Hyvä pelihän se tämä on, kun nyt on tullut jokunen kuukausi testailtua. Toronto Maple Leafsilla olen nyt viime viikot pelannut. Käynnistin 2014-2015 kaudesta alkaen viiden vuoden projektin, jonka olisi tarkoitus huipentua Stanley Cup voittoon. Sidoin valmennuksen, skoutit, ym. alussa viiden vuoden pahvilla joukkueeseen ja olen hiljalleen pelaajamateriaalia rakentanut napsun terävämmäksi. Farmijoukkueeseen en parin ekan kauden jälkeen ole hankkinut pelaajia, vaan olen käyttänyt Toronto Marliesia omien varausten jalostamona. Joskus kun tähän haluan panostaa enemmän, otan itse hallintaan myös AHL-joukkueen luomalla toisen GM:n, mutta tällä kertaa en sitä tehnyt. Aika heikosti on arvat osuneet drafteissa, eikä tuolta ole tässä muutaman kauden aikana juuri noussut ylös pelimanneja. Ainoa onnistunut haku on ollut 2015 3. kierroksella varattu Maxim Lazarev, jonka nostin huikean AHL-kauden jälkeen viimeisimmällä kaudella NHL-rinkiin ja suoraan ykkösketjuun kokeilemaan. Kokeilu onnistui, sillä Lazarev paukutti debyyttikaudellaan lähes 70 pistettä ja valittaneen vuoden tulokkaaksi. Tämän hetken farmipelaajista ainoastaan nuori maalivahti Daniel Vladar näyttää sellaiselta, jolla voisi olla potentiaalia nousta isompiin valoihin, mutta voihan tuolta puskista nousta uusiakin. Heikoimmat joutuu pian potkimaan ulos, kun uutta tulee draftien myötä. Osumaprosentti on ollut sen verran heikko, että projektin päättyessä ensi kaudella, lähtee jokunen skoutti vaihtoon ennenkuin uusi projekti käynnistyy.
Maalivahtiosastolla Jonathan Bernier ja Chicagosta 2014-2015 kauden kynnyksellä hankittu Antti Raanta ovat jakaneet viime vuoden torjuntavastuun. Bernierille olen sorvannut pidemmän jatkon, Raanta saattaa lähikausina tehdä tilaa Daniel Vladarille, jos kehitys jatkuu odotetusti.
Puolustuksen runko on pysynyt hyvin pitkälti samassa kuosissa jo useamman kauden. Tim Erixon, Erik Gudbranson, Jyrki Jokipakka ja Jake Gardiner ovat olleet jo pitkään vakiokalustoa, pari kautta sitten Erik Karlsson liittyi vahvuuteen vaihtokaupassa, jossa mm. Dion Phanuef siirtyi toiseen suuntaan. Fanit ja johto protestoivat kovasti kauppaa, mutta pelillisesti treidi vei joukkuetta parempaan suuntaan. Kutos ja seiskapakki ovat vaihtuneet melkein joka kaudeksi, tulevalle kaudelle nämä on edelleen haussa, kun Marliesista ei taida olla tunkua ylöspäin.
Hyökkäyksen tärkeimmät palaset ovat olleet Phil Kessel ja James Van Riemsdyk, joiden ympärille olen saanut kaksi toimivaa tehokenttää. Mikael Granlundin hankin Minnesotasta ja mies on pelannut vaihtelevasti ykkösessä tai kakkosessa, Nazem Kadrin ja Frans Nielsenin kirittäessä. Nelossentteri on jonkin verran elänyt vuosien saatossa, useimmiten minulla on ollut rosterissa pari kokenutta sotaratsua, jotka ovat pelanneet kauden 50/50. Laituriosaston rungon ovat viime kausina muodostaneet Kesselin, Van Riemsdykin ja mukaan nousseen Lazarevin lisäksi edelleen joukkueessa olevat Leo Komarov, Mason Raymond ja Mark Stone. Lisäksi mukana on pyörinyt Lee Stempniakia, Pat Maroonia, Kyle Palmieria, Jesse Joensuuta, Jiri Sekacia ja Teemu Pulkkista, mutta näistä yksikään ei ole ensi kauden suunnitelmissa. Joukkueen runko näyttää hyvältä myös ensi kaudelle, mutta joitain täsmäiskuja pitää vielä tehdä, jotta projekti saisi haaveillun huipennuksen.
Joukkueen esiintyminen pudotuspeleissä on ollut vaihtelevaa. Joka kausi nippu on raivannut tiensä jatkopeleihin, parilla ensimmäisellä kaudella visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi. 2016-2017 Toronto eteni finaaleihin saakka, mutta siellä ei ollut St. Louis Bluesia vastaan mitään palaa. Päättyneellä kaudella odotukset olivat tapissa runkosarjavoiton myötä ja kullan kiilto vain kasvoi, kun Boston sai avauskierroksella kylmää kyytiä ja lähti lauluun 4-0-lukemin. Toisella kierroksella tapahtui kuitenkin eeppinen sulaminen ja Tampa Bay jyräsi Toronton kesälomille suoraan neljässä pelissä. Joukkueen peli sekosi täysin.
Kokonaisuudessaan täytyy sanoa, että Toronton luotsaamisesta on tehty juuri niin haastavaa, kun se oikeasti olisikin. Fanit protestoi melkein mitä tahansa pelaajakauppaa, vaikka omasta mielestäni tekisin kuinka hyvän treidin. Myös joukkueen johto on nuivaa sorttia, tästä esimerkkinä kausi, jolloin joukkue eteni Stanley Cupin finaaleihin. Joukkueen johto oli finaalisarjan alkaessakin "little disappointed" statuksella :)
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Alkavalla kaudella lyödään kaikki peliin ja taistellaan kannusta. Jos projekti päättyy epäonnistumiseen, iso luuta lakaisee ja uusi projekti starttaa.