Naputellaanpa nyt hieman tuosta seuratilasta päivän ratoksi.
Itselläni on kolme seuratilaa itse asiassa. Yhden aloitin jo pelin saapuessa, koska oli tiedossa, ettei kokoonpanoja ole ihan hetkeen tulossa. Siihen rinnalle sitten sellainen mitä pelaillaan kaverin kanssa. Ja yhden aloitin nyt, kun tuli kokoonpanopäivitys. Ensimmäisen aloitin Jetsissä ja kenkää tuli kahden kauden jälkeen. Omistaja ei tykännyt, kun ei kumpanakaan kautena päästy pudotuspeleihin. Edmontonille kelpasin sitten. Palataan tuohon tuonnempana. Toisen aloitin Floridassa ja tosiaan vain pelaillaan. Kolmannessa olen Minnesota Wildissa, mutta siinä vielä ensimmäinen kausi kesken, joten ei paljon ole kerrottavaa.
Eli käydään hieman läpi tuota Oilersia. Alkamaisillaan on kausi 2029-2030. Yhden Stanley Cupin olen saanut voitettua. Eli ei todellakaan ole mennyt odotusten mukaisesti. Finaalissa olen ollut neljä kertaa viimeisen viiden vuoden aikana ja näistä siis yksi voitto. Suurin osa kausista mennyt ykkösketjulla Draisaitl-McDavid-Puljujärvi ja kakkosketjussa Connor-RNH-Yamamoto/X. Välillä ollut vaihtelua. Etenkin ykkösketju toiminut viimeiset kaksi vuotta erinomaisesti. Draisaitlin pisteet 96 ja 94, McDavidin 112 ja 108 sekä Puljujärvellä 82 ja sitten tipahti lukemaan 70. Puljulla ollut näistä eniten loukkaantumisia ja tuolla 70 pisteen kaudella pelasi 65 ottelua. Kolmosketju on ollut pitkään rakennettuna Alex Galchenyukin ympärille. Naarasin vapaiden pelaajien markkinoilta 5vx3milj. lapulla ja osoittautui hyväksi hankinnaksi, joskin nyt oli pakko myydä saadakseni palkkakattoon tilaa. Tässä oli pieni tauko pelaamisesta, joten aiemmat tutkaparit on päässyt unohtumaan, mutta toissa kaudella siinä olivat Robert Thomas ja Brett Howden Galchenyukin kanssa. Molemmat kahden miljoonan lapuilla vapailta markkinoilta. Thomasin palkka nousikin tuossa johonkin kolmeen ja puoleen miljoonaan ja on nyt kolmossentteri. Howden vaihtui parin varausvuoron ja lupauksen kera Dylan Cozensiin siirtorajalla lupaavalta näyttäneellä kaudella. Sentterinelikko oli siinä kohtaa McD-Cozens-RNH-Keith Pera. Perasta saadaankin aasinsilta nelosketjuun, jossa Pera ja Julien Gauthier ovat olleet luottomiehinä. Kolmas lenkki on ollut siinä sitten joku, joka on noussut AHL:stä NHL-tasolle. Pera on siis oma varaukseni ensimmäisestä Oilers-draftistani kuudennelta kierrokselta. Pieni eliitti potentiaalilla varustettu kovanaama. 201 senttiä ja 118 kiloa on pojalla kokoa. Tein juuri uuden kahdeksan vuoden pahvin herran kanssa kahden miljoonan cap hitillä varustettuna, joten on joukkueessa toivon mukaan vielä pitkään. Eihän tuo mihinkään liiku, mutta noin 25 pistettä iskee joka kausi nelosketjusta ilman miinuksia, joten menköön.
