NHL:n parhaat treidit

[Mr. Smith]

To Florida Pavel Bure, Bret Hedican, Brad Ference and conditional draft pick
To Vancouver Dave Gagner, Ed Jovanovski, Kevin Weekes, Mike Brown and conditional draft pick

Bure taas pelasi aikoinaan huikeasti Floridassa, mutta vammat taisivat hieman uraa jo tuolloin häiritä.

Siis kumman tiimin kannalta tämä on NHL:n parhaita treidejä? Omasta mielestä treidi meinaan meni aika tasan, kun Florida sai Buren pariksi kaudeksi sekä sitten Hedicanin vähän pisemmäksi ajaksi ja Vancouver Jovanovskin ykköspakikseen pitkäksi ajaksi.

 

[nuck]

Ja sitten vielä Vancouverille erittäin merkityksellinen treidi.
MARCH 1991
To Vancouver: Geoff Courtnall, Cliff Ronning, Sergio Momesso, Robert Dirk and futures
To St. Louis: Dan Quinn and Garth Butcher

Tuo oli iso kauppa Pat Quinnilta. Ronningilla oli heti isoa merkitystä Canucksin ylivoimaan, Courtnall (joka oli tuohon aikaan "piste per peli -hyökkääjä") toi tärkeää monipuolisuutta hyökkäykseen ja Momesso/Dirk -kaksikko toi fyysisyyttä. Butcher oli ollut tärkeä fyysinen peruspakki monta vuotta Vancouverille ja hän pelasi Bluesissakin pari hyvää kautta, mutta loukkaantumisista kärsineen Quinnin ura ei ottanut enää koskaan uutta tuulta alleen. "Blues-brothers -treidi" tehtiin vielä minun syntymäpäivänä, mutta sen arvon huomasi tosiaan vasta pari kautta myöhemmin Vancouverin mentyä finaaleihin.

MARCH 1994
21- To St. Louis: Craig Janney
To Vancouver: Brett Hedican, Jeff Brown and Nathan Lafayette

Oikeastaan tuo kauppa oli Nedved -> (Janney) -> Brown, Hedican ja Lafayette. Ensin Blues teki kolmen vuoden ja neljän miljoonan sopimuksen Nedvedin kanssa. Nedved oli rajoitettu vapaa agentti ja Bluesin piti suorittaa hänen sopimuksestaan joku korvaus Vancouverille. Canucks pyysi Brendan Shanahania, Blues tarjosi Janney'ta ja välimies määräsi lopulta korvaukseksi Janneyn. Janney ei kuitenkaan koskaan pelannut Vancouverissa. Seurojen managerit (Vancouverilta Quinn ja Bluesilta Ron Caron) saivat sovittua keskenään korvauksiksi lopulta nuo Brownin, Hedicanin ja Lafayetten. Heistä etenkin Brownilla oli iso asema Vancouverin vuoden 1994 keväässä.

Hyviä ja huonoja kauppoja mahtuu Vancouverillekin paljon, mutta:

Omasta mielestäni paras Vancouverin kauppa oli kuitenkin:

Markus Näslund <-> Alex Stojanov

- Huonon roolipelaajan vaihtaminen tulevaisuuden kapteeniin.

Ja huonoin puolestaan:

Barry Pederson <-> Cam Neely+1:st'87 (Glen Wesley)

Pederson oli tuohon aikaan ihan hyvä top6-pelaaja ja Neely ei ollut kehittynyt niin nopeasti kuin toivottiin, joten jälkiviisaus on nyt helppoa, mutta silti... kauppa oli GM Jack Gordonin aikakauden täydellinen osoitus organisaation huonosta kärsivällisyydestä.

 

[FutureHockey]

To Buffalo Sabres
Miroslav Satan

To Edmonton Oilers
Barrie Moore & Craig Millar

Enhän voi toki faktana kertoa, että pidettiinkö Satania tuolloin mitenkään ihmeellisenä prospektina tai, että pitikö herroista Moore & Millar tulla jotain suurtakin, mutta jälkikäteen katsottuna kyllähän Buffalo kaupassa voitti niin, että ei paremmasta enää väliä.

Satan pelasi Buffalossa 578 runkosarjan- ja 51 pudotuspelien ottelua. Runkosarjassa tehopisteitä syntyi 224+232=456 kipaletta ja pudotuspeleissäkin 14+21=35 kipaletta. Satan oli vuosia Buffalon tärkeimpiä hyökkääjiä ja pääsipä herra kahdesti All-Star otteluunkin Buffalossa pelatessaan.

