Tätä en tiennytkään. Tavallaan hyvä juttu, tavallaan todistaa että muutto ei ollut toimiva ratkaisu sekään.Tälläkin kaudella Isles pelaa puolet kotipeleistään Nassaulla. Mutta joo. Ainakin minusta tunnelma siellä on paras.
Tätä en tiennytkään. Tavallaan hyvä juttu, tavallaan todistaa että muutto ei ollut toimiva ratkaisu sekään.Tälläkin kaudella Isles pelaa puolet kotipeleistään Nassaulla. Mutta joo. Ainakin minusta tunnelma siellä on paras.
Tätä en tiennytkään. Tavallaan hyvä juttu, tavallaan todistaa että muutto ei ollut toimiva ratkaisu sekään.
P.S. NHL Storessa oli joku aasialaisen oloinen myyjä, joka sitten kysyi mistä olimme ja kun kuuli että Suomesta, niin alkoi sitten huutelemaan koko kaupan kuullen perkelettä ja "Karjala takaisin". Tainnut joku muukin suomifani käydä vähän inspiroimassa tätä herraa.
Elämäni ensimmäinen NHL-ottelu Pohjois-Amerikassa on nyt takana. Otteluna oli Rangers-Maple Leafs ja tässä vähän mietteitä tapahtumasta ja ottelusta ja ehkä New Yorkista muutenkin.
Madison Square Garden sijaitsee kyllä loistavalla paikalla New Yorkin ytimessä. Eipä tarvitse lähteä minnekään maaseudulle junalla tai bussilla, vaan metropysäkki löytyi ihan jopa hallin alta.
Liput oli puhelimessa kuvakaappauksen muodossa ja hyvin sai niistä kuvista QR-koodin lipuntarkastaja luettua.
Käytävät on kyllä ainakin yläkatsomossa erittäin kapeat ja ruuhkaa riitti, mutta hyvin sitä pienellä maltilla selviää.
Olut maksaa sen 14 dollaria tuopilta, joten hintavaa touhua, mutta hyvin näytti juomat ihmisille uppoavan.
Erikoisuutena siitä suht kapeasta juomavalikosta löytyi myös ihan kotimainen lonkero!
The Finnish Long Drink löytänyt tiensä Madison Square Gardenin juomavalikoimiin ja löytyipä tuota monista viinakaupoistakin yms.
Itse ottelutapahtuma oli aika odotetunlainen. Paljon kaikenlaista oheisjuttua, jolla yleisöä "heräteltiin", kuten T-paitojen viskomista katsomoon useampaankin otteeseen sekä donitsilahjakorttien tiputtamista laskuvarjoilla katonrajasta jne.
Pelin ollessa käynnissä tunnelma oli varsin vaisu. Satunnaisia "Let's go Rangers"-huutoja ja Torontofanien vastakaikua siihen.
Igor Shestyorkin pelasi Rangersin maalilla todella hyvän ottelua ja hänen etunimeään halli alkoi muutaman kerran hoilaamaan torjuntojen jälkeen.
Itse peli oli kohtuullinen. Maaleja tuli sen kahdeksan kappaletta ja kotijoukkue lopulta voitti. Hyvin vähän fyysisyyttä löytyi tästä ottelusta ja jossain kohtaa ihmettelinkin, kun jumbotronilla näkyi niin isoja taklauslukemia molemmille jengeille ottelusta. Ehkä tilastoinnissa on sitä ameriikan lisää...
Itse kaupunkina New York on kyllä todella upea. Ehdottomasti kokemisen arvoinen. Sen verran niitä tuttuja rakennuksia ja katuja sieltä löytyi ja pitihän sitä tottakai kaikki ne kuuluisat ja vähemmän kuuluisatkin nähtävyydet käydä katsomassa. Käveltyjä kilometrejä tuli joka päivä sen 12-20km ja vaikka paljon sitä burgeria veteli iltaruoaksi ja aamupalaksi vohvelia, pekonia sun muuta rasvaista, niin painoa lähti siltä kilon verran.