Alkavalle kaudelle hyökkäys näyttää seuraavalta:
(Suluissa siis kokonaisuus, johon on vielä näin kauden alussa vaikuttavana tekijänä hyvä edelliskausi)
Connor(91)-McDavid(97)-Cozens(88)
Yamamoto(85)-Draisaitl(94)-Puljujärvi(89)
Tanev(82)-Thomas(85)-Merkley(82)
Bouweester(80)-Pera(80)-Gauthier(81)
Lisätään vielä hyökkäyksestä vielä vähän. Kyle Connor tuli kanssani samaan aikaan Jetsistä. Vaihdossa lähti joku puolustaja, jolle en nähnyt käyttöä, en muista kuka, ja mukana lähti myös kakkoskierroksen varaus. Cozens siis tuli aiemmin mainitulla treidillä ja sain tehtyä jatkosopimuksen kauppaamalla 35-vuotiaan Ryan Nugent-Hopkinsin Wildiin 8 miljoonan palkkoineen. Pelaa laidalla nyt, koska ei osannut aloittaa yhtään (aloitusprosentti oli jotain 32 pudotuspeleissä). Olisin halunnut pitää RNH:n mukana loppuun asti, mutta vielä on saumat menestymiseen, joten käytän sen. Matt Tanev tuli 2vx0,8milj. lapulla sisään toissa kesänä ja toinen kausi tuosta lähtee käyntiin. Kokonaisuus 82 ja ikää 25-vuotta. En tiedä mikä bugi oli, mutta käytin härskisti hyödyksi. Merkley tuli joukkueeseen vapailta markkinoilta. Bouweester on 19-vuotias Anaheim Ducksin varaus, jonka sain jostain syystä tehdessäni jotain cap dumpia. Potentiaali on keskitason top6-hyökkääjä ja kokonaisuuskin jo nyt 80. Gauthier oli jo valmiiksi organisaatiossa ja pelannut tulemisestani asti nelosketjussa muutamaa käyntiä kolmosessa lukuunottamatta.
Lisäksi tuolla top kutosessa pyöri pitkään Gustav Nyquist 0,7 miljoonan cap hitillä. Kauden jälkeen pyynti kasvoi ja annoin olla, mutta syksyllä palasi samalla palkalla. Olisikohan ollut neljä vuotta samalla tavalla.
Hyökkäyksestä alaspäin puolustukseen, josta on puuttunut johtotähti koko tämän ajan. Connor-treidissä tuli Logan Stanley ja ollut luottopuolustajani siitä lähtien. Top4-puolustajiin kuului ensimmäiset kuusi vuotta Darnell Nurse-Evan Bouchard pari ja toisessa parissa oli Colton Parayko ja lisäksi siinä kävi moni kokeilemassa, mutta palkkapyyntö nousi raketin lailla joten päästin aina menemään. Viime kauden finaaliin yltäneessä joukkueessa oli Jakob Chychrun kuuden miljoonan palkalla. Oli kahden vuoden sopimus, mutta treidasin varaustilaisuudessa vaihdossa Zach Werenskin neuvotteluoikeuksiin. Samalla ovenavauksella lähti Nurse saadakseni tilaa Werenskin sopimukselle. McDavid ja Draisaitl ovat jo reilu kolmikymppisiä ja sopimusta jäljellä molemmilla kolme vuotta, joten laskeskelin, että sen verran on aikaa tällä rungolla menestyä, joten oli pakko tehdä suuria peliliikkeitä. Edellisellä kaudella Parayko oli jo vaihtunut Seth Jonesiin, joten löytyi tuttuja Werenskille.
Tulevalle kaudelle puolustus näyttää seuraavalta:
Werenski(88)-Bouchard(85)
Smith(84)-Jones(83)
Stanley(81)-Räsänen(80)
Smith oli se syy Galchenyukin myymiselle. Sain siitä ratkaisevat kolme miljoonaa, joilla sain 4,5 miljoonan lappusta tarjottua Ty Smithille. Räsänen ollut organisaatiossa ties kuinka pitkään ja vaihdellut Mikko Karppisen kanssa tuossa kolmannen rightin pakin paikalla. Karppinen siis joku varaus, joka kehittynyt tuohon 80 kokonaisuuteen.
Vielä viimeisenä maalivahdit. Jordan Binningtonin kanssa solmin neljän vuoden sopimuksen, mutta jo toisella kaudella vaihtojen takarajalla vastaan tuli Carter Hart, jota Flyers kauppasi. Vetäisin liipasimesta ja Binnington vaihtui parin varausvuoron kanssa Hartiin. Hartin sopimus 6,2 miljoonaa ja taitaa olla vielä neljä vuotta jäljellä. Vähän ollut heikompia kausia välillä, mutta se johtunee siitä, että kaudesta toiseen saa pelata sen 65-70 peliä kakkosveskarin ollessa joku minimipalkalla pelaava entinen lupaus.
Tulevan kauden maalivahdit:
Hart(86)-Strong(80)
Seuraavan kolmen kauden aikana tavoitteena edes se yksi Stanley Cup vielä tällä rungolla ja sitten alan miettiä jäänkö rebuildaamaan Oilersiin, vaihdanko toiseen joukkueeseen vai keskitynkö vain Wildin GM:nä olemiseen.
