NHL Tappelut kaudella 2009/2010

[Pica]

Tämänkin kauden Bruins näyttää olevan tiivis porukka joka ei jää katselemaan jos kaveria kohdellaan kaltoin. Tässä hieman pidempi video ottelun tapahtumista.

 

[ms.qvist]

Kyllähän Iginlan meriittilistalla on aika kovia nimiä ja varsinkin kun ottaa huomioon miehen statuksen niin en kyllä löydä mitään valitettavaa aiheesta.

Muuta valitettavaa Iginlan suhteen ei ole kuin se, että se visiirillä varustettu potta pysyy varsin usein päässä - näin ainakin parin viimeisimmän kauden aikana. Onhan se helppoa ja turvallista lähteä matsiin kun tietää, että vastustaja joutuu ensin telomaan rystysensä visiiriin. Muuten Iginla on arvostettava pelaaja mutta visiirillinen kypärä ja tappelu eivät sovi yhteen eli visiirillinen kypärä päästä pois jos matsiin on aikomus lähteä - tai sitten ottaa kokonaisuudessaan se visiiri pois kypärästä.

vlad.

 

[Disaster]

Tästä olisi mukava kuulla Habs-fanin mielipide, kuinka korkealla Laraque-Lucic on odotuksissa?

Mukavahan se olisi nähdä, että miten Lucic pärjää, kun vastassa on Top5 kaveri. En kuitenkaan jaksa uskoa, että tämä matsi toteutuu. Julien tuskin antaa Lucicille lupaa tähän, enkä usko, että Lucic itsekään haluaa Laraqueta vastaan kokeilla, vaan vastassa on aiemmin mainittu Moen.

Pitää muistaa, että Lucic on vasta 21-vuotias ja vasta kolmas kausi menossa. Kausi tai pari, niin eiköhän tuonne Lucicin Fight Cardiin ala ilmestyä noita kovempiakin kavereita. Tulevaisuudessa varmasti Top10 tasoa, mutta jos pelaajana kehittyy tätä tahtia, niin tappelut jäävät väkisinkin vähemmälle.

Nimimerkki Picalle sen verran, että kyllä ainakin minä vihaan Lucicia enemmän, kuin neiti Komisarekia, enkä varmasti ole ainoa.. : ) Lucicista saan vielä joku päivä itselleni hyvän Bruins-inhokin, tällä hetkellä se kuitenkin on vielä muuan Chara.

 

[Pica]

Lucicista saan vielä joku päivä itselleni hyvän Bruins-inhokin, tällä hetkellä se kuitenkin on vielä muuan Chara.

Hahaa, mukava kuulla että suosikkeja riittää tulevaisuudessakin. Itselleni Habs-Bruins pelit ovat odotettuja ja mahdollisuuksien mukaan pyrin Habseja myös muutenkin seuraamaan.

Ovi kävi Montrealissa ja pari suosikkia vaihtoi maisemaa (Kostopoulos oli tekemässä taas omaa hommaansa Carolinassa tuolla hieman aiemmin postaamassani linkissä ja nyhjäsi jotain Charan kanssa. Komisarek tavataan taas kuusi kertaa Toronton paidassa ja Begin hämmentää nyt B-paita päällä). Onneksi sentään O'Byrne, Gorges ja Latendresse jatkavat ja Gill sekä Mara tuovat jämäkkyyttä takalinjoille. Mielenkiintoista nähdä säilyykö viime vuosien tunnelataus samanlaisena.

Omiin suosikkeihin kuuluu ehdottomasti Max Lapierre ja Laraque jotka molemmat ottaisin Bruinsiin mielelläni.

 

[ML17]

Tässä hyvä hastattelu Lucicista ylipäänsä mutta ennenkaikkea tästä Laraque-sopasta. Milan kertoo kuinka nöyryytävää oli kieltäytyä mutta teki sen valmentajan käskystä.
http://www.youtube.com/watch?v=EmDyBHCi0Dk

Ja niiin, odottakaa vaan kyllä sieltä ne kovimmatkin nimet alkaa korttiin pikkuhiljaa tippua.

