2000-luvun Vierumäen konfferenssi kantoi Suomen pelaajakehitystä viime vuosikymmenen, mutta mielenkiintoista nähdä onko nyt kyseessä vain vuoden-parin slumppi vai laajempi trendi jonka kyytiin ei ole vielä päästy.
Hyvä kysymys tietenkin on, että miten vuosia pitää arvioida? Esimerkiksi viime kesänä varattiin suomalaisia ensimmäisellä kierroksella 2 pelaajaa, toisella 4 ja kolmannella 3, eli yhteensä 9/97 kärkivarauksesta oli suomalaisia. Toki kiva se on katsella 2016 tyylistä tykistystä, mutta toisaalta tekeekö se ikäluokasta hyvän, jos nimimerkki "Kiviharju" varataan top 3:ssa ja seuraavat kaverit numeron 90 jälkeen?
Ylemmästä innostuneena lähdin keräämään statistiikkaa suomalaisvarauksista ensimmäisen kolmen kierroksen aikana (vuosi, 1. kierroksen varaukset, 2. kierroksen varaukset, 3. kierroksen varaukset, yhteensä)
2022 | 2 | 4 | 3 | 9/97
2021 | 0 | 6 | 1 | 7/96
2020 |1 | 3 | 5 | 8/93
2019 | 3 | 1 | 3 | 7/93
2018 | 2 | 1 | 3 | 6/93
2017 | 6 | 6 | 2 | 14/93
2016 | 4 | 2 | 1 | 7/91
2015 | 1 | 3 | 2 | 6/91
2014 | 2 | 1 | 1 | 4/91
2013 |2 |1 | 1 | 4/91
Selkeästi 2013-2015 tuotettiin keskiarvoa vähemmän pelaajia, mutta noissa laatu oli kohdallaan. Sieltä on noussut 2013 Barkov, Ristolainen, Lehkonen ja Saros, 2014 Kasperi Kapanen ("jämärundeilta" Husso ja Kähkönen) ja 2015 Rantanen, Aho ja Hintz ("jämärundeilta" Mikkola ja Nutivaara). Käytännössä siis pari kentällistä NHL-pelaajia tuotettiin kolmesta draftista, vaikka kärkikierroksilla varattiin vain 14 suomalaista.
2016 ja 2017 olivat ne hullut vuodet, mutta loppujen lopuksi aika lyhyt on lista pelaajista, joista on kasvanut tähän mennessä edes vakituisia NHL-pelaajia (Laine, Heiskanen, Jokiharju, Luostarinen. Tolvanen/Välimäki/Vaakanainen/Luukkonen siinä hilkulla). Näistäkin Heiskanen ainoa "vakituinen" tähtiluokan pelaaja ja Laine kuumina kausinaan. Nuoria pelaajia nämä vielä toki ja parin vuoden päästä tilanne toivottavasti näyttää paremmalta.
2018-2020 vielä aikaista sanoa, mutta lyhyesti, pari top 3 pickiä Kotkaniemen ja Kakon muodossa, mutta kummallakin sopeutuminen on vienyt odotettua pidempään. Lundell toki ollut jo tähän asti hitti. Pari "bubbling underia" toki löytyy Maccellin ja Annusen muodossa, joista varsinkin ensimmäinen voi tehdä todella kovan uran vielä. Mutta hieman sellainen maku näistä ikäluokista, että onko alettu taas linjastolta tuottamaan sitä kolmosketjun laituria, joka ei oikein loista millään osa-alueella, mutta tekee armotta duunia molempiin suuntiin?
2021-2022 aivan liian aikaista arvioida tässä kohtaa. Varaushetkellä 2021 pidettiin (Rädyn putoamisen jälkeen) pienoisena välivuotena. Räty toistaiseksi lähimpänä paikkaa auringossa. 2022 hieman pilkahdusta pelityylillisesti. Niin Kemell, Lambert kuin Nymankin voivat kehittyä vielä tuloksentekorooliin ison veden taakse.
Määrällisesti ollaan kärkivarausten osalta edellä vuosikymmenen takaista, mutta toisaalta osumisprosentti vaikuttaa heikentyneen hyvinkin paljon. Ehkä itse pohtisinkin varausnumerojen sijaan sitä, että osataanko varattuja pelaajia kehittää ikähaarukassa 18-21 eteenpäin?