Nevalaisen tähän mennessä tärkein rooli on ollut yhtyeen taustakuvioissa, hänhän on ollut taustafirma Scene Nation Oy:n yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja on kaiketi edelleen. Nevalaista on paljolti kiittäminen NW:n maallisen mammonan järkevästä kartoitussuunnitelmasta ja asioiden pitämisestä yhtyeen jäsenten omissa näpeissä.
Taustakuvioissa hän on bändille varmasti korvaamaton, rumpalina ei, joten jos ja kun piti valita, kumpaan hommaan hän keskittyy niin eiköhän se aika selvä valinta ollut. Rumpalina Nevalaisen soitossa on ollut tunnelmaa ja omintakeista tyyliä, mutta vaikka hän ei enää bändissä soittaisi, niin eiköhän hän pysy kuitenkin kuvioissa mukana nimen omaan muun osaamisensa vuoksi.
Hahto on tosiaan teknisesti aivan omassa sarjassaan rumpalina, mutta suuri tekninen osaaminen ei merkitse samaa kuin musiikkiin olennaisesti kuuluva fiiliksen luominen. Hahdolla tätä ongelmaa ei ole, niin monipuolinen ja lahjakas kaveri on kyseessä, mutta näin yleisesti ottaen moni ääritekninen rumpali kuulostaa turhan usein varsin sieluttomalta.
Vaikka palkkasoturipestillä Hahto varmasti on kiinnitettynä, niin toivottavasti hän saa kuitenkin edes hieman sananvaltaa siihen, miltä uuden NW-levyn rumpusoundi kuulostaa. Ei välttämättä saa, mutta Hahdon tasoisen miehen vahvuuksia kannattaisi aina hyödyntää kun ne kerran käytettävissä nyt ovat. Olennaista olisi saada bassolinjat kohdilleen rumpusoundin kanssa, sillä rumpu ja bassohan ne biisien yleisrungon yleensä muodostavat, oli kyseessä kuinka sinfoninen bändi tahansa. No, Holopainen päättää missä mennään.
