18. Roland McKeown, CAN, D, Kingston Fronteniacs, OHL, 6'0.75", 195 lbs, s. 20-Jan-1996, R
Olen ollut ihmeissäni seuratessani McKeownin putoamista eri draft-rankingeissa, vaikken ole nähnyt tämän pelaamisessa mitään vikaa. Ei ole tietenkään niinkään säihkyvä ja yksittäisillä ominaisuuksilla loistava puolustaja, jotka saavat monesti suurempaa hehkutusta näissä rankingeissa kuin lopulta ansaitsevatkaan. McKeown on nopea, muttei loistelias luistelija. Ei ole pieni, muttei suurikaan. Kiekollinen pelaaminen on laadukasta ja varmaa, mutta sellaiset highlightseihin työntyvät yksilösuoritukset jäävät vähemmälle. Listaa voisi jatkaa todella pitkään. Doughertyn tavoin ei suoranaisesti loista millään ns. taito/fysiikkaominaisuudella, muttei ole heikkokaan. Suurin vahvuus löytyy jenkin tavoin peliälyn puolelta, on vain todella älykäs puolustaja. Sijoittuu loistavasti, lukee tilanteita oikein, tekee kypsiä ja ennen kaikkea joukkueen etua palvelevia ratkaisuja jne. Korkea peliäly on kuitenkin mielestäni se ominaisuus, millä etenkin puolustajan on helpointa nousta huipuksi myös ammattilaisena. Voit olla loistava luistelija, horjuttamaton fyysinen jyrä ja vielä taitavakin, mutta ilman korkeaa peliälyä ei puhuta NHL-tason johtavasta puolustajasta vaan lahjakkuudesta, mikä hukkuu kun nuppi ei vain riitä. McKeownilla on nuppi kunnossa ja täten uskon tästä kuultavan vielä paljon NHL:ssäkin. Doughertyn kanssa tuovat mieleeni hieman Rangersin McDonaghin. Eivät ole fysiikaltaan tai yksittäisiltä ominaisuuksiltaan mitenkään überiä, mutta heikkoudet puuttuvat ja kun peliäly on suurin vahvuus, niin kokonaisuus on todella hyvä.
19. Jared McCann, CAN, C, Sault Ste. Marie Greyhounds, OHL, 6'0.25", 179 lbs, s. 3-May-1996, L
McCann on työteliäs, kokonaisvaltainen ja monipuolinen sentteri, josta ei suurempia heikkouksia löydy. En usko mihinkään tähtiloistoon NHL:ssä, mutta hyväksi ja monipuoliseksi kahdensuunnanmieheksi 2 tai 3 ketjun keskelle pitäisi olla kaikki edellytykset. Jotkut ovat ehdotelleet tätä eräänlaiseksi yllätyspickiksi, mutta kallistuisin enemmän ensimmäisen kierroksen puoleen väliin – loppuun. Ei valitettavaa, muttei sitä viimeistä loistokkuuttakaan. Rannelaukausta voi tietysti pitää ihan draftin parhaimpiin kuuluvana, mikä voisi mahdollistaa kovia maalimääriä NHL:ssä. On myös mukavan fyysinen. Suuri kuva on kuitenkin varma ja monipuolinen sentterin alku, jonka varaamisella ei voi mennä kauheasti metsään vaikkei potentiaali välttämättä ihan draftin korkein olekaan.
20. Jakub Vrana, CZE, LW/RW, Linköping, SHL, 5'11.0", 185 lbs, s. 28-Feb-1996, L
Selvä maalintekijä tyyppi, jonka suuruus tulee riippumaan siitä miten kiekot uppoavat NHL:ssä. Haistaa ja näkee vain maalipaikat, joista lauotut laadukkaat laukaukset löytävät tiensä verkon perukoille useammin mitä monien muiden. On riittävän taitava, nopea ja raamikas kyetäkseen pelaamaan omaa tehokasta peliään, muttei tuo jäälle mitään sellaista, millä paikkaisi tehottomuuttaan. Monen muun sniperin tavoin on aina välillä teillä tietämättömillä, mutta näkyykin sitten maalin muodossa. Asteen riskialttiimpi varaus, mutta voi samalla tuoda korkean palkinnon varaajalleen.