 

[stunt cock]

Miksi Lucicilla oli junnuissa kanttia ottaa sarjan kovimpia vastaan, mutta nyt ei? Soiko hälytyskellot?

Varmaan tiedät hyvin, että kovimpien tasolla on eroa, jos vertaillaan junnusarjoja ja ammattilaissarjoja. Samaan aikaan Lucicin kanssa Frazer McLaren oli erittäin kova junnutasolla, mutta viimekaudella AHL:ssä menestystä ei tahtonut tulla AHL:n kovimpian vastaan. En usko, että vastustajien tasolla on mitään tekemistä Lucicin kantin kanssa. Soivatko itselläsi hälyytyskellos, jos ottaa 15 matsia kaudessa ja 90%:sta matseista rasti tulee win -sektoriin? Olenko tällöin mielestäsi hakoteillä, jos epäilen, että vastsutajat eivät ole olleet sitä "omaa tasoa"?

Pikku vinkki:
"“There was no way it was going to happen,” said coach Claude Julien, who had, before the game, forbidden Lucic from fighting Laraque. “[Shawn] Thornton was there, ready for Georges. Nothing happened. My tough guy was ready for their tough guy. Simple as that. I told him not to fight. It was me.”

Pikkuvinkki itsellesi, ajatellen mediasisälukutaitoa. Ottamatta kantaa juuri tähän yksittäiseen tapaukseen, onko mahdollista, että coach Julien olisi pelin jälkeen sanonut mitään muuta? Hyvin todennäköisesti coach ei lähde pelin jälkeen tarinoimaan tyyliin: Kehoitin häntä kohtaamaan Laraquen, mutta häneltä loppui ilmeisesti kantti tai hän ei tappele itseään kovempia vastaan. Eihän coachilta voi olettaa muuta, kuin omia puolustavaa kommenttia tälläisessä asiassa. Tai ainakaan tälläisessä tilanteessa. Eli hyvin todennäköisesti coach puolustaa tälläisessä asiassa omiaan. Se, että on olemassa edellä mainitun kaltainen vaihtoehto coach Julienin jutusteluun, ei tarkoita, että väittäisin tilanteessa tapahtuneen näin. Vaihtoehto on epätodennäköinen, mutta ei mahdoton.

Käytäessä tiukkaa keskustelua Lucicin vastustajien tasosta, Lucicin pelitaitoja tunnutaan arvostavan kovasti. Juuri Lucicin pelitaidot ovat olleet useilla osaperuste selittämässä tappeluhistorian voitokkuuteen johtavia tekijöitä. Ninimerkki expertti vertasi Lucicin pelitaitojen olevan hyvin lähellä Cam Neelyn ja Joe Thorntonin taitoja, ja perusteli tällä Lucicin oikeutta vältellä puhtaita tappelijoita. Lucic on kumminkin yhdellä kaudella tehnyt 17 maalia, mikä on vielä aika kaukana Thorntonin ja Neelyn tilastomerkinnöistä. Onhan 17 maalia ihan hyvä saalis 19 vuotilaalle, mutta vertaukset Neelyn ja Thorntonin pelillisiin taitoihin taitavat olla liioittelua. Itse uskon Lucicin uran todennäköisesti muistuttavan tulevaisuudessa enemmän Randy McKayn, Brad Mayn, Matthew Barnabyn tai Chris Simonin uraa, kuin John Leclairin, Keith Tkachukin, Owen Nolanin tai Cam Neelyn uraa.