Parivaljakko Moore & Millar taas oli täysi susi koko paketti. Moore ei pelannut Edmontonissa peliäkään ja Millar'kin pelasi lopulta öljykaupungissa vain 36 (4+2) peliä.

 

[TAM]

To Buffalo Sabres
Miroslav Satan

To Edmonton Oilers
Barrie Moore & Craig Millar

Enhän voi toki faktana kertoa, että pidettiinkö Satania tuolloin mitenkään ihmeellisenä prospektina tai, että pitikö herroista Moore & Millar tulla jotain suurtakin, mutta jälkikäteen katsottuna kyllähän Buffalo kaupassa voitti niin, että ei paremmasta enää väliä.

Kyllähän Satan teki AHL:ssä 25:ssä pelissä 24 maalia ja NHL:ssä tulokkaana 62:ssä pelissä tehot 18+17. Ja seuraavallakin kaudella, eli silloin kun tuo kauppa tehtiin, hänellä oli 64 pelin jälkeen tehot 17+11, eli ei ihan toivottoman huonosti vaikkei joukkuen sisällä kovin korkealle noilla päässytkään. Eli olihan se kai kaikille selvää, että kyseessä oli potentiaalinen NHL-pelaaja.

Syyt kauppaan löytyvät varmaankin sitten siitä, että valmentaja Ron Lown kanssa Satanilla olivat sukset ristissä. En muista enää mikä siinä tarkalleen hiersi, mutta kyllähän Low ainakin jarruketjuun Satania istutti. Ja olihan ajan henki se, että Oilers myy kaikki sellaiset pelaajat, joille joutuisi antamaan kalliin sopimuksen. Tosin Satanin kohdalla kauppa tehtiin pari vuotta liian aikaisin. Eli eiköhän suurimpana syynä tuolle kaupalle tosiaan ollut se, että valmentaja ei juuri silloin nähnyt Satanin sopivan joukkueeseen. Sitten tietysti kauden jälkeen jengistä lähti Czerkawski, Arnott myytiin seuraavan kauden alkupuolella ja Kovalenko sukelsi edelliseen vuoteen verrattuna, joten sillloin varmaan pelipaikka olisi kahdesta ekastakin ketjusta löytynyt. Mutta tosiaan tuo kauppa luonnollisesti meni täysin Sabresille.

 

[Deko]

Muutama poiminta parin vuoden takaa:

12.2.2010
Minnesotaan: Cam Barker
Chicagoon: Nick Leddy ja Kim Johnsson
Barkerin ura on mennyt alamäkeä nyt jo reilun kahden vuoden ajan ja Wild päätyi ostamaan hänen sopimuksensa ulos viime kesänä, kun taas Leddystä on kehittymässä hyvä kiekollinen puolustaja, Johnsson pelasi kahdeksan peliä Blackhawksissa ja lopetti sen jälkeen uransa. Summa summarum, aika selvästi voitti 'Hawks tässä treidissä.

21.7.2009
Phoenixiin: Radim Vrbata
Tampa Bayhin: David Hale ja Todd Fedoruk
Vrbata on ollut kolmen Coyotes-kautensa aikana yksi joukkueensa tärkeimmistä hyökkääjistä, Hale ja Fedoruk pelasivat kauden ajan Lightingissä pienessä roolissa ja ovat nyt jo lopettaneet uransa. Yksi osoitus siitä kuinka Don Maloney on tehnyt vaikeissa olosuhteissa loistavaa työtä.

 

[Doaner]

21.7.2009
Phoenixiin: Radim Vrbata
Tampa Bayhin: David Hale ja Todd Fedoruk
Vrbata on ollut kolmen Coyotes-kautensa aikana yksi joukkueensa tärkeimmistä hyökkääjistä, Hale ja Fedoruk pelasivat kauden ajan Lightingissä pienessä roolissa ja ovat nyt jo lopettaneet uransa. Yksi osoitus siitä kuinka Don Maloney on tehnyt vaikeissa olosuhteissa loistavaa työtä.

Samalta kesältä.

