Packers rosteri kesän jälkeen näyttää todella herkulliselta. Eihän siellä montaa superstaraa ole, mutta paljon nuorta talenttia joista osa on näyttänyt jo potentiaaliaan. Jos tuota hieman alkaa perkaamaan hyökkäyksestä.
Hyökkäystä johtaa megasopimuksen saanut Jordan Love. Viime kauden alku meni nuoren rissuporukan kanssa kipuillessa. Jo loppukaudesta alkoi heittokuvat napsumaan niille tarkoitetuille paikoilleen ja Lovenkin työskentely alkoi näyttämään herkulliselta sitä myöten. Tuo rissu-osasto on käytännössä pysynyt samana ja on nyt vuoden kokeneempana varmasti valmiimpi suorittamaan heti kauden alussa. Watson, Doubs, Reed ja Wicks muodostavat solidin rotaation. Watson eittämättä tuosta on se tärkein lenkki, mutta hänellä on ollut vaikeuksia pysyä ehjänä. Rissuja heittopelissä tukee vahva toisen vuoden TE kaksikko Musgrave ja Kraft. Heillä on potentiaalia vaikka mihin, mutta jo nyt kummatkin osoittaneet, että ovat mitat täyttäviä aloittavia TE:tä NFL:ssä. Takakentällä Jones joutui vaihtamaan maisemaan ja hänen tilalleen tuli Jacobs. Jacobs ei voi olla Jonesin kaltainen heittouhka, mutta rissujen ja sisempien laitahyökkääjien ottaessa askeleita urallaan eteenpäin toivottavasti keskushyökkääjältä ei vaadita samanlaista kontribuutiota heittopelissä. Hänen takanaan on voimabäcki Dillon ja lupaava kolmen downin keskushyökkääjä MarShawn Lloyd joka otti osumaa lonkkaansa ensimmäisessä harkkamatsissa.
Hyökkäyksenlinjan täytyy myös suorittaa hyvällä tasolla. Uutena lähtökohtaiseen aloittavaaan viisikkoon astuu tulokas-Morgan. Hänellä on tietenkin todistettavaa NFL-tasolla. Myös kaikki odotukset viime kaudella ylittäneen Rasheed Walkerin olisi syytä ottaa steppejä kohti liigan parhaimmistoa myös juoksublokkauksen osalta. Rhyan ja Newman tuo hieman todistettua syvyyttä linjaan. Jotenkin on sellainen tunne, että Packers nousee tai kaatuu linjansa mukana. Palaset ovat kohdallaan hyökkäyksen osalta olla todella hyvä hyökkäys, mutta niin kuin aina se vaatii toimivan linjan.
Puolustuksessa tärkeimmät lisäykset olivat safetyt McKinney ja Bullard. Safety paikalle syvyyttä tuli myös draftissa Williamsin myötä. Bullardin ja Williamsin taso on todistamatta, mutta lähtökohtaisesti toiveita herättävä safety osasto. Kulmapuolustajat ovat Jairen takana tasaisen paksua. Stokesilla on eittämättä fyysiset kyvyt olla hyväntason aloittava CB, mutta loukkaantumiset ovat vaivanneet eikä siten ole myöskään todistanut tasoaan pidemmän päälle. Slotissa operoi Nixon jonka viime kausi oli vähintään hyvä. Syvyyspelaajista Valentine ja Ballentine ajoivat asiansa vaikka ei itsessä henkilökohtaisesti hirveää luottamusta herätä.
Boxissa on talenttia ja laajuutta. Linjassa Kenny Clark pääsee vihdoin toteuttamaan itseään, kun boksiin tuodaan safety useammin jolloin linjan ei tarvitse pelata usein kuin yhtä gäppiä. Sama auttanee Wyattia jolla oli vaikeuksia juoksua vastaan Barryn alaisuudessa. Linjan päädyissä hyvä heittoryntääjä kolmikko Gary, Smith ja Van Ness. Enagbare tuo syvyyttä. Heidän takanaan Walkerin atleettisuutta pitäisi pystyä nyt hyödyntämään paremmin. Barryn alaisuudessa kevyet boksit pakottivat pelaamaan hieman hitaasti, koska korkealla pelaavilla safetyillä oli myös juosupuolustuksessa vastuita eikä tukimieskerros voinut pelata aggressiivisesti ilman, että safetyt pistetään tekemättömään paikkaan juoksua vastaan. Peruspaketin toisen tukimiehen paikka lienee hieman auki, mutta kilpailu käytänee tulokas-Cooperin ja McDuffien välillä. Syvyyttä tukimieskerrokseen tuo toinen tulokas Hopper.
Puolustuksen osalta ollaan jännän äärellä. Talenttia on rosterissa. Uusi koordinaattori Hafley tulee peluuttamaan aggressiivisempaa pelikirjaa jossa on enemmän yhden syvän safetyn kutsuja. Tämä avaa vastustajalle väkisinkin ikkunoita poikkikentän kuviin ja syvien alueiden saumoihin varsinkin aluepuolustus kutsuissa. Miespuolustus kutsuissa taas jää nähtäväksi riittääkö Jairella terveys ja muilla kulmapuolustsajilla kyvyt. Paljon puolustuksen menestyksestä tulee lepäämään kilpajuoksussa Packers heittoryntäyksen ja vastustajan kuvioiden valmistumisen välillä. Juoksun pitäisi pysähtyä kiitettävästi, kun boksiin ladataan lihaa jolloin asiat muuttuvat puolustukselle yksinkertaisemmaksi ja atleettiset tukimiehet pääsevät paremmin hyödyntämään vahvuuksiaan, mutta heittopuolustus ei voi toimia ellei heittoryntäys saa painetta pelinrakentajalle ja vastaavasti takakenttä pysy sitä tarvittavaa 2-2,5 sekunttia pitämään heittoikkunoita kiinni minkä heittoryntäys tulee parhaassakin tapauksessa tarvitsemaan perille pääsyyn.
Iso muutos siis puolustuksessa ihan ideologisella tasolla Barryn kahden syvän safetyn bend but don't break tyyppisestä puolustuksessa, missä pyritään estämään kaikin keinoin vastustajan isot pelit ja odottamaan hyökkäyksen virheitä. Nyt pyritään tukehduttamaan juoksu aggressiivisella frontilla ja pakottamaan hyökkäys tekemään virheitä.
www.espn.com