silppurin yläpuolelle. Dario huomaa tapahtuneen, hyppää liukuhihan loppuosalle ja alkaa sahata köysiä poikki stiletillään ilkeästi virnuillen. Nyörit katkeavat pian ja stiletti siirtyy uhkaavasti kohti Bondin sormia. Tiukassa tilanteessa paikalle pamahtaa Jamesin onneksi lipevää kulttijohtajaa hetki sitten nöyryyttänyt Pam, joka käy Darion kanssa parhaat Arnold-pisteet ansaitsevan dialogin. Dario huomauttaa ensin varsin tarkkanäköisesti: ”You’re dead”, johon Pam vastaa hienosti ”You took the words right out of my mouth” ja ampuu Dariota rintaan pienikaliiperisella pistoolilla.
Dario hämmentyy hetkeksi, mutta ei selkeästi ole osumasta moksiskaan. Pamin seuraava laukaus jää tulematta, sillä pistooli jumittaa klassisen ”clack”-äänen saattelemana. Hetken hiljaisuus rikkoutuu Darion hulvattomaan ulvaisuun Bondin nykäistessä hänet yllättäen alas kuiluun. Nuoresta ex-contrasta tulee vaaleanpunaista pulveria nopeaan tahtiin tuskanhuutojen saattelemana. Darion jauhautumisen jälkeen Pam sammuttaa silppurin Bond pääsee vihdoinkin pälkähästä.
Sija 2: Keihästäminen trukilla
Huumelordi Sanchezin tapa hoitaa ”yrityksensä” HR-asioita hallitsee kärkikaksikon teemaa. Kvartaalibonusten lisäksi miehellä on tapa jakaa ylimääräistä lyijyn tai teräksen muodossa hierarkian ylimmille sekä alimmille. Osansa saa mm. nimetön apuri, joka on erehtynyt kairaamaan Lupea elokuvan alkukohtauksessa. Mies joutuu luopumaan sydämestään. Elokuvan loppupuolella taasen jokaisen lipevän juppitalousjohtajan prototyyppi Truman-Lodge saa uzillisen myötätuntoa syliinsä dissattuaan Franzin kyvyttömyyttä estää Bondia räjäyttämästä yhtiön kokaiinirekkoja. Monesti väärinymmärretyn Sanchezin tavoite oli ilmeisesti vain karsia yhtiön kustannuksia.
Tyylikkäin kultainen kädenpuristus annetaan kuitenkin turvallisuuspäällikkö Hellerille, joka on yrittänyt livahtaa organisaatiosta hieromalla vaihtokauppoja CIA:n kanssa. Kauppatavarana ovat olleet Sanchezin vaivalla hankkimat stinger-ohjukset, joiden avulla hän olisi todennäköisesti kiristänyt Yhdysvaltoja katsomaan toimiaan läpi sormien. Valitettavasti Hellerin YT-neuvotteluja ei näytetä elokuvassa, vaan saamme ainoastaan nauttia niiden lopputuloksesta. Suorana jatkona edellä mainitulle silppurikohtaukselle Bondin ja Pamin haasteena on paeta tuhoutuvasta huumelaboratoriosta. Tiukassa tilanteessa rankennuksen ulkoseinä yllättäen sortuu ja esiin lipuu lastauksissa käytetty trukki – jonka haarukassa roikkuu lävistettynä entinen turvallisuuspäällikkö Heller. ”Looks like he came to a dead end”. You don’t say, mr. Bond!
Ennen kuin julkistamme ykkössijan, käydään nopeasti läpi listan ulkopuoliset kunniamaininnat:
- Pudotus sähköankeriaiden joukkoon. Protestoivat reviiririkettä kiivaasti.
- Sijoitus tajuttomana ilmatiiviiseen lokeroon täynnä (paremman puutteessa myös ihmistä syöviä) toukkia.
- Erittäin ikävä torppaus matkalaukulla palleaan. Johtaa putoamiseen hain kaveriksi.
Sija 1: Painekammioteloitus
Ykkösenä siis Milton Krestin lopputili. Erilaisten varsin nerokkaiden trollaustoimenpiteiden jälkeen Bond on onnistunut pudottamaan Krestin täysin jo ennenkin huteralta jalustaltaan ja samalla ajanut Sanchezin varsin vainoharhaiseen tilaan. Mies oli tietysti täysi mulkero, mutta feikkiluotsin ujuttaminen kaverin laivaan ja paatin rysäytys laituriin oli jotain next level -kamaa. Krest oli tapansa mukaan tietysti tuolloin enemmän tai vähemmän tuiterissa. Toimikoon varoituksena niille, jotka tapaavat tehdä töitään krapulassa tai humalassa. Jäätte jonakin päivänä kiinni sen vuoksi, että teille kaunaa kantava salainen agentti lavastaa laiminlyönnin, jota pomo saapuu välittömästi tutkimaan.
Tällä kertaa sisäinen tarkastus johtaa varsin sotkuiseen lopputulokseen, kun painekammiossa säilytettävien setelinippujen sekaan heitetään herra Krest. Sitten baareja ylöspäin ja äkillinen pudotus. Poks. Rikottiin painekammio, sotkettiin rahat ja organisaation sisäiseen hakuun avautui uusi virka.