13.7.2009
Phoenixiin: Lauri Korpikoski
Rangersiin: Enver Lisin

Korpikoski pelasi treidin jälkeen yhden kauden pienessä roolissa mutta viimeisillä kahdella kaudella on syntynyt tehot 19+21 ja 17+20. Tehotilastossa viimeisiltä kausilta +20. Valtaosa pisteistä tasakentällisin. Coyotesin alivoiman dynamo ja erittäin tärkeä palanen Coyotesin puolustavassa pelityylissä. Ehdottomasti yksi NHL:n aliarvostetuimmista sotureista.

Lisin tahkoi Rangers nutussa yhden vajaan kauden tehoilla 6+8 ja KHL vei miehen.

 

[stiflat]

Sanotaan näin, että jos Korpikoski olisi jatkanut Rangersissa, olisi mahdollisuus Lisinmäiseen kohtaloon ollut suuri.

Vaikka en mitään Lisinin pelistä muistakaan, niin oli kannattava kokeilu, koska Korpikoski oltiin ns. nähty jo. Uskon että Korpikosken nousuun iso tekijä oli nimenomaan treidi ja pääsy pienempien odotusten joukkueeseen.

 

[Deko]

Kyllähän tämä tänne kuuluu, vaikka melko tuore kauppa onkin kyseessä

Los Angelesiin: Jeff Carter
Columbukseen: Jack Johnson ja 1. kierroksen varaus vuonna 2013

Kings on Carterin hankinnan jälkeen pelannut playoffit mukaanlukien nyt 97 ottelua ja voittanut näistä 62. Vertailun vuoksi ennen Carterin saapumista kaudella 2011-12 Kings voitti 61 pelistään vain 27. Harvoin näkee, että yksittäinen treidi kääntää joukkueen suunnan näin totaalisesti.

Eipä tuo kauppa Carterille ole yksilötasollakaan huono veto ole ollut, Flyers-vuosien pelikaverin ja hyvän ystävän Richardsin rinnalla on syntynyt 92 pelissä 44 maalia ja yhteensä 61 pistettä. Ilman työsulkua Carter olisi tällä kaudella rikkonut 40 maalin rajan toista kertaa urallaan.

Ei Columbuskaan tässä tosin hävinnyt, koska Johnson on ymmärtääkseni ollut Blue Jacketsille se kaivattu ykköspakki.

 

[TweetyLeaf]

Kessel treidi.

Tämä on mielestäni erittäin hauska esimerkki siitä, kuinka joku treidi voi paperilla olla todella, todella päin helvettiä, mutta todellisuudessa aivan jotain muuta.

Ilman Kessel treidiä Torontossa odotettaisiin yhä edelleen ensimmäisiä playoffeja ja joukkue olisi todella erinnäköinen.

Hauskaahan tällä on spekuloida suuntaan jos toiseen, fakta kuitenkin on, että Toronto vei nuorella jengillä Bostonin seiskapelin jatkoajalle asti.

Vertaan edelleen mielelläni Kessel treidiä Chicagon taannoiseen FA tarjoukseen Brian Campbellille. Aivan täysin hullu, ylimitoitettu sopimus joka johti osaltaan myöhemmin ongelmiin Chicagossa. MUTTA ilman Campbell diiliä Chicago ei välttämättä olisi voittanut SCtä. Hossa ei välttämättä pelaisi Toewsin vierellä ja niin edelleen.

Ahdingossa ja pohjamudissa rypevän jengin on joskus tehtävä hankinta, jonka ympärille pystyy rakentamaan. Campbell ja Kessel ovat sellaisia pelaajia.

Vitut hinnasta jos on mahdollista saada joukkue jäälle, eikä kasa rookie laitureita.

Tietysti, nykyisellään Toronto olisi aivan idiootti antaessaan pari ykköspickiä jostain kovasta pelaajasta.

You get one, rest will follow.

 

[Kinke-13]

Ei Columbuskaan tässä tosin hävinnyt, koska Johnson on ymmärtääkseni ollut Blue Jacketsille se kaivattu ykköspakki.

Ehkä pilkun nussimista, mutta avausviestissä haettiin treidejä, joissa toinen joukkue on selvä häviäjä. Tässä sitä tuskin on, kun Columbuksella vielä tuo varausvuorokin on käyttämättä.

 

[Apmp-]

Torontolta tulee kyllä mieleen se toinenkin treidi.

