NHL:n tilastokummajaiset

[FiFi93]

Aiheeseen liittyen, mikäli Tim Sestito ei tee maalia ensi yönä tulee hänelle 100 ottelua täyteen ilman maalia ja tämä siis kattaa koko NHL-uran. Vain 6 pelaajaa ovat pelanneet yli 100 ottelun pituiset urat tekemättä maaliakaan:

Steven Halko (155), Matt Smaby (122), Dallas Eakins (120), Gordie Dwyer (108), Kimbel Clackson (106), Matt Bartkowski (104).

Näistä Dwyer on ainoa hyökkääjä ja Bartkowski saattaa pyyhkiytyä pois tehdessään maalin. Sama koskee toki myös Sestitoa.

E: En tiedä kuinka poikkeuksellista, mutta Devilsin ykkösketjun keskipalkka Kings-ottelussa oli huimat 1,38 miljoonaa

 

[Rattlehead]

En nopealla katsomisella löytänyt, että tässä ketjussa olisi mainittu Craig Simpsonia muuten kuin sivulauseessa. Mikäli Wikipediaan on uskominen, Simpsonilla on hallussaan paras laukaisuprosentti sekä runkosarjassa (vähintään 800 laukausta, keskiarvo 23,66%) että pudotuspeleissä (väh. 80 laukausta, 33,65%). Varsinkin kummatkin Stanley Cupin voittoihin johtaneet pleijarit on aika kovilla prosenteilla vedetty.

Linkin takana tarkempia tilastoja: http://www.hockey-reference.com/players/s/simpscr01.html

 

[TKH]

Dallas Eakins:sta voisi mainita sellaisenkin seikan, että Eakins pelasi NHL-otteluita kaikkiaan 10 kaudella, mutta ei siis koskaan tehnyt maalia. NHL:n historiassa vain Rob Zettler on yltänyt samaan. Zettler on tässä tilastossa ehkä moraalinen ykkönen, koska näistä 10 maalittomasta kaudesta seitsemässä otteluita kertyi vähintään 29 ja vain kahdella kaudella otteluita kertyi alle 10. Eakins ei pelannyt yhdelläkään kaudella edes 29 ottelua. Jimmy Thomson puolestaan pelasi urallaan kaikkiaan kuusi sellaista maalitonta kautta, jossa otteluita kertyi vähintään 59.

Pisteettömien kausien osalta Dennis Bonvie pitää ykkössijaa - 8 kautta, joista viidellä alle 10 ottelua. NHL:n historiasta löytyy vain kolme pelaajaa, jotka ovat pelanneet 2 pisteetöntä yli 30 ottelun kautta, yksi näistä on Sami Helenius. Näistä kolmesta Cam Janssen on ykkönen - 43 ja 47 ottelun pisteettömät kaudet.

 

[TKH]

En nopealla katsomisella löytänyt, että tässä ketjussa olisi mainittu Craig Simpsonia muuten kuin sivulauseessa. Mikäli Wikipediaan on uskominen, Simpsonilla on hallussaan paras laukaisuprosentti sekä runkosarjassa (vähintään 800 laukausta, keskiarvo 23,66%) että pudotuspeleissä (väh. 80 laukausta, 33,65%). Varsinkin kummatkin Stanley Cupin voittoihin johtaneet pleijarit on aika kovilla prosenteilla vedetty.

Linkin takana tarkempia tilastoja: http://www.hockey-reference.com/players/s/simpscr01.html

Jos hockey-reference on tuttu, niin sieltähän tällaiset asiat selviää hyvin helposti. Warren Young nousee runkosarjan osalta ykköseksi vasta silloin jos minimimäärä lasketaan vajaaseen 300. Jos ei nosta minimivaatimusta kovin korkealle, niin silloin mm. Matti Hagman on listoilla aika korkealla.

Parhaat prosentit

 

[TKH]

Vähintään 400 maalia tehneistä hyökkääjistä Paul Kariyalla on kaikkein paskin osumaprosentti - 11,5 %.
Vähintään 300 maalia tehneistä hyökkääjistä ykkössijaa pitää hallussaan Brian Rolston 8,9 %. Olli Jokinen on tällä hetkellä listan kolmas - 9,7 %. Bobby Holik on vain niukasti edellä, joten Olli tulee ihan lähitulevaisuudessa nousemaan listan kakkoseksi.