Saako 20 maalin mies vedellä pataan 15 ukkoa kaudessa, ilman, että kertaakaan kohtaa tappelutaidoiltaan oman tasoista seuraa? Mitenkä on laita 30 maalin miehen kodalla? Saakö hänkin toimia vastaavalla tavalla ilman kritiikkiä? Jos olet puolestaan 2-3 minuutin mies, ja fightcardi on samanlainen, kuin Lucicilla, kritiikkiä puolestaan tulvii ovista ja ikkunoista. Tietenkin 20 ja 30 maalin pelaajien voitokkuutta tappelurintamalla voi selittää vähättelemällä heidän tappelutaitoja. Referensit tappelupuolelta voi tietenkin jättää taka-alalle ja valita kannan, että hän vain on sattunut olemaan tilastollisesti harvinaisen menestyksekäs "oman tasoisiaan" vastaan. Onhan sekin mahdollista, että "oman tasoisten" kanssa voittoja vaan sattuu tulemaan harvinaisen paljon. Tietyn tappelumäärän jälkeen tilastollinen voitokkuus alkaa olemaan tosin jo kohtuullisen harvinaista.

 

[larzzon]

->Nyt kun Thornton tuli puheeksi, niin hänhän teki vasta kolmannella NHL-kaudellaan yli 20 maalia ja 50 pistettä. Sen puolesta Lucic on aikataulussa. Toisella kaudella Lucic teki 72 ottelussa 17+25, Thornton aikanaan 16+25 81 ottelussa. Eihän kukaan tietysti usko, että urat pisteiden valossa yhtenevänä jatkuvat, mutta mielenkiintoisena näkökohtana asia on hyvä ottaa esille.

Seitsemännellä kaudellaan Jumbo otti pahasti pataansa Eric Lindrosilta ja monen mielestä hän ei sen selkäsaunan jälkeen ollut enää sama nenä punaisena laitaväännöissä viihtyvä ja ajoittain ilkeäkin pelaaja, joka hän oli ollut vielä ennen tapausta. Ei, monen mielestä Jumbosta tuli tuon jälkeen selkä suorana keskialueella surffaileva ja kontaktia kaihtava luuseri. Tai ehkä niin oli koko ajan, mutta tuo tappelu havahdutti ihmiset.

Thorntonilla ei aikanaan ollut Julienia valmentajana. Julien on haastatteluissa todennut yrittävänsä suojella nuoria pelaajiaan tilanteilta, joita he eivät voi voittaa tai joiden häviäminen olisi liian paha kolaus itseluottamukselle. Tämä siis koskien pelitilanteita, en tiedä päteekö se tappelemiseen.

On syy Lucicin fight cardiin mikä hyvänsä, kaverin pelkuruus, valmentajan ohjeet, nuori ikä tai muu fanien/inhoajien keksimä, niin urakehitykseen täytyy olla tyytyväinen. Toivottavasti jatkuu samansuuntaisena, vaikka Godardit, Laraquet ja kumppanit jäisivätkin kohtaamatta. Jos valita pitää, niin mieluummin näen kaverissa sen 30 maalin pelaajan kuin raskasarjalaisen.

Tässä aiheessa näen muuten tulevan ja vähintään Lucicin uran mittaisen perinteen. Saattaa olla pidempikin riippuen tulevista meriiteistä... Miten vain, olisiko aihetta avata ketju "Vuosittainen Lucicin fight cardista itkeminen"?

 

[stunt cock]

->Nyt kun Thornton tuli puheeksi, niin hänhän teki vasta kolmannella NHL-kaudellaan yli 20 maalia ja 50 pistettä. Sen puolesta Lucic on aikataulussa. Toisella kaudella Lucic teki 72 ottelussa 17+25, Thornton aikanaan 16+25 81 ottelussa. Eihän kukaan tietysti usko, että urat pisteiden valossa yhtenevänä jatkuvat, mutta mielenkiintoisena näkökohtana asia on hyvä ottaa esille.