Kelit suosi, kun oli nyt helmikuun alussa sellaista 5-15 plussaa ja ei pahemmin sadellut. Turistejakin yllättävän vähän suhteessa siihen mitä se varmaan kesän sesonkina on ja ei haitannut kyllä yhtään. Suht vapaasti sai liikkua eikä hirveästi joutunut mihinkään jonottelemaan.
Metrokortti on kyllä ihan ehdoton! Maksoikohan se jonkun 30 dollaria viikon rajaton metron käyttö ja se oli kyllä todella kätevä tapa liikkua. Pysäkkejä on kuitenkin niin älyttömästi ja suht helposti navigoitavissa, niin paikkaan kuin paikkaan pääsee kätevästi.
Ensimmäinen maistiainen New Yorkista oli kyllä aika huikea kokemus. JFK:n lentokentältä metrolla kohti Manhattanin eteläkärjessä olevaa hotellia. Sieltä sitten ensimmäistä kertaa maanpinnalle ja voi pojat kun alkoi huippaamaan kun ylös katseli. Sen verran oli korkeaa pytinkiä molemmilla puolilla katua siinä pysäkin päällä.
Siitä sitten ihastellen käppäilyä hotellille, joka sijaitsi melkein uuden World Trade Centerin vieressä. Hotellihuone 44. kerroksessa ja sieltä sitten kun kurkkasit ikkunasta, niin näkymät sen kuin parani. Toinen ikkuna näyttää Hudsonille ja nurkassa olevasta näet koko WTC:n muistomerkkeineen. Eikä puhuta mistään kalliista hotellista.
Kertaakaan ei tullut mitään turvattomuuden tunnetta tuolla. Poliiseja on joka nurkassa pyörimässä ja vaikka mekin käytiin pyörimässä kaikki alueet läpi niistä "ghetoista" lähtien, niin fiksulla järjenkäytöllä ei mitään ongelmaa. Olihan ne jotkut Bronxin päätepysäkit jo vähän sellaisia, että se Manhattanin glamour oli jo kaukana. En silti ehkä lähtisi yksinäni pimeän aikaan noille pysäkeille pyörimään tai alueille...
Yllättävän vähän muutenkaan näkyi mitään hörhöjä sun muita kaduilla tai metroissa. Kerran vähän "kuumotti", kun metrovaunuun pamahti kolme tummaa kaveria, jotka näytti vähän laitapuolen kulkijoilta ja yksi laittoi hattunsa ihan kuin kolehtia kerätäkseen. Hetken siinä mietti, että näinköhän seuraavaksi pyytävät lompakkoa, mutta mitä vielä. Kolmas kaivoi boomboxin esiin ja ensimmäinen alkoi laulamaan musiikin tahtiin ja piru vie hieno lauluääni olikin. Olisin jotain hiluja laittanut, jos olisi ollut.
Käytiin myös bussilla New Jerseyn puolella shoppailemssa. Jersey Garden Mallilla on paljon merkkiliikkeitä ja hinnat todella alhaiset näin Suomen tasoon nähden. Outlet tyyppisiä kauppoja, joissa hinnat Suomen vastaaviin helposti sen 3-5 kertaa halvempia. Siellä meni useampi tunti shoppaillessa ja paljon lähti "premium-merkkejä" huokein hinnoin mukaan. Bussilla pääsi suoraan sinne Manhattanin bussiasemalta.
Hieno reissu ja hieno kaupunki. Paljon tuli nähtyä ja koettua.
P.S. NHL Storessa oli joku aasialaisen oloinen myyjä, joka sitten kysyi mistä olimme ja kun kuuli että Suomesta, niin alkoi sitten huutelemaan koko kaupan kuullen perkelettä ja "Karjala takaisin". Tainnut joku muukin suomifani käydä vähän inspiroimassa tätä herraa.
Kellään kokemuksia playoff pilettien hankkimisesta? Orastava suunnitelma olis reissulle Floridaan katsomaan kaikki matsit Lightning-Panthers sarjasta JOS he kohtaisivat 1 kierroksella..
Tai sitten lippujen jälkiosto ticketmasterista, stubhubista tms.Toissakeväänä oltiin kattomassa konferenssifinaaleja Tampa - Capitals ja silloin ainakin oli rajoitus, että ostajalla piti olla osoite Floridan osavaltiossa.