21. Brendan Perlini, CAN, LW, Niagara IceDogs, OHL, 6'2.75", 205 lbs, s. 27-Apr-1996, L
Perlini on itselleni vaikea tapaus. On taitoa, kokoa, nopeutta ja hahmottaa jäätäkin hyvin. Kaikki elementit tehokkaaksi ja vaaralliseksi aseeksi myös NHL:ään ovat olemassa. Harmi vain, että valuu turhan usein statistin tai seinäruusun rooliin. Voisi sanoa eräänlaiseksi hiihtelijäksi, joka ei laita itseään riittävästi likoon. Ei mene tilanteisiin tarpeeksi röyhkeästi ja määrätietoisesti, ei hyödynnä raamejaan ja kauttaaltaan sellaista pehmeää pelaamista ja reagoimista. Voisi olla paljon parempikin. NHL:ssä ei ole lahjakkuutena enää yhtä uniikki ja dominoiva, jolloin vaadittaisiin mielestäni tuota aktiivisuuden, asenteen ja taistelutahdon lisäämistä, jotta kykenisi nousemaan profiilipelaajaksi. Näin onkin vaikea sanoa mihin pystyisi? Mikäli tähän voisi yhdistää esim. Brendan Lemieuxin luonteen ja asenteen, niin puhuttaisiin draftin top5 varauksesta, mutta kun ei. Perlini jakaa vahvasti tunteita ja uskon tämän sijoituksen eroavan merkittävästi myös eri organisaatioiden listoilla. Osa pitää enemmän ja toiset vähemmän. Eiköhän tämä tulla lahjakkuudestaan johtuen varaamaan korkeammalla, mitä itse varaisin, mutta en vain juuri nyt näe tässä NHL-tason johtavaa pelaajaa oikein mitenkään, vaikka tekisi junnuissa mitä hyvänsä. Mahdollinen secondary scoring mies ja YV-ase, jonka ajoittaista flegmaattisuutta tullaan kiroamaan, ovat omat veikkaukseni. Casen voisi ytimekkääsi tiivistää, etten muista nähneeni Perliniltä yhtäkään ottelua, jonka jälkeen ei olisi jäänyt jossiteltavaa, vaikka ihan kohtuullista jälkeä tekikin, mikä tietysti kertoo samalla niistä mahdollisuuksista, mutta se jokin vain puuttuu.
22. Sonny Milano, USA, LW, USNTDP Juniors, USHL, 5'11.5", 183 lbs, s. 12-May-1996, L
Milano on taitava ja luova kaveri, joka muodosti yhdessä Tuchin ja vasta ensi kesänä varauskelpoisen Eichelin kanssa USA:n maajoukkueohjelman vaarallisen ykkösen. En kuitenkaan ole yhtä vakuuttunut Milanosta, mitä ketjun kahdesta muusta lenkistä. On vähän sellainen kyttäilevä ja tilanteita puolittaisesti pelaava taituri. Ei loista kahdensuunnan pelaamisellaan, ei kaksinkamppailuissa, ei pelaa monestikaan intensiteettitasolla, mitä toivoisin jne. Pelkään vähän, että on enemmän toimivan ketjun loistava juniorituotos, kuin loistava yksilö enää ammattilaisena. Tällä on tietysti elementit olla osa toimivaa palasta NHL:än kärkiketjussa ja monet ovat huomattavasti innostuneempia tästä, mitä itse olen, mutta ei vain ole pelaajatyyppi, josta lämpenen.
23. Kasperi Kapanen, FIN, RW, KalPa, Liiga, 6'0.0", 181 lbs, s. 23-Jul-1996, R
Kapasen räjähtävyys ja taito houkuttavat varmasti jokaista ja kun tähän lisätään pojan halukkuuden ja valmiudet fyysisellä osastolla, niin talenttia olisi ja parhaimmillaan onkin loistava 1vs1 pelaaja. Harmi vain, että on antanut ainakin tänne liian yksiulotteisen kuvan itsestään. Puskee monesti pää alhaalla kikkoja hakien kun olisi järkevämpää tarjota vierelle, ei reagoi kiekon menetyksiin riittävällä palolla ja halulla ottaa peliväline takaisin vaan nakkaa himmailuvaihteen silmään, puolustuspelaaminen on muutenkin vähän niin ja näin jne. Tuntuisi myös tiedostavan omat lahjansa vähän liiankin hyvin. Ikävähän tätä on suomalaisena sanoa, mutta en vain näe Kapasta läheskään niin hyvänä ja laadukkaana prospectina, mitä monet muut tuntuvat näkevän. Parhaimmillaan tästä voi tulla se ykkösen maaliruisku, mutta pahimmassa skenaariossa voi epäillä pitkän NHL-uran syntymistäkin.