On syy Lucicin fight cardiin mikä hyvänsä, kaverin pelkuruus, valmentajan ohjeet, nuori ikä tai muu fanien/inhoajien keksimä, niin urakehitykseen täytyy olla tyytyväinen. Toivottavasti jatkuu samansuuntaisena, vaikka Godardit, Laraquet ja kumppanit jäisivätkin kohtaamatta. Jos valita pitää, niin mieluummin näen kaverissa sen 30 maalin pelaajan kuin raskasarjalaisen.

Tässä aiheessa näen muuten tulevan ja vähintään Lucicin uran mittaisen perinteen. Saattaa olla pidempikin riippuen tulevista meriiteistä... Miten vain, olisiko aihetta avata ketju "Vuosittainen Lucicin fight cardista itkeminen"?

Thorntonin kohdalla vertailuja tehdessä täytyy muistaa, että hän tuli liigaan jo 18 vuotiaana ja Lucic puolestaan 19 vuotiaana. Kausien järjestysluvun mukaan tehty pisteiden vertailu ei tällöin anna ihan täyttä kuvaa. Lucicin kohdalla uran kehitys on todella ollut nopeaa. Junnusarjoissa oikeastaan vain yksi pistetiliä kunnolla kartuttanut kausi, jonka jälkeen kaikkien yllätykseksi suoraan hyppy suoraan NHL tasolle. NHL tasolla jo toisella kaudella 40 pistettä rikki ja kilometreittäin teksitiä keskustelupalstoilla. Nouseeko taso vielä tulevaisuudessa? Vaikea sanoa. Kaikki merkit tällä hetkellä viittisivat Rick Tocchetin kaltaiseen uraan. Jos pistepuolella kehitys ei jatku, hanskausosastolla se varmasti jatkuu. Onko joku kovanaama josku ollu 20 vuotiaana kehityskäyränsä huipulla? Lucicin pelityylin mukaisesti keskustelua aiheuttavia ylilyöntejä varmasti tulee vielä reilusti ennen, kuin rauhoittumista alkaa luonnollisesti iän karttuessa tapahtumaan.

Larzzon tuskin on ainoa bruins kannattaja, jonka toiveissa Lucicin kohdalla on pelillinen kehitys enemmän Cam Neelyn suuntaan, kuin Brad Mayn suuntaan. Brad Maylläkin aikanaan oli erittäin erittäin lupausta herättävät ensimmäiset kaudet ammattilaisena loisteliaan junioriuran jälkeen, mutta muutaman kauden ja loukkaantumisen jälkeen tehot putosivat ja rooli alkoi muuttumaan pelkäksi tappelijaksi. Lucicin kohdalla tulevaisuus näyttää suunnan. Fightcardista ja mahdollisista ylilyönneistä itkeminen ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Toivottavasti Lucic hiljentää epäilijänsä ja nostaa pelillistä tasoaan vielä entisestään sekä aiheuttaa paljon tunteen purkauksia ja hämminkiä ympäri liigaa. Lucicin kaltaisia pelaajia ei yksikertaisesti voi olla liikaa. Rakastettu Bostonissa vihattu vieraissa taitaa olla Lucicin kohtalo.

 

[ms.qvist]

Lucicin kaltaisia pelaajia ei yksikertaisesti voi olla liikaa. Rakastettu Bostonissa vihattu vieraissa taitaa olla Lucicin kohtalo.

Vaikka en kaikkea allekirjoitakaan mitä olet tähän ketjuun Lucicista kirjoittanut niin tämän kyllä tottavie allekirjoitan. Liiga kaipaa harmaiden pelaajien joukkoon pelaajia jotka erottuvat massasta tekojensa ansiosta, olipa kyseessä vastustajaa hämmentävä voimahyökkääjä, joka on rakastettu omien joukossa ja vihattu vastustajien joukossa tai sitten pelaaja joka huikaisevalla taidollaan saa kansan kohisemaan.