Shawn Thornton pitää ennätystä hallussaan kategoriassa "surkein osumaprosentti vähintään maalin kaudessa tehneistä hyökkääjistä" - 0,8 %. Saldo oli 1 maali 119 laukauksella. Thornton on ainut kaudessa alle prosentin lukeman jäänyt hyökkääjä. Koko uran osalta ykkössijaa pitää hallussaan Tyson Strachan - 1,1 %, 1 maali 91 laukauksella.

 

[Shard]

Kuinka yleisiä nuo puhtaat (ei jatkoaikaa/rankkareita) vähintään kymmenen ottelun tappioputket ovat? Sarjataulukkoa katsoessa "L10" Buffalon kohdalla on aika tylyn näköinen, enkä muista nähneeni moista aiemmin. Onko esimerkiksi 04-05 jälkeen ollut kuinka usein vastaavia?

edit. Ainakin wikipedia tiesi kertoa, että pisimmät putket ovat 74-75 Washingtonin ja 92-93 San Josen 17 tappiota, mutta en tiedä josko noissa on jatkoaikatappioita mukana.

 

[Ralph]

Ainakin wikipedia tiesi kertoa, että pisimmät putket ovat 74-75 Washingtonin ja 92-93 San Josen 17 tappiota, mutta en tiedä josko noissa on jatkoaikatappioita mukana.

Eihän tuon Capitalsin tappioputken aikoihin (1974-75) pelattu vielä jatkoaikoja, joten jatkoaikatappioita ei voinut tulla.

 

[Elazi]

Mä en muista, missä NHL-puolen ketjussa vastikään keskusteltiin näistä draft-tilastoista ja kahdesti varatuista pelaajista. Lueskelin tuota Jouni Niemisen kirjoittamaa Kaikkien aikojen draft - 1979 - juttua ja sieltä nousi silmään pari erikoista tilastoknoppia varaustilaisuuksiin liittyen. En muista, tuliko ne siinä vastikään käydyssä keskustelussa esille mutta laitanpa nyt tännekin:
- Rob Ramage on NHL:n historian vanhin ensimmäisenä varattu pelaaja, hän oli 1979 elokuussa 20 vuotta ja viisi kuukautta vanha.
- Anton Stastnystä tuli Quebec Nordiquesin varaamana (83. vuoro) Draftin historian ensimmäinen kahdesti varattu pelaaja, koska Philadelphia Flyers oli varannut tämän jo 1978 Draftissä 198:ntena, mutta ei pitänyt itsellään Stastnyn oikeuksia.

 

[benicio]

Jatkoajan uutinen tietää kertoa, että Ray Whitney voitti joukkueensa sisäisen pistepörssin neljässä eri seurassa. Mikä mahtaa olla ennätys tällä saralla, löytyykö viidessä tai useammassa seurassa voittaneita?

 

[larzzon]

Jagr on yltänyt myös neljään.

 

[Ralph]

Jagr on yltänyt myös neljään.

Samoin Pierre Turgeon.

 

[Robin Big Snake]

Mä en muista, missä NHL-puolen ketjussa vastikään keskusteltiin näistä draft-tilastoista ja kahdesti varatuista pelaajista. Lueskelin tuota Jouni Niemisen kirjoittamaa Kaikkien aikojen draft - 1979 - juttua ja sieltä nousi silmään pari erikoista tilastoknoppia varaustilaisuuksiin liittyen.

Minä en taas tiedä missä ketjussa näitä on puitu niin vastataan tähän. Pidetäänkö vuoden 2003 draftia yleisti kuinka kovatasoisena? Omiin silmiin näyttää aika kovalta, toisaalta en taas omaa tietoa/muistikuvaa kaikista drafteista 2000-luvulta. Linkki hockeydb sivustolle ko. draftista.

http://www.hockeydb.com/ihdb/draft/nhl2003e.html

 

[Ralph]

Vaikea noita on oikein vertailla. Itse sanon 2000-luvulta 2005 tai 2006.

