Täällä katseltiin tuota sunnuntain Ravens vs. Eagles matsia hieman eri fiiliksillä, heh. Ensimmäinen neljännes oli toki sitä tuttua huttua, mutta valmennus on kyennyt hyvin reagoimaan haasteisiin pelien aikana ja niin kävi tälläkin kertaa.
Suurimpana otsakkeena Fangion-puolustus osoitti viimeistään nyt olevansa real-deal. Epäilys matsin alla oli, että joutuisivat kunnioittamaan King Henrya ja nostamaan safetyt lähemmäksi linjaa ja/tai nickelin sijaan enemmän lihaa frontiin, mutta eipä kumpikaan toteutunut vaan safetyt pysyivät syvällä, nickel-miehitystä nähtiin kentällä järjestäen, mistä huolimatta kykenivät rajaamaan Ravensin juoksua. Suurin ansio kuului toki hauista näyttäneelle linjan keskustalle, jossa totutun loisteliaasti pelanneen Carterin ohella varsinkin Jordan Davisin rooli Henryn tulppaajana korostui. Tärkeää myös oli, etteivät linjan päädyt ryntäilleet laput silmillä päin Lamaria vaan saivat tulokulmillaan kiitettävästi estettyä niitä vaarallisia kiertoja. Olihan siellä toki Lamariltakin ihme jäätymisiä, missattuja (helppoja) kohteita ja loppua kohden enemmissä määrin miehelle tuttua heittojen pakottamista, mutta nuokin vaativat ensiksi sen hyvän puolustuksen, jolla ukko saadaan epäsynkkaan.
Toki jos slot-corner kykenee tällaiseen taklaamiseen, niin eipä sitä ylimääräistä tukimiestä kannata tämän sijasta ottaa poltettavaksi heittopeleillä:
Laitetaanpa perään silmiin osunut koonti Eagles-puolustuksen edesottamuksista sen aikaisen (vk 5) bye jälkeen:
Hienosti on Fangio saanut ruuvia kiristettyä ja toivotaan, etteivät hyökkäykset määräänsä enempää ehdi kräkkäämään tuota enää tämän kauden puolella.
Toisinpäin Eagles-hyökkäys ei onnistunut hyödyntämään niitä Tuckerin tarjoamia loistavia kenttäasemia, mutta riittävät pinnat saivat sentään taululle. Ravensin juoksupuolustus toi odotusten mukaisesti kovemman vastuksen, jonka myötä olivat enemmän heittopelin varassa ja eipä sieltä oikein A.J. Brownin lisäksi ketään (taaskaan) löytynyt. DeVonta tehnee toivotun paluun tulevana sunnuntaina, mutta ei tuo Smithinkään kanssa mitään ilotulitusta ole ollut, joten tässä riittäisi vielä sitä viilattavaa.