Niin minulle on loppujen lopuksi sama otteleeko Lucic Laraqueta vastaan vai ei. Jos ottelee niin hyvä mutta jollei ottele niin eivät hänen "pisteensä" silmissäni vähene laisinkaan. Kyllä sieltä niitä kovia nimiä listalle napsahtaa uran aikana, niitä on jo nyt siellä ja voisinpa likimain veikata, että tämän kauden jälkeen niitä on siellä lisää.

vlad.

 

[Fallossymboli]

Eihan Laraque voi missaan nimessa kohdata Lucicia ilman hanskoja.

Sehan on pelkuruutta ja spotpickerismia pahimmillaan tapella vastustajan lahes juniori-ikaista voimahyokkaajaa vastaan kun tietaa voittavansa. Muutenkin Georges on pelkuri kun voittaa liian ison osuuden tappeluistaan eika nain ollen tappele itsensa tasoisia hanskaajia vastaan. Ma kunnioitan Laraqueta vasta kun se menee UFC:hen ja ottaa turpaan vahintaan joka toisessa matsissa, mieluummin useammin. Silloin se on vasta tosi aija.

 

[Grainger]

Hauskaa. Ontuu vain siinä, että Laraque tappelee oman sarjansa miehiä vastaan, Lucic yhtä tai jopa kahta astetta heikompien kanssa.

Ei kai tuota voi olla niin vaikea ymmärtää vaikka olisi kuinka tamperelainen?

 

[Fallossymboli]

Hauskaa. Ontuu vain siinä, että Laraque tappelee oman sarjansa miehiä vastaan, Lucic yhtä tai jopa kahta astetta heikompien kanssa.

Ei kai tuota voi olla niin vaikea ymmärtää vaikka olisi kuinka tamperelainen?

Tuota nimenomaan on vaikea ymmartaa vaikken sãopaulolaisena ota tamperelaisuusaspektiin kantaa.

Painoluokkia ei mielestani tassa yhteydessa voi kayttaa vaan pelaajat pitaa karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan:

Kategoria 1: Pelaaja joka ei tappele juuri koskaan, avut muualla
Kategoria 2: Pelaaja joka tappelee ajoittain mutta on tarkeampi kentalla kuin boksissa
Kategoria 3: Pelaaja jonka ainoa funktio on tapella, pelitaidot olemattomat

Lucic kuuluu kategoriaan 2, BGL kategoriaan 3 (yhdesta Kingseja vastaan tehdysta hattutempusta huolimatta). Lucicia vastaan Laraque nimenomaan ei tappelisi oman sarjansa miesta vastaan.

Yksittaisen kategorian sisalla pelaajien tappelutaidoissa tai fyysisessa koossa voi olla hurjiakin eroja mutta sellaista on elama, jonkun on oltava paras (tai parhaimmistoa) samalla kun vahemman lahjakkaita riepotellaan kuin anttijussiniemia.

 

[Zorba]

John Scott antoi Parrokselle pientä oppituntia. Tuon myllyn voittajasta ei suurta epäselvyyttä jäänyt.

 

[vilpertti]

Shelley nuhjaili Ivanansin kanssa. Shelleyn naama-sun-rystysiin taktiikka toimi loistavasti, ja jos mitataan voittoa sillä kuinka usein pelaaja osuu naamallaan vastustajan rystysiin, Shelley voitti selvästi.

 

[45shelley]

Shelley nuhjaili Ivanansin kanssa. Shelleyn naama-sun-rystysiin taktiikka toimi loistavasti, ja jos mitataan voittoa sillä kuinka usein pelaaja osuu naamallaan vastustajan rystysiin, Shelley voitti selvästi.

Olen aistivinani kirjoituksestasi, että Shelley joutaisi jo eläkkeelle?Omasta mielestäni Shelleyn parhaat vuodet olivat Columbuksessa.Ei ole sitä raivoa ja intoa enään tappeluissa.

 

[Lager Lager]

John Scott antoi Parrokselle pientä oppituntia. Tuon myllyn voittajasta ei suurta epäselvyyttä jäänyt.

