Sega Sports NHL 2K3
Vihdoin peli, joka todella muistuttaa jääkiekkoa! Olen tuota lätkäpelien uutta valtiasta n. 40 peliä päässyt pelaamaan (PS2 versio) ja ei voi muuta kuin lämpimästi suositella muillekin. Tosin en tiedä Segan suunnitelmista, mutta luulisi kysyntää riittävän myös Euroopan puolella. Joten ihmeenä pitäisin, jollei Segan 2K3 sarjaa julkaistaisi myös täällä.
Sitten pelistä. Grafiikka ei hetkauta mitenkään, ei hyvässä eikä pahassa. Ainakin PS2 versiossa yleisö näyttää aika aneemiselta, mutta niinhän se näyttää esim. mm. PES2:ssakin. Pelaajat näyttävät riittävän hyviltä, joskin in-game naamat jäävät selkeästi EA:n vastaaville jälkeen. Jää kiiltää kuin juuri jäädytetty koko pelin ajana. Ruudunpäivitys on hyvää pääosin, tosin joskus kenttiä vaihtaessa alkaa armoton nykiminen joka kestää maksimissaan 2 sekuntia. Pieni, mutta välillä todella ärsyttävä piirre. Kuvakulmia löytyy ne pakolliset, parhaiten pelaaminen onnistuu mielestäni perinteisellä päädystä kuvatulla kulmalla. Kameran zoomia saa kohtalaisen vapaasti itse säätää, joten jokainen varmasti löytää itselleen mieluisen kuvakulman. Pelit esitetään ESPN:n lähetyksinä, joka toimii hyvin. Maalien jälkeiset hidastukset tulevat lähes aina samasta kulmasta, josta tosin näkee tilanteen hyvin, mutta vaihtelu ei olisi pahitteeksi. Sitten kun sitä vaihtelua joskus tulee, niin hidastus näytetään maalin tehneen joukkueen maalin sisällä olevasta kamerasta, eli ei näy muuta kuin veskarin selkää. Pelaajien animaatiot on hyvin toteutettu, lämärin virittäminen ei kestä kymmentä sekuntia kuten EA:n änärissä. Taklaaminen näyttää aidolta ja veskarit torjuvat kuten pitää.
Äänet ovat pelin kenties epäonnistunein osuus. Selostus on huonoa, tosin EA:n vastaaville ei voi mitenkään hävitä. Itse jaksoin kuunnella selostajien sönkötystä muutaman pelin ennen kuin otin sen pois. Yleisön meteli nousee kun kotijoukkue saa maalipaikan, mutta muuten tunnelma on useasti kuin kirkossa istuisi. Menumusiikki on jotain ihmerimputusta, ei mitään parasta mahdollista, mutta ei niin ärsyttävääkään että joutuisi laittamaan pois päältä.
Gameplay onkin sitten se, mikä erottaa Segan tekeleen muista. Peli on todella realistista verrattuna EA:han. Lämärit uppoavat (tosin jouduin laskemaan maalivahtien skill-levelin nollaan), läpiajoista, joihin tosin ei liian helposti pääse, on hyvä mahdollisuus tehdä maali ja one-timerit uppoavat realistisella prosentilla. Tosin one-timerit saisivat upota helpommin jos pääsee tykittämään suoraan syötöstä b-pisteiden välistä. Jäähyt tulevat aina siitä mistä pitääkin, mm. tästä voisi EA ottaa mallia. Poikkarista tuomitaan poikkari, kampista kamppi ja sitä rataa. Rangaistuslaukaukset ovat todella harvassa, ainoastaan kerran olen päässyt sellaista yrittämään. Miinuksena sanottakoon, että kaikki jäähyt ovat kakkosia, mitään majoreita ei pelissä ole. Paitsi vitonen tappelusta .Yksi hienoimmista yksityiskohdista pelissä on kulmaväännöt. Niille on määritelty jopa aivan omat näppäimet, yhdestä pelaaja potkii kiekkoa, toisesta tökkii vastustajaa kyynärpäällä ja kolmannesta yrittää päästä pois vastustajan otteesta. Pelaajien attribuuteilla todella on vaikutusta, kuka tulee kulmasta pois kiekon kanssa. Tappelut säädin täysille, mutta niitä ei siltikään tule kuin kerran kymmenessä ottelussa. Tämä tosin on oikeastaan hyvä, sillä ne on toteutettu todella huonosti. Ohjausvaihtoehtoja on kolme: basic, intermediate ja advance. Itse valitsin heti tuon advancen, joka kyllä vaati muutaman ottelun opettelun, mutta se todella kannatti. Ohjaus on tarkka ja kaikelle mahdolliselle on omat nappulansa. Advancessa perinteiset oikean peukalon näppäimet on tuplattu L1:sen takaa löytyvän shiftin avulla. Omat nappulat löytyvät niin rännikiekoille kuin vartaloharhautuksille. Ainoa minkä aluksi laskin ohjauksessa suureksi miinukseksi oli se, että pelaajien liikuttaminen tapahtuu vasemmalla tatilla, eikä sitä voi vaihtaa ristiohjaimeen. Olen aina ollut sitä mieltä, että tatilla on todella huono pelata urheilupelejä, mutta muutaman kymmenen ottelun jälkeen huomasin tottuneeni täysin tatin käyttöön.