Beauchemin <-> Lupul + Gardiner + 4th

Beauch on ollut Anaheimille hemmetin tärkeä pakki ja Lupulin jälkimmäinen Anaheim-visiitti ei ollut mitään riemujuhlaa. Gardiner oli ikävä menetys, mutta yhtä kaikki Ducksilta hyvä kauppa. Myös Torontolle tämä oli erittäin loistava kauppa. Beauchemin ei ollut Torontossa ehkä ihan sitä mitä odotettiin, mutta Lupul on ollut kyllä kaikkea sitä ja vähän enemmän. Perhana kun pysyisi vielä kasassakin. Gardinerillakin on takuuvarma tulevaisuus NHL:ssä.

Ketjun tarkoitus ei ollut hakea näitä, mutta mainitsinpa nyt silti.

Oma suosikkini on kuitenkin:

Kris Draper -> Detroit
$1 -> Winnipeg

 

[Footless]

Torontolta tulee kyllä mieleen se toinenkin treidi.

Beauchemin <-> Lupul + Gardiner + 4th

Beauch on ollut Anaheimille hemmetin tärkeä pakki ja Lupulin jälkimmäinen Anaheim-visiitti ei ollut mitään riemujuhlaa. Gardiner oli ikävä menetys, mutta yhtä kaikki Ducksilta hyvä kauppa. Myös Torontolle tämä oli erittäin loistava kauppa. Beauchemin ei ollut Torontossa ehkä ihan sitä mitä odotettiin, mutta Lupul on ollut kyllä kaikkea sitä ja vähän enemmän. Perhana kun pysyisi vielä kasassakin. Gardinerillakin on takuuvarma tulevaisuus NHL:ssä.

Jostain luin että Lupul oli kaupassa kylkiäinen, salary dump, jonka Anaheim vaati mukaan. Olivat ehdottaneet ensin jotain muuta pelaajaa, mutta Burke myöntyi sitten Lupuliin. Melko onnistunut treidi, Beauchemin on myös ollut Anaheimissä todella hyvä. Jos Gardiner taas pystyy pelaamaan samalla (ja vielä parantamaan) tasolla kuin kolmessa viimeisessä Bruins-pelissä on hän tulevaisuudessa mahdollinen Norris-ehdokas.

Kessel-treidistä ei vieläkään osaa sanoa mitään, mutta ei missään nimessä huono kauppa Toronton osalta. Tähti tarvittiin ja se saatiin. Hamilton vaikuttaa tällä hetkellä paremmalta Bruinsin saamista varatuista pelaajista, mutta Seguinilla on vielä aikaa lunastaa lupaukset.

 

[Osmo Rapeli]

WSH sai: Adam Oates, Rick Tocchet, Bill Ranford <--> BOS sai: Jim Carey, Jason Allison, Anson Carter ja 3. kiekan varausoikeus.

Jännä kauppa, sillä runkosarjamittarilla Bruins veti pitkän korren, nouseva kyky Allison, entinen WSH ekan kiekan varaus, pelasi monta huikeaa kautta Bostonissa. Samoin Carter.

Tocchet puolestaan häipyi kesällä jo Phoenixiin, ja Ranford luisui uransa ehtoota heikoilla statseilla kakkosveskana.

Tulemme tämän mielenkiintoiseen pointtiin: Oates, jolla oli tuossa jo ikää muistaakseni 34, veti vielä useamman hienon kauden ja oli eräs korvaamattomia palasia kun 1998 Caps eteni finaaliin asti. Pudotuspelimenestyksen kannalta tämä kauppa oli siis Capsille korvaamaton, vaikka kuinka joukkue menetti nuorta ja nousevaa kykyä siinä.

Toinenkin merkittävä pelaaja oli btw Bostonista. Joe Juneau, jonka WSH sai Al Iafratesta. Iafrate oli tuolloin all star -pakki ja Juneau 102 pinnaa tehnyt tulokas, mutta Iafraten ura meni pian tuon jälkeen alamäkeen loukkaantumisten takia. Juneau taas veti monta vuotta Capsissa.

Mielenkiintoinen knoppi: Boston käytti tuon kolmosen Tapparassa piipahtaneeseen Lee Goreniin.