Pystyttiin tuo onneksi kiertämään sillä, että reissukaverin sukulainen asui Orlandossa ja osti meidän porukalle tuolloin liput peliin.
Olen the Gardenissa katsonut viimeisen parinkymmenen aikana ehkä tusinan verran pelejä ja Islandersilta nähnyt ehkä puolet siitä. Tunnelma riippuu toki valtavasti joukkueen menestyksestä, tähtipelaajista, pelin merkityksestä, viikonpäivästä yms mutta keskimäärin Rangersin kotipeleistä tunnelma on kuitenkin hakannut Islandersin vastaavan selvähkösti (kuten sarjataulukosta on nähtävissä).
Oma mutuni on että Rangersillä on tosiaan lippujen hinnat nousseet reilusti enemmän kuin keskiarvoa. Voi että asiaan vaikuttaa, että ensimmäiset pelit tuli paikalla katsottua joskus vuonna Jussi Markkanen eli tarkemmin sanottuna vuosien 2003-06 välillä, mutta tuntui että silloin the Gardeniin pääsi viidellä kymmenellä taalalla yläkatsomoon. Nyt samojen lippujen hinnat ovat enemmänkin satasesta alkaen. Ei Islandersilla tai Devilsillä ole liput samalla tavalla kallistuneet. Voi olla että trokaripalveluiden ja busineksen lyöminen läpi on vaikuttanut asiaan, mutta näin ne asiat koetaan.Eipa sinne alakatsomoon tosin ole perusfanilla mitaan asiaa hintojen puolesta ja ylakatsomo alkaa olemaan siina hintaluokassa kanssa etta tiukkaa tulee tekemaan kunhan Rangers taas alkaa menestymaan ja paasemaan pudotuspeleihin jolloin management pystyy taas alkaa nostelemaan hintoja sen kymmenisen prosenttia vuodessa.
Oma mutuni on että Rangersillä on tosiaan lippujen hinnat nousseet reilusti enemmän kuin keskiarvoa.
Toissakeväänä oltiin kattomassa konferenssifinaaleja Tampa - Capitals ja silloin ainakin oli rajoitus, että ostajalla piti olla osoite Floridan osavaltiossa.
Pystyttiin tuo onneksi kiertämään sillä, että reissukaverin sukulainen asui Orlandossa ja osti meidän porukalle tuolloin liput peliin.
Okei, kiitos tästä. Harmi että tuo on aika pitkälti vastakohta mitä toivoin.Las Vegas! Halli täynnä paikallisia faneja ja meininki sen mukainen. Jatkuvaa huutoa ja kannustusta yleisössä. Plussana myös että pelaavat keskellä strippiä niin helppo mennä hallille
Madisonilla ollut kaikkein aneemisin meno matseissa. Johtuu varmaan siitä kun se on niin turisti paikka eikä rangers oikeen oo pärjänny viime aikoina
Rahat Vegasissa loppuu ennen kuin tekeminen. Iltaisin on joka paikassa kaiken maailman mahdollisisa esityksiä ja niitä on sitten niin paljon että varmasti löytyy jokaiselle jotain. Hooverin pato on lähellä. Helikopteri reissu grand canyonille jne jneOkei, kiitos tästä. Harmi että tuo on aika pitkälti vastakohta mitä toivoin.
Oma kuvitelma Vegasista on että "kasinoja + ei mitään" joten lomakohteena tylsä, jonka takia siis toivoin että kukaan ei sitä ehdottaisi.
Väärässä olin, fanit varmasti villejä jne mutta ei viitsisi vaikka viikon lomaa pistää yhden ~3h spektaakkelin varaan rakentaa.
Samaan aikaan todella masentavaa (ja sinäänsä kivaa) kuulla että MSG:ssä ne matsit on plääh-tasosia, New Yorkiin menisin mielelläni uudestaan kun en viime kerralla kerennyt kunnolla näkemään.
Sanotaanko että molemmat ääripäät kohtasivat ääripäissä.