Tekoäly on jotain, mitä EA:n peleissä ei koskaan ole nähty. Pelissä tuntee olevansa osa joukkuetta, ei koko joukkue. Tietokoneen ohjaamat pelaajat ottavat jäähyjä, tosin liian useasti typeriä sellaisia. Vastustajan äijät syöksyvät mahdollisuuden avautuessa läpiajoon eivätkä dumppaa kiekkoa toiseen päähän vaikka palaisivat alivoimalla. Pitkän pyörityksen päätteeksi pääsee useasti ylivoimalle, kun vastustajan pelaajat ovat pakotettuja ottamaan jäähyn. Taktiikat voi säätää joka ketjulle erikseen, kuten myös määritellä mahdolliset päällystakit vastustajan syömähampaalle. Yli- ja alivoimissa pelaajat toimivat kuten valittu taktiikka edellyttää. Taktiikoiden muuttaminen kesken ottelun tapahtuu joko ristiohjaimella tai oikealla tatilla. Tämä on hieman hankalaa, joten kannattaa laittaa taktiset säädöt kuntoon ennenkuin aloittaa pelin. Kenttävaihdot tapahtuvat myös joko ristiohjaimella tai oikella tatilla. Hyökkäysvitjoja ja pakkipareja voi vaihtaa erikseen, mistä iso plussa. Varmoja maaleja en pelistä onnistunut löytämään, ja vaikeustasokin on loistavasti säädetty. Kun EA:n NHL 2003:ssa voitin mestaruuden mennen tullen pelin huonoimmalla joukkueella vaikeimmalla tasolla, niin Segassa vaikeustason ollessa toiseksi vaikeimmalla tappioita kertyy realistisella tahdilla. Ja vielä olisi varaa siis nostaakin vaikeustasoa. Tämän lisäksi kenttäpelaajien ja maalivahtien tasoa voi vielä erikseen säätää. Peliä voi muutenkin todella vapaasti säädellä mieleisekseen ja säädöt näkyvät kentällä.
Pelimuotoja ovat näytösottelu, playoffit, turnaus, franchise ja Sega challenge, jonka sisällöstä tosin en ole ottanut selvää, koska aloitin heti franchisen tahkoamisen. Franchiseen on hyvin sisällytetty kevyt manageriosio, jossa voi palkata vapaita agentteja, treidata pelaajia sekä neuvotella sopimuksista nykyisten pelaajien kanssa. Pelaajarinki on laaja ja osa pelajista on Minorseissa. Pelistä löytyy tämän vuoden rookiet pelin kohtalaisen myöhäisen ilmestymisajankohdan takia. Tilastot eivät ole yhtä hyvät kuin EA:lla, league leaderseista näkee ainoastaan maali-, syöttö-, piste- ja tehopörssien kärkinimet. Maalivahdeista vastaavasti voitot, nollapelit, GAA ja torjunta%. Mistään ei siis näe esim. puolustajien tai tulokkaitten pistepörssejä.
Siinä pähkinän kuoressa kokemukseni tästä loistavasta, joskaan ei lähellekään täydellisestä, Sega Sports NHL2K3:sta. Paljon jäi varmaan vielä mainitsematta mitä piti, mutta lisäilen tänne kun mieleen muistuu. Toivon mukaan tämän saisi ensi vuonna tietokoneellekin, ettei tarvitsisi ostaa modattua konsolia ainoastaan tuon takia. Lähellä sekin tosin on, jos ensi vuoden versiossa nämä mainitsemani epäkohdat on korjattu. Pakko-ostos kaikille PS2:den, X-Boxin tai Gamecuben omistaville lätkäfaneille, olettaen että peli myöskin Eurooppaan saadaan.
Sitten vielä peliarvostelutyyliin arvosana: 92.
edit. Eihän noin pitkää tekstiä voi kirjoittaa ilman virheitä, eihän?