 

[Henkka]

Los Angelesiin: Jeff Carter
Columbukseen: Jack Johnson ja 1. kierroksen varaus vuonna 2013

Kings on Carterin hankinnan jälkeen pelannut playoffit mukaanlukien nyt 97 ottelua ja voittanut näistä 62. Vertailun vuoksi ennen Carterin saapumista kaudella 2011-12 Kings voitti 61 pelistään vain 27. Harvoin näkee, että yksittäinen treidi kääntää joukkueen suunnan näin totaalisesti.

Eipä tuo kauppa Carterille ole yksilötasollakaan huono veto ole ollut, Flyers-vuosien pelikaverin ja hyvän ystävän Richardsin rinnalla on syntynyt 92 pelissä 44 maalia ja yhteensä 61 pistettä. Ilman työsulkua Carter olisi tällä kaudella rikkonut 40 maalin rajan toista kertaa urallaan.

Ei Columbuskaan tässä tosin hävinnyt, koska Johnson on ymmärtääkseni ollut Blue Jacketsille se kaivattu ykköspakki.

Carter-kaupan vaikutus ei ollut pelkästään Carterissa vaan siinä, että Johnson pystyttiin korvaamaan samalla vielä paremmin joukkueeseen sopivalla Slava Voynovilla. Joukue vahvistui kahden pelaajan tontilta tuon kaupan ansiosta.

 

[M10]

Mike Ribeiro for Janne Niinimaa.

 

[Saikka]

Mike Ribeiro for Janne Niinimaa.

Toisaalta se Niinimaan kuva on niinsanottu "gift that keeps on giving". Melkein jopa win-win tämä.

 

[Fowler]

Tätä nykyä voi jo arvioida tuota Anaheimin ja Philadelphian välistä Chris Pronger -treidiä. Treidihän meni näin:

Philadelphiaan menivät
Chris Pronger
Ryan Dingle

Anaheimiin menivät
Joffrey Lupul
Luca Sbisa
1. kierroksen varaus 2009 (#21)
1. kierroksen varaus 2010 (#29)
3. kierroksen varaus joko 2010 tai 2011 (ehdollinen, ei toteutunut)

Philadelphian kannalta ei mennyt ihan putkeen, kun Pronger sai aivotärähdyksen ja ura on ohi, vaikkei Pronger tai Flyersin johto sitä ääneen voi vielä sanoakaan. Flyers kävi silti todella lähellä Stanley Cupia, josta todella suuri kiitos kuuluu nimenomaan Prongerille. Väittäisin, että Prongerin kanssa se Cup olisi tullut parina viime vuotena. Toinen Phillyyn suunnannut pelaaja Ryan Dingle pelaa nykyään Italiassa, joka kertoo kaiken oleellisen.

Anaheimiin meni sitten mm. Luca Sbisa, joka otti yhden junnuvuoden jälkeen paikan Ducksin kokoonpanosta ja on ollut siellä siitä asti. Taskussa on monivuotinen sopimus ja nuori puolustaja oppii koko ajan ja tasaisesti menee eteenpäin. Ei mikään ihmeidentekijä, mutta hyvä peruspuolustaja.

Toinen iso palanen oli Joffrey Lupul, joka pelasi Ducksissa loukkaantumisten vuoksi vain neljäsosan kaudesta ja sitä seuraavalla kaudella jumittui kolmosketjuun, josta hänet treidattiin Torontoon Gardinerin kanssa, ja toiseen suuntaan tuli Ducksin nykyinen ykköspuolustaja ja ihmishärkä Francois Beauchemin. Vaikka Lupul olikin vain salary dump tuossa treidissä, niin voi silti sanoa että ihan hyvin meni tuo Pronger -treidi tältäkin osin Ducksilta.

1. kierroksen varauksen vuonna 2009 Ducks treidasi varaustilaisuudessa Columbukseen, saadakseen myöhemmän 1. kierroksen varauksen ja aikaisen kakkoskierroksen varauksen. Ykkösvaraus (#26) käytettiin Kyle Palmieriin ja kakkosvaraus (#37) Mat Clarkiin. Palmieri on nykyään Ducksin tärkeimpiä tulevaisuuden toivoja ja pelaa jo 0,5 pistettä/peli -tahtia. Mat Clark on myös käväissyt NHL:n puolella, mutta on toistaiseksi vielä AHL -kamaa.

1. kierroksen varaus vuonna 2010 (#29) taas käytettiin Emerson Etemiin, joka on Palmierin ohella tärkeä pelaaja Ducksin tulevaisuudessa. Pelasi myös aivan huikeat playoffit tänä keväänä, ollen Ducksin kenties paras pelaaja.