Nyt kun omat fiilikset ja ennakkoluulot on pistetty ilmoille niin oliko Vegasissa/lähiympäristössä muutakin kuin hiekkaa?
Elämäni ensimmäinen NHL-ottelu Pohjois-Amerikassa on nyt takana. Otteluna oli Rangers-Maple Leafs ja tässä vähän mietteitä tapahtumasta ja ottelusta ja ehkä New Yorkista muutenkin.
Madison Square Garden sijaitsee kyllä loistavalla paikalla New Yorkin ytimessä. Eipä tarvitse lähteä minnekään maaseudulle junalla tai bussilla, vaan metropysäkki löytyi ihan jopa hallin alta.
Liput oli puhelimessa kuvakaappauksen muodossa ja hyvin sai niistä kuvista QR-koodin lipuntarkastaja luettua.
Käytävät on kyllä ainakin yläkatsomossa erittäin kapeat ja ruuhkaa riitti, mutta hyvin sitä pienellä maltilla selviää.
Olut maksaa sen 14 dollaria tuopilta, joten hintavaa touhua, mutta hyvin näytti juomat ihmisille uppoavan.
Erikoisuutena siitä suht kapeasta juomavalikosta löytyi myös ihan kotimainen lonkero!
The Finnish Long Drink löytänyt tiensä Madison Square Gardenin juomavalikoimiin ja löytyipä tuota monista viinakaupoistakin yms.
Itse ottelutapahtuma oli aika odotetunlainen. Paljon kaikenlaista oheisjuttua, jolla yleisöä "heräteltiin", kuten T-paitojen viskomista katsomoon useampaankin otteeseen sekä donitsilahjakorttien tiputtamista laskuvarjoilla katonrajasta jne.
Pelin ollessa käynnissä tunnelma oli varsin vaisu. Satunnaisia "Let's go Rangers"-huutoja ja Torontofanien vastakaikua siihen.
Igor Shestyorkin pelasi Rangersin maalilla todella hyvän ottelua ja hänen etunimeään halli alkoi muutaman kerran hoilaamaan torjuntojen jälkeen.
Itse peli oli kohtuullinen. Maaleja tuli sen kahdeksan kappaletta ja kotijoukkue lopulta voitti. Hyvin vähän fyysisyyttä löytyi tästä ottelusta ja jossain kohtaa ihmettelinkin, kun jumbotronilla näkyi niin isoja taklauslukemia molemmille jengeille ottelusta. Ehkä tilastoinnissa on sitä ameriikan lisää...
Itse kaupunkina New York on kyllä todella upea. Ehdottomasti kokemisen arvoinen. Sen verran niitä tuttuja rakennuksia ja katuja sieltä löytyi ja pitihän sitä tottakai kaikki ne kuuluisat ja vähemmän kuuluisatkin nähtävyydet käydä katsomassa. Käveltyjä kilometrejä tuli joka päivä sen 12-20km ja vaikka paljon sitä burgeria veteli iltaruoaksi ja aamupalaksi vohvelia, pekonia sun muuta rasvaista, niin painoa lähti siltä kilon verran.
Kelit suosi, kun oli nyt helmikuun alussa sellaista 5-15 plussaa ja ei pahemmin sadellut. Turistejakin yllättävän vähän suhteessa siihen mitä se varmaan kesän sesonkina on ja ei haitannut kyllä yhtään. Suht vapaasti sai liikkua eikä hirveästi joutunut mihinkään jonottelemaan.
Metrokortti on kyllä ihan ehdoton! Maksoikohan se jonkun 30 dollaria viikon rajaton metron käyttö ja se oli kyllä todella kätevä tapa liikkua. Pysäkkejä on kuitenkin niin älyttömästi ja suht helposti navigoitavissa, niin paikkaan kuin paikkaan pääsee kätevästi.
Ensimmäinen maistiainen New Yorkista oli kyllä aika huikea kokemus. JFK:n lentokentältä metrolla kohti Manhattanin eteläkärjessä olevaa hotellia. Sieltä sitten ensimmäistä kertaa maanpinnalle ja voi pojat kun alkoi huippaamaan kun ylös katseli. Sen verran oli korkeaa pytinkiä molemmilla puolilla katua siinä pysäkin päällä.