Selvääkin selvempi voitto Scottille, mutta eipä viimeinen suora kovin kummoinen ollut. Parroksen huono tasapaino avitti jäähän menemistä.

 

[vilpertti]

Olen aistivinani kirjoituksestasi, että Shelley joutaisi jo eläkkeelle?Omasta mielestäni Shelleyn parhaat vuodet olivat Columbuksessa.Ei ole sitä raivoa ja intoa enään tappeluissa.

Aistit oikein, mielestäni kaveri on varsin turha Sharksin nelosessa. Turpiin tulee vasemmalta ja oikealta. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, noita tappeluita on tarkoitus silloin tällöin voittaakin.

 

[Daespoo]

John Scott antoi Parrokselle pientä oppituntia. Tuon myllyn voittajasta ei suurta epäselvyyttä jäänyt.

Tämä on täysin totta mutta itse näin että Parros oli jo vartti vaille kaatumassa valmiiksi että mikään tyrmäys se ei ollut.

Scott saattaa olla liigan seuraava superheavy.

 

[ms.qvist]

Tämä on täysin totta mutta itse näin että Parros oli jo vartti vaille kaatumassa valmiiksi että mikään tyrmäys se ei ollut.

Ei se minunkaan mielestä suora tyrmäys ollut, Parros oli jo menettämäisillään tasapainon iskun napsahtaessa "naamariin". Jätän kuitenkin spekuloinnin sikseen mitä olisi voinut tapahtua jos Parroksen tasapaino olisi ollut parempi. Nyt voitto Scottille.

vlad.

 

[Orman Mollis]

Tässä olisi myös laiskoille ihmisille linkit viime yön vääntöihin.

San Jose Sharks - Los Angeles Kings:

• Jody Shelley vs. Raitis Ivanans. Shelley oli kyllä todella pahasti vastaan tulijana tässä matsissa.. Staubitz kävi todella hölmösti taklaamassa Kingsin miehen pitkän kiekon aikaan ja tästäkös riemu repesi. Ivanans ja Shelley tuo pääpari oli ja kyllä Latvian pajavasara tämän omiin nimiinsä vei. Shelley oli aikalailla hätää kärsimässä koko matsin ajan, alkukauden matsit eivät muutenkaan ole kovin vakuuttavia mieheltä olleet.

• Ryan Clowe vs. Wayne Simmonds. Videosta ei hirvittävästi selvää saanut, molemmat pelaajat olivat aikalailla pimennossa. Se vähä mitä näkyi niin Clowe oli hieman aktiivisempi, näyttää olleen kohtuu kuuma Kalifornian paikalliskamppailu! Vielä viimeisen puolen minuutin kohdalla saatiin mylläkkä pystyyn.

Dallas Stars - Edmonton Oilers:

• Steve Ott vs. Ryan Stone. No tässä ei myöskään hirvittävästi ole muistelemista.. Iskuista ei kovinkaan moni perille kummallakaan tietään löytänyt ja suurin osa matsista olikin halailua. Hieno taklaus Stonelta Grossmaniin!

• Krys Barch vs. Sheldon Souray. ??!?? Olipahan yllättävän hampaaton esitys Barchilta! Harvemmin, en muista oikeastaan koskaan, nähneeni Barchin tasoista kaveria heiteltävän tuohon malliin ympäriinsä. Barch on kuitenkin pieni NHL-tappelijaksi, mutta on miehellä siltikin mittaa vajaat 188cm ja painoakin rapiat sata eikä häntä monesti ole tuohon malliin heitelty kovempienkaan kaverien toimesta.
  
  Itse tappeluna ei kovinkaan kummoinen, mutta kyllähän tuo oli aikamoista dominointia muuten Souraylta. Harmi ettei miestä enää nykyään kovin usein näissä hommissa nähdä aiempien vuosien loukkaantumisten takia..