24. Conner Bleackley, CAN, C, Red Deer Rebels, WHL, 6'0.25", 192 lbs, s. 2-Jul-1996, R
Monipuolinen ja tunnollinen sentteri, josta on vaikea kaivaa heikkouksia. Ei välttämättä missään loistava, muttei heikkokaan, mikä tietää hyvää ammattilaisuutta ajatellen. Turha odottaa mitään suurta tähteä, mutta 2-3 ketjujen keskelle pitäisi rahkeiden riittää. Käytännössä järjestäen fiksuja ratkaisuja tekevät modernit kahdensuunnansentterit taistelijan luonteella, ovat luonnollisista syistä NHL-organisaatioiden mieliin, joten ensimmäisen kierroksen lopulla pitäisi varauksen kuulua. Kaikin puolin solidi ja monipuolinen nuori sentteri, jolla tuntuisi nuppi ja työmoraalikin olevan kunnossa. On myös parhaimmillaan mukavan fyysinen soturi, joka ei pelkää mustelmia.
25. Adrian Kempe, SWE, LW, MODO, SHL, 6'1.5", 187 lbs, s. 13-Sep-1996, L
Kempe on aika tyypillinen 1990-luvulla syntynyt ruotsalaishyökkääjä. Löytyy kokoa, liikettä, taitoa, vahvaa kaksinkamppailupelaamista, työteliäs asenne, tunnollisuutta, valmiudet kahdensuunnan pelaamiseen jne. eli paljon hyviä elementtejä pitkään NHL-uraan. Ei ole kuitenkaan erityisen luova, mikä saattaa rajoittaa tulevan roolin enemmän kakkosen/kolmosen roolipelaajaksi ja työmyyräksi. Tältä puuttuu myös tietynlainen ratkaisupelaajien palo ja nälkä, jonka seurauksena tyytyy vähän turhan kesyihin ratkaisuihin, eivätkä ratkaisut maalipaikoissa ym. ole aina parhaita mahdollisia. Kuitenkin hyvä kokonaisuus, jossa on helppo nähdä tuleva NHL-pelaaja. Ja kun koon, liikkeen, taidon ja työmoraalin yhdistelmää kasaa riittävästi, niin ei voi mennä pahasti metsään.
26. Travis Sanheim, CAN, D, Calgary Hitmen, WHL, 6'3.0", 181 lbs, s. 29-Mar-1996, L
Sanheim on vahvassa nosteessa oleva monipuolinen puolustaja. Kaverin suurimmat aspektit ovat koon ja liikkeen yhdistelmässä, minkä myötä kykenee vaikuttamaan peliin laajalla säteellä. Muistuttaa tässä itseäni hieman Braydon Coburnista, joskaan ei puhuta aivan yhtä nopeasta ja suuresta pelaajasta. Parhaimmillaan käyttää kokoaankin tehokkaasti hyödykseen, mutta välillä taas liiallinen flegmaattisuus vaivaa. Coburnin tavoin myös niitä uinahduksiakin sattui aina välillä, mutta sai tätä puolta kehitettyä paljon kauden aikana. Kiekollisena on mukavan rauhallinen kyeten luotettavaan peruspelaamiseen, mutten odota tästä mitään pisterohmua NHL:ään. Pystyy kuitenkin nopeutensa myötä tukemaan tarvittaessa hyökkäyksiä. En tiedä riittääkö peliäly johtavaksi puolustajaksi nousemiseen, rehellisesti vastaten en tähän usko, mutta Sanheimin kaltaiset koon ja liikkeen yhdistelmät ovat NHL-organisaatioille kannattavia sijoituksia joka tapauksessa ja vaikea sanoa onko näyttänyt vielä läheskään kaikkea osaamistaan? Vahvojen U18-kisojen myötä on ollut viime ajat nosteessa ja on nostettu esiin mahdollisena yllätyspickinä, mutta uskon enemmän ensimmäisen kierroksen loppuun.