Tämä treidi oli lähellä olla erittäin hyvä molempien osapuolien kannalta, mutta Prongerin aivotärähdys esti tämän. Ducksin osalta treidin arviointi jatkuu vielä vuosia, kun nähdään mille tasolle Etem ja Palmieri pystyvät nousemaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin Ducksille todella hyvä treidi, etenkin jos oli tiedossa että Pronger ei olisi Ducksissa jatkanut. Oleellista oli myös se, että Ducks osasi käyttää nuo draft pickit oikein ja valita kyseiset pelaajat.

 

[Deko]

5.12.2005
Philadelphiaan: Matt Ellison ja 3. kierroksen varausvuoro
Chicagoon: Patrick Sharp ja Éric Meloche

Ei tätä tarvinne perustella.

 

[Calgaryn Liekit]

Philadelphiaan: Jakub Voracek, 1.kierroksen varaus 2011 (Sean Couturier) ja 3.kierroksen varaus 2011
Columbukseen: Jeff Carter

Philadelphiaan: Brayden Schenn, Wayne Simmonds ja 2.kierroksen varaus 2012
Los Angelesiin: Mike Richards ja Rob Bordson

Alkuun vaikutti siltä, että Flyers oli näissä kaupoissa selkeä häviäjä, mutta tällä hetkellä tilanne onkin ihan päinvastoin. Voracek on pistepörssin kärjessä ja Richards ei kelpaa kellekään edes ilmaiseksi.

 

[Apheu]

Philadelphiaan: Jakub Voracek, 1.kierroksen varaus 2011 (Sean Couturier) ja 3.kierroksen varaus 2011
Columbukseen: Jeff Carter

Philadelphiaan: Brayden Schenn, Wayne Simmonds ja 2.kierroksen varaus 2012
Los Angelesiin: Mike Richards ja Rob Bordson

Alkuun vaikutti siltä, että Flyers oli näissä kaupoissa selkeä häviäjä, mutta tällä hetkellä tilanne onkin ihan päinvastoin. Voracek on pistepörssin kärjessä ja Richards ei kelpaa kellekään edes ilmaiseksi.

Ja Philly ei ole tänäkään vuonna menossa playoffeihin. Vaikka nyt tosiaan näyttääkin vaihdot Phillyn kannalta hyviltä, niin Kings kuitenkin voitti Cupin Richardsin sekä Carterin kanssa. Koko tavoite on NHL:ssä voittaa Stanley Cup, ja Kings on sen tehnyt noilla pelaajilla jopa kahdesti, kun he Phillystä lähtivät. Flyers taas on ollut melko heikko noista treideistä lähtien. Erityisesti alempi Kingsin kanssa tehdyn treidin voittaja on mielestäni yhä Kings. Kaksi Stanley Cuppia, joista etenkin ensimmäisessä voitossa Richards oli erittäin tärkeä osa joukkuetta. Schenn ja Simmonds ovat ihan hyviä pelaajia ja vastine, mutta kaksi Cuppia on silti aivan eri asia. Eli koitan nyt sanoa, että kauppa oli Kingsin kannalta loistava, Phillyn kannalta tulokset eivät puhu puolestaan, mutta pelaajina vastine on kelvollinen.

Vielä en siis julistaisi Phillyä kummankaan kaupan voittajaksi. Ihan kiva, että Voracek on pistepörssin kärjessä, mutta vasta tulevaisuus ja sen menestys kertoo, oliko nämä kaupat järkeviä. Mikäli menestystä ei tule muutaman vuoden sisään, olisi ehkä kannattanut jättää treidit tekemättä ja yrittää Carterilla ja Richardsilla voittaa vielä - lähellä se kävikin jo kerran. Toki Columbuksen kanssa tehty treidi vaikuttaa vääjäämättä kääntyvän Phillyn puoleen.