Anaheim Ducks - Minnesota Wild:

• George Parros vs. John Scott. Scott all the way! Tuon kokoinen kaveri kun osaa tapella niin tulee pahaa jälkeä.. Lopussa Parros menetti hieman tasapainoaan, mutta kyllä tuo lyönti näytti ihan hyvin perillekkin uppoavan! Ei ole tällä hetkellä Wildilla hirvittävä hätä saada Boogeymania rosteriin, aivan kuin olisin pystynyt lukemaan Cal Clutterbuckin huulilta: "WOW!" Ennen tappelua peli oli kolme-muna Ducksille ja miten sitten kävikään..

Montreal Canadiens - Calgary Flames:

• Kyle Chipchura vs. Erik Nystrom. Chipchira sai aikamoisen vapaasti lyödä vasureitaan ja lopussa muutaman oikean, Nystrom ei pystynyt Chipchuran käsiä sitomaan missään vaiheessa. Iskuissa nyt ei hirvittävästi voimaa ollut, mutta Chipchura tästä sulan hattuunsa korjaa!

• Greg Stewart vs. Brandon Prust. Prust pääsi alussa hyvin iskemään muutaman oikean hyvin perille asti ja lopussa sitomaan Stewartin kädet totaalisesti. Voitto Prustille, pikku vekki löytyi myös Stewartin silmäkulmasta taiston tauottua..

Washington Capitals - Philadelphia Flyers:

• Matt Bradley vs. Ian Laperriere. Ei mitään elämää suurempaa tässäkään, Lappy taklasi Caps pelurin jään pintaan ja Bradley ryntäsi tilanteeseen. Lappy oli ainoa joka jakeli iskuja, joten kaipa tästä hänelle voisi edgen tarjota..

Carolina Hurricanes - Tampa Bay Lightning:

• Tim Gleason vs. Zenon Konopka. Ei vielä videota.

 

[Parker27]

Raitis Ivanans on ollut kuin uudesti syntynyt tällä kaudella. Siitä kertovat myös positiiviset lausunnot Kings valmennukselta. Näköjään pelko siitä että pelipaikka voi mennä nuorelle Westgarthille sai Latvian jätin "parantamaan" otteitaan. Nyt nähtiin jo sitä ilkeyttä ja vihaa mitä pitääkin olla. Tuolla asenteella Ivanans tulee pelaamaan hyvän kauden ja napsimaan monia päänahkoja.

Derek Boogaardin päivät Wildissä alkavat olla luetut. Loukkaantumiset syöneet peliaikoja ja John Scott nuosemassa parrasvaloihin. Vielä kun Matt Kassian saa vähän peliään kuntoon niin Boogaardilla ja hänen palkallaan Minnesota ei tee yhtään mitään. Mutta minne Boogieman siirtyy? Vaihtoehtoja on monia ja kyllähän terveenä ollessaan Derek Boogaard on yksi liigan kovimpia. Mutta tämä Scott on ihan järkyttävän kokoinen äijä ja tuolla koolla ja voimalla pitääkin tulla ruumiita. Voi nousta kauden suurimmaksi yllättäjäksi.

 

[Carcillo13]

Raitis Ivanans on ollut kuin uudesti syntynyt tällä kaudella. Siitä kertovat myös positiiviset lausunnot Kings valmennukselta. Näköjään pelko siitä että pelipaikka voi mennä nuorelle Westgarthille sai Latvian jätin "parantamaan" otteitaan. Nyt nähtiin jo sitä ilkeyttä ja vihaa mitä pitääkin olla. Tuolla asenteella Ivanans tulee pelaamaan hyvän kauden ja napsimaan monia päänahkoja.

Joo oli kyllä perkeleen terävää toimintaa tuossa myllyssä Shelleytä vastaan. Eikö noi selostajat, jotain selitä tuossa videossa, että mies olisi myös tiputtanut painoaan kesän aikana peräti kymmenen kiloa. Se on aika huomattava määrä ja tämä kevennys saa varmasti aikaan juuri sitä räväkkyyttä otteisiin, kun (jos nyt urheilijasta voi sanoa) turhat rasvat saadaan kehosta pois.