Siitä sitten ihastellen käppäilyä hotellille, joka sijaitsi melkein uuden World Trade Centerin vieressä. Hotellihuone 44. kerroksessa ja sieltä sitten kun kurkkasit ikkunasta, niin näkymät sen kuin parani. Toinen ikkuna näyttää Hudsonille ja nurkassa olevasta näet koko WTC:n muistomerkkeineen. Eikä puhuta mistään kalliista hotellista.
Kertaakaan ei tullut mitään turvattomuuden tunnetta tuolla. Poliiseja on joka nurkassa pyörimässä ja vaikka mekin käytiin pyörimässä kaikki alueet läpi niistä "ghetoista" lähtien, niin fiksulla järjenkäytöllä ei mitään ongelmaa. Olihan ne jotkut Bronxin päätepysäkit jo vähän sellaisia, että se Manhattanin glamour oli jo kaukana. En silti ehkä lähtisi yksinäni pimeän aikaan noille pysäkeille pyörimään tai alueille...
Yllättävän vähän muutenkaan näkyi mitään hörhöjä sun muita kaduilla tai metroissa. Kerran vähän "kuumotti", kun metrovaunuun pamahti kolme tummaa kaveria, jotka näytti vähän laitapuolen kulkijoilta ja yksi laittoi hattunsa ihan kuin kolehtia kerätäkseen. Hetken siinä mietti, että näinköhän seuraavaksi pyytävät lompakkoa, mutta mitä vielä. Kolmas kaivoi boomboxin esiin ja ensimmäinen alkoi laulamaan musiikin tahtiin ja piru vie hieno lauluääni olikin. Olisin jotain hiluja laittanut, jos olisi ollut.
Käytiin myös bussilla New Jerseyn puolella shoppailemssa. Jersey Garden Mallilla on paljon merkkiliikkeitä ja hinnat todella alhaiset näin Suomen tasoon nähden. Outlet tyyppisiä kauppoja, joissa hinnat Suomen vastaaviin helposti sen 3-5 kertaa halvempia. Siellä meni useampi tunti shoppaillessa ja paljon lähti "premium-merkkejä" huokein hinnoin mukaan. Bussilla pääsi suoraan sinne Manhattanin bussiasemalta.
Hieno reissu ja hieno kaupunki. Paljon tuli nähtyä ja koettua.
P.S. NHL Storessa oli joku aasialaisen oloinen myyjä, joka sitten kysyi mistä olimme ja kun kuuli että Suomesta, niin alkoi sitten huutelemaan koko kaupan kuullen perkelettä ja "Karjala takaisin". Tainnut joku muukin suomifani käydä vähän inspiroimassa tätä herraa.
Minultahan ei kysytty, mutta olen nykissä käynyt toistakymmentä kertaa ja yöpynyt varmaan 20-25 hotellissa joista oppinut sen, että hotellien kilpailu on niin kovaa, että joka kertaa pitää paikat kilpailuttaa jos haluaa parhaan hinta/laatusuhteen löytää. Vaikka edellisen reissun aikana olisi löytynyt miten mukava hotelli, niin vuoden päästä hinta on jo ihan muuta ja todennäköisesti se olisi sitä myös kuukausi ennen ja kuukausi jälkeen. Ei ole vielä kertaakaan salama kahta kertaa samaan kohtaan osunut kun hotels.comista onJos saa uudella vähän vielä reissustasi, niin missä hotellissa majoituitte ? Me ollaan buukattu LIC Hotel Long Islandin puolelta.
Ei jaksa selata koko viestiketjua, mutta onko kokemusta Toronton kotipeleistä Scotiabank-areenalla? Tarkoitus olisi käydä pelissä ensi kuussa. Lippujen hinnat eivät ole halvimmasta päästä, kannattaako ottaa jo nyt, vai vielä odottaa? Liput olisi tarkoitus ottaa Tickpick-palvelun kautta. Myös vinkkejä Toronton suhteen, muuta kuin HOF, saa laittaa.