Se on vähän sama asia, kuin että Penguins treidaisi Crosbyn Oilersiin vaihdossa #1 pickiin, ja Oilers voittaisi Cupin seuraavana parina vuonna, kunnes Crosby loukkaantuisi eikä pystyisi enää koskaan palaamaan kaukaloihin. Penguins saisi McDavidin, ja nyt oltaisiin tilanteessa, että McDavid on lupaava nuori, juuri noussut pistepörssin kärkikahinoihin, mutta joukkue ei ole menestynyt kummoisesti. Moni sanoisi, että McDavid <-> Crosby kääntyisi helposti Penguinseille, koska Crosby ei enää pelaa, mutta kun Oilers Crosbyn kanssa ehti voittaa silti pari Stanley cupia. Tämän tyylin tapaisista treideistä on todella vaikea sanoa, kumpi sen "voitti", jos toinen on vienyt mestaruuden palasella, joka treidissä tuli - oli tämä sitten kolmoskentän duunari tai vaikka seiskapakki. Mutta ilman häntä voittoa ei mahdollisesti olisi tullut.

 

[Le Dang]

Tradessa Columbuksen kanssa pitää ottaa huomioon, mitä Columbus sai Carterista (Johnsonin ja 1st pickin). Tällä hetkellä toki kääntyy Flyersille, jos Voracek jatkaa tuota tahtia myös tulevaisuudessa, eikä Jack Johnson onnistu nousemaan NHL:n puolustajien eliittiin, mitä epäilen. Lisäksi Voracek on nuorempi, joten ehtii vielä viettää aikaa kyntävässä Flyersissa ja olla silti parhaassa iässään mukana nostamassa joukkuetta kannujahtiin. Johnsonilla on hieman enemmän kiire tehdä se Columbuksessa lähivuosina, vaikka ei vanha mies olekaan.

Käsittämätöntä kyllä, miten parin noinkin hyvän tulevaisuuteen suuntautuvan kaupan lisäksi on seurassa tehty niin monta onnetonta ratkaisua, että nykyinen tulos on mitä on.

Mielenkiintoinen tuo Blue Jacketsin ja Flyersin trade-historia muutenkin. Steve Mason oli hyvä haku Flyersilta, mutta Bobrovsky suoranainen ryöstö, kun ei maksettu edes ykköspickiä. Tuolla hinnalla (2nd pick & 2x 4th pick) ei irtoaisi yksikään tämän hetken "voittavista" ykkösveskareista.

 

[Calgaryn Liekit]

Ja Philly ei ole tänäkään vuonna menossa playoffeihin. Vaikka nyt tosiaan näyttääkin vaihdot Phillyn kannalta hyviltä, niin Kings kuitenkin voitti Cupin Richardsin sekä Carterin kanssa. Koko tavoite on NHL:ssä voittaa Stanley Cup, ja Kings on sen tehnyt noilla pelaajilla jopa kahdesti, kun he Phillystä lähtivät. Flyers taas on ollut melko heikko noista treideistä lähtien. Erityisesti alempi Kingsin kanssa tehdyn treidin voittaja on mielestäni yhä Kings. Kaksi Stanley Cuppia, joista etenkin ensimmäisessä voitossa Richards oli erittäin tärkeä osa joukkuetta. Schenn ja Simmonds ovat ihan hyviä pelaajia ja vastine, mutta kaksi Cuppia on silti aivan eri asia. Eli koitan nyt sanoa, että kauppa oli Kingsin kannalta loistava, Phillyn kannalta tulokset eivät puhu puolestaan, mutta pelaajina vastine on kelvollinen.

Vielä en siis julistaisi Phillyä kummankaan kaupan voittajaksi. Ihan kiva, että Voracek on pistepörssin kärjessä, mutta vasta tulevaisuus ja sen menestys kertoo, oliko nämä kaupat järkeviä. Mikäli menestystä ei tule muutaman vuoden sisään, olisi ehkä kannattanut jättää treidit tekemättä ja yrittää Carterilla ja Richardsilla voittaa vielä - lähellä se kävikin jo kerran. Toki Columbuksen kanssa tehty treidi vaikuttaa vääjäämättä kääntyvän Phillyn puoleen.

Ville Nieminenkin oli vain osa loistavaa joukkuetta, eikä syy Avalanchen Stanley Cupiin. No, vitsi vitsi. Phillyllä oli silloin ilmeisesti sen verran ongelmia kyseisten pelaajien kanssa, että treidejä ei voinut jättää tekemättä. Toki joukkueen menestys on tärkeintä, mutta kuka tietää olisiko Kings joka tapauksessa voittanut Cupit ilman kyseisiäkin pelaajia tai Flyers kyntänyt vaikka vaihdot olisivat jääneet tekemättä. Ei pelaajien tasoa tai arvoa voi määritellä vain joukkueen menestyksen perusteella. Carterin ja Richardsin tehot ovat kuitenkin pudonneet merkittävästi vaihtojen jälkeen. Vaihdossa tulleiden pelaajien kohdalla asia onkin toinen.