 

[Shejbal]

Hyvää toimintaa Ivanasilta kyllä, mutta Shelleyn toiminta oli myös ihan arvostettavaa, vaikka pataan tulikin. Vastustajan raskassarjalainen oli käymässä "pienenpänsä" kimppuun ja Shelley kävi ottamassa iskut joukkuetoverin puolesta. Toisaalta Staubitz ei nyt mitään suojelijaa kaipaisi ketään vastaan, mutta painiihan hän kuitenkin vähän eri painoluokassa Ivanansin kanssa.

Ihan mukavasti on kausi lähtenyt myllyrintamalla käyntiin. Tosin Helsingin mittelöt olivat pettymys fyysisenpelin suhteen. Se oli toki myös ennakolta odotettavaa, sillä Floridan joukkueessa ei ollut ketään vastustajaa edes Ben Eagerin tasoiselle sällille. Eikä kyllä Haukoillakaan Eagerin lisäksi oikein ketään muuta Burishin puuttuessa. Onko muuten Euroopassa painittu näissä NHL-otteluissa muuta kuin Englannissa parivuotta sitten Thorntonin ja Parrosin toimesta? Ei ainakaan heti tule muuta mieleen.

Laraquen ja Orrin yhteenotto viime torstaina oli upea, vaikka itse tappelu nyt ei miksikään klassikoksi kohonnutkaan. Toronto-Montreal, kauden avausottelun ensiminuutit, Colton Orr ja Georges Laraque. Jotain hieno siinä asetelmassa oli.

Tähän menessä paras vääntö on mielestäni ollut Zenon Konopkan ja Chris Thornburnin matsi viime lauantaina. Toivottasti hienoja kapinoita nähdään paljon lisää. Henkilökohtaisena toiveena on, että Brian McGrattan pääsisi mahdollisimman pian Calgaryssa hommiin. McGrattan on karismaattinen persoona kaukalossa ja jotenkin "old school". Toivottavasti ongelmat olisi nyt selvitetty ja nähtäisiin samalainen McGrattan, kuin Ottawassa. Toiveissa MacIntyre - McGrattan jossakin kauden Battle of Alberta'ssa.

 

[Disaster]

Yön Habs - Nucks ottelun satoa: Hal Gill vs Rick Rypien, huomatkaa Rypienin tyyli suojata, way to go Ricky! Big Georges kyseli useaan otteseen Hordichukia, mutta syystä tai toisesta, Hordi kieltäytyi kutsuista. Shane O'Brien näytti välillä hermostuvan Max Lapierrelle, mutta eipä siitäkään sitten mitään sen kummempaa tullut.

 

[Parker27]

Ehkä Hordichuk tiesi että päähän tulee jos lähtee Big Georgesin kanssa tanssitunnille. Harmi sinällään ettei myllyä nähty mutta ehkä vancouver pelaajat ajattelivat että turha tapella kun johdossa ollaan eikä haluttu antaa vastustajalle henkistä etua ja sitä kautta mahdollisuutta päästä taas peliin mukaan. Hyvää tarinointia shejbalilta ja täytyy kyllä kehua tätä ketjua. Loistavia juttuja ja hyvää vääntöä esim Lucicista. Tappelut herättävät paljon tunteita ja niistä saa kyllä hyvin "vääntöjä" aikaiseksi. Ensi yöksi on hyvä laittaa turvavyöt päälle sillä nyt rymisee. Sen verran maukkaita koitoksia on kuvassa. Hyvin saatetaan nähdä yli 15 myllyn yö. Suurimmat odotukset kohdistuu Cote vs Godard seka Scott vs Ivanans pareihin sekä Belakin ja Kocin kohtaamiseen. Myös Boston vs Anaheim ja edmonton vs Calgary kuulostavat todella houkuttelevilta peleiltä.