Noniin kausi Vancouverin osalta paketissa jo runkosarjan jälkeen, ja kyllä täytyy sanoa, että paska maku jäi suuhun.
Koko kausi oli kyllä melko paljon Sedinien ja Keslerin varassa, ja melko kovaan paikkaan jouduttiin, kun ensin puolivälissä kautta Daniel loukkaantui loppurunkosarjaksi. Sen jälkeen alkoi lasarettiin mennä avainpelaajaa toisen perään. Koko ajan oli joku klesana, ja pahimmillaan ykkösketjussa oli farmimiehiä ja ylemmissä ketjuissa ns. ylimääräisiä hyökkääjiä. Tämä loukkaantumissuma oikeastaan johtui siitä, etten päässyt puolivälistä kautta pelaamaan juuri ollenkaan, ja simuloidessa jätkiä lähtee sairaalaan vähän turhan kovalla tahdilla.
Lähelle meni kauden jatko. Kolme viimeistä peliä, Calgary kerran ja sarjan ylivoimainen jumbo Phoenix kahdesti vastassa. Melko luottavaisin mielin lähdettiin pelaamaan, mutta kauden tärkein kamppailu Calgarya vastaa hävittiin tiukan kamppailun päätteeksi yhdellä maalilla. Tämä 4 pisteen ottelu olisi pitänyt voittaa, sillä sen avulla oltaisi nyt pleijareissa. Phoenixia ei sitten näkynyt paikalla ollenkaan, joten ne ottelut menivät simuloinneiksi ja jotenkin tämä sakki onnistui puppeloimaan ne ottelut kummatkin.
Joukkue ei kyllä onnistunut siinä määrin, mitä odotukset olivat vaan melkoisia farsseja ja lampaantissejä on kokoonpano pullollaan. Etenkin henkilökohtaisesti suuret odotukset olivat Zach Kassianille, Jannik Hansenille, Cory Schneiderille ja Sedineille, mutta kukaan ei kyennyt pitämään tasoaan. Onnistujia sen sijaan olivat Alexandre Burrows, Ryan Kesler, Roberto Luongo, Jason Garrison, Keith Ballard. Ballard ja Garrison pelasivat itsensä pois siirtolistalta. Lisäksi Jordan Schroeder käytti loukkaantumisten tuoman ykkösketjun paikkansa hyväkseen ja pelasi itsensä ensi kauden kokoonpanoon. Tämän kauden jälkimainingeissa taidan muodostaa myös tulevan kauden rungon. Laitan sen tuonne kokoonpanoketjuun. Toivottavasti muutkin joko päivittävät omansa tai tekevät uudet kokoonpanohahmotelmat.