 

[Bosco]

Ellen nyt väärin katsonut, niin kausi 1999-2000 on NHL:n historiassa* ainoa kausi jolloin liigassa on pelannut vain yksi urallaan Art Ross Trophyn voittanut pelaaja - Jaromir Jagr. Gretzky oli tuolloin juuri lopettanut edelliskauteen, ja Lemieux teki comebackin vasta seuraavalla kaudella.

(Tietenkin siitä lukien kun palkinto on jo jaettu kahdelle eri pelaajalle, eli kaudesta 1949-50 eteenpäin)

 

[Denverin Munasyndi]

Ellen nyt väärin katsonut, niin kausi 1999-2000 on NHL:n historiassa* ainoa kausi jolloin liigassa on pelannut vain yksi urallaan Art Ross Trophyn voittanut pelaaja - Jaromir Jagr. Gretzky oli tuolloin juuri lopettanut edelliskauteen, ja Lemieux teki comebackin vasta seuraavalla kaudella.

(Tietenkin siitä lukien kun palkinto on jo jaettu kahdelle eri pelaajalle, eli kaudesta 1949-50 eteenpäin)

Toisena ääripäänä voisi pitää kautta 00/01, jolloin liigassa pelasi yhteensä kahdeksan Norris-voittajaa, jos kyseisellä kaudella palkinnon pokannut Niklas Lidström lasketaan mukaan. (muut olivat Coffey, Bourque, Chelios, Leetch, Blake, MacInnis ja Pronger).

 

[Bosco]

Toisena ääripäänä voisi pitää kautta 00/01, jolloin liigassa pelasi yhteensä kahdeksan Norris-voittajaa, jos kyseisellä kaudella palkinnon pokannut Niklas Lidström lasketaan mukaan. (muut olivat Coffey, Bourque, Chelios, Leetch, Blake, MacInnis ja Pronger).

Samaa ääripäätä tuohon mainitsemaani kauteen nähden on nähty kaudesta 2012-13 eteenpäin, kun Jagrin palatessa takaisin NHL:ään on liigassa pelannut yhdeksän kappaletta Art Rossin urallaan voittaneita pelaajia (Jagr, Iginla, St.Louis, Thornton, Crosby, Ovechkin, Malkin, H.Sedin, D.Sedin).

 

[Denverin Munasyndi]

Samaa ääripäätä tuohon mainitsemaani kauteen nähden on nähty kaudesta 2012-13 eteenpäin, kun Jagrin palatessa takaisin NHL:ään on liigassa pelannut yhdeksän kappaletta Art Rossin urallaan voittaneita pelaajia (Jagr, Iginla, St.Louis, Thornton, Crosby, Ovechkin, Malkin, H.Sedin, D.Sedin).

Sama tilanne oli myös kaudella 10/11, jolloin Jagr puuttui mutta Foppa veteli viimeisensä. Tosin lasken taas ehkä vähän epäreilusti saman kauden voittajan mukaan. Koko palkinnon historia on kyllä hulvaton. Ensiksi kolme pelaajaa pitää pokaalia 20 vuotta ja tämän jälkeen ei ole kukaan voittanut kahta kautta putkeen.

Edit. Tietysti NHL:ää pelattiin ennen vuotta 1981 ja Art Rossia jaettiin myös, mutta kyllähän te ymmärrätte.

 

[Ralph]

Samaa ääripäätä tuohon mainitsemaani kauteen nähden on nähty kaudesta 2012-13 eteenpäin, kun Jagrin palatessa takaisin NHL:ään on liigassa pelannut yhdeksän kappaletta Art Rossin urallaan voittaneita pelaajia (Jagr, Iginla, St.Louis, Thornton, Crosby, Ovechkin, Malkin, H.Sedin, D.Sedin).

Ja ensi kaudella on kymmenen täynnä, jos esim. Getzlaf, Seguin, Voracek, Kane tai Giroux voittaisi pörssin.

 

[Bosco]

Ja ensi kaudella on kymmenen täynnä, jos esim. Getzlaf, Seguin, Voracek, Kane tai Giroux voittaisi pörssin.

Niin tai enää seitsemän jos tuosta Jagr ja St.Louis jäävät eläkkeelle ja joku vanhoista voittajista voittaa palkinnon tälläkin kaudella.