 

[Lumimies]

Ville Nieminenkin oli vain osa loistavaa joukkuetta, eikä syy Avalanchen Stanley Cupiin. No, vitsi vitsi. Phillyllä oli silloin ilmeisesti sen verran ongelmia kyseisten pelaajien kanssa, että treidejä ei voinut jättää tekemättä. Toki joukkueen menestys on tärkeintä, mutta kuka tietää olisiko Kings joka tapauksessa voittanut Cupit ilman kyseisiäkin pelaajia tai Flyers kyntänyt vaikka vaihdot olisivat jääneet tekemättä. Ei pelaajien tasoa tai arvoa voi määritellä vain joukkueen menestyksen perusteella. Carterin ja Richardsin tehot ovat kuitenkin pudonneet merkittävästi vaihtojen jälkeen. Vaihdossa tulleiden pelaajien kohdalla asia onkin toinen.

Carterin ja Richardsin tehojen tippuminen on myös seurausta joukkueiden pelityylien ja konferenssien eroissa. Ei kukaan Kingsissä ole pelannut PPG-tahdissa. Mielestäni tämä kauppa on kuitenkin mennyt erittäin tasan, kun Kings on menestynyt kyseisten pelaajien kanssa erittäin hyvin ja Philly on taas saanut uutta verta joukkueeseen. Carter oli varsinkin viimeisessä mestaruudessa isossa roolissa ja Richards taas ensimmäisessä. Phillyn tason laskeminen olisi taas tapahtunut joka tapauksessa Prongerin lopetettua, mutta se onkin sitten eri asia.

 

[aessi]

Jep mielestäni myös molemmille hyvä kauppa, siinä Kingsillä meni sitten pieleen ettei Richardisia kaupattu heti ekan mesturuuden jälkeen tai käytetty ulosostoa kun siihen mahdollisuus oli. Tietenkin aina voidaan myös jossitella olisiki nuo treidatut kaverit ottaneet roolia Kingsissä ja olisiko se eka mestaruus tullut ilman Richardsia, mutta onko sillä edes väliä? Kunhan Richardsista pääsee nyt jotenkin eroon niin tuo runko on silti vielä ihan hyvä.

Oma suosikki tästä lähiajoilta on tuo kauppa missä MSL hoidettiin Rangersiin, nostan tämän korkealle sen takia, että vastine oli lopulta todella kova siihen nähden, että MSL suostui treidiin vain Rangersin kanssa ja molempien pelaajien taso vielä tiedettiin eli ei käynyt edes hienoinen tuuri kuten Bishopin tapauksessa, monesti näissä treideissä nimittäin kaupan tekohetkellä se tulevan tähden taso on ollut arvoitus, mutta vaikka jo Callahanissa oli ihan kelvollista vastinetta niin saatiin vielä pari varausvuoroa. Martyn olisi muutenkin odottanut lopettavan parin vuoden päästä niin lopulta tämä menikin todella hyvin vaikka aluksi tuo vähän vituttikin.

 

[Ralph]

Joo. Vaikea nähdä tuollaisessa kaupassa, jos joukkue hankkii ison nimen usealla palalla, kun Kings kuitenkin on voittanut sen jälkeen kolmessa vuodessa kaksi Stanley Cupia. Ja vielä franchise-historiansa ensimmäiset.

Tuskin Dean Lombardi iltaisin sherry-lasin ääressä harmittelee menetettyä voimahyökkääjä-maalintekijää ja yhä nuorta kahdensuunnan sentteriä, kun kuitenkin kädessä kimaltelee kaksi sormusta jotka kummatkin hän on saanut tuon kaupan jälkeen ja osittain sen myötä.

Voittaakseen mestaruuksia, joukkueiden on tehtävä tuollaisia lieviä riskivetoja jossa nuorempia lupauksia ja useampi kappale palasia vaihtuu yhteen isoon nimeen. Se riski kannatti Kingsiltä ja mitään syytä ei ole tuota jäädä muistelemaan. On Mike Richards tällä hetkellä missä tahansa tilanteessa, mestaruuksia on nyt kaksi takataskussa.