 

[apulais-GM]

Ensiksi kolme pelaajaa pitää pokaalia 20 vuotta ja tämän jälkeen ei ole kukaan voittanut kahta kautta putkeen.

Ehkä voi mainita, että Crosby olisi helposti voittanut Art Rossin useamman kerran, mutta kun oli loukkaantunut.

 

[ämjiijii]

Ehkä voi mainita, että Crosby olisi helposti voittanut Art Rossin useamman kerran, mutta kun oli loukkaantunut.

Juu, voitto olisi tullut varsinkin kausilla 2010-2011 ja "2012"-2013, myös kaudella 2007-2008 olisi varmasti taistellut voitosta. "Rehellisesti" Crosby on hävinnyt Art Ross -kamppailun tulokaskaudellaan 2005-2006, Malkinin dominoidessa 2008-2009 sekä Henrik Sedinin huippukautena 2009-2010. Nuo siis Crosbyn (lähes) täydet kaudet milloin hän ei ole voittanut pistepörssiä. Mielestäni voisi väittää melko turvallisesti että Crosbylla olisi ainakin neljä Art Rossia ilman pitkiä loukkaantumisia.

 

[Denverin Munasyndi]

@ämjiijii hoiteli Crosbyn osuuden edellisessä viestissä varsin kattavasti. Mikäli asiat olisivat menneet hieman toisin 2000-luvulla, meillä saattaisi olla kourallinen vähemmän pörssivoittajia. Jos Jagrin Caps-siirto olisi natsannut hyvin tai jäänyt toteutumatta, mies olisi "todennäköisesti" voittanut Artin kausilla 01/02 ja 03/04. Ehkä jopa 02/03, vaikka Forsbergin tahti olikin tuolloin varsin tappava. 05/06 Jagr jäi Thorntonista vain kaksi pistettä, joten pienellä suonenvedolla saadaan tuokin kausi Jaromirin nimiin. Seuraavasta kaudesta sitten Crosby olisi napannut valtikan ja vetänyt ilman loukkaantumisia itsensä ainakin kausilla 06/07, 07/08, 10/11, 11/12 ja 12/13 pörssikärjeksi. Jossittelu on aina hauskaa. Tällä kaudella siis liigaa tahkoaisi häiriintyneessä vaihtoehtotodellisuudessa vain neljä pörssivoittajaa yhdeksän sijaan.

 

[Le Dang]

Tuota mainittua 2003-draftia katsellessa pisti silmään erityisesti maalivahdit Jaroslav Halak ja Brian Elliott. Molemmat varattiin 9. kierroksella, olivat yhdessä voittamassa William M. Jennings Trophya Bluesissa 2012 ja esiintyivät viikonloppuna All Stars -matsissa. Melko samanlaista kehityskäyrää havaittavissa.

EDIT: Lisätään vielä, että Penguinsin ykkösketjussa on pelannut tällä kaudella kesän 2005 ensimmäisenä ja viimeisenä varatut pelaajat Crosby ja Hörnqvist.

 

[Bosco]

Kris Letang keräsi viime yönä viisi syöttöpistettä. Syötti jokaisen joukkueensa maalin. Kaudesta 2005 eteenpäin vain kaksi muuta puolustajaa oli kyennyt ennen Letangia keräämään yhdessä ottelussa viisi syöttöpistettä: Dion Phanuef (kaudella 2007-08) ja Alexandre Picard (kaudella 2006-07). Picard syötti Letangin tavoin tuolloin kaikki joukkueensa maalit, kun taas Phaneuf syötti viisi joukkueensa yhdeksästä maalista.

Picard tuolla listalla on varmasti tilastokummajainen. Tämä pelasi NHL:ssä 253 ottelua ja keräsi niissä 50 syöttöpistettä. 10% koko uran syöttöpisteistä tuli siten yhdessä ainoassa ottelussa. Ainoastaan kahdella kaudella keräsi enemmän kuin 10 syöttöpistettä.

 

[Le Dang]

Sabres on enää kolmen ottelun päässä tuosta aiemmin mainitusta Devilsin tappioputkiennätyksestä! Sopivasti tasan 40 vuotta kulunut tuosta, joten olisihan tuollainen aika jo rikkoakin. Nopeasti laskettuna Sabresin maaliero ko. tappioputkensa aikana on 21-61. Kaunista.