Se olisi sitten pudotuspelien aika. Metropolitanin toisessa parissa nähdään rivalry-meininkiä Broadwayn kohdatessa Broad Streetin. Edellisen kerran olivat vastakkain pudotuspeleissä 90-luvun puolella, joten uusi playoff-systeemi näyttää haukkariaan heti ensi metreillä ja Gary Bettmann, NBC & co. kiittävät. Moni muukin on varmasti tyytyväinen ainakin näin ennakkoon varsin mielenkiintoisesta sarjasta.
Otteluohjelma:
Kuten huomataan, ovat saaneet tungettua ohjelmaan NBC:lle peräti kaksi sunnuntain päiväpeliä, minkä johdosta sarjan loppu vedettäisiin melkoisella kaasulla. Kolme peliä neljässä päivässä mentaliteetilla kruununa back-to-back. Tuosta on jo osa Flyers beat-writereistä ehtinyt repimään pelihousunsa. Sarjasta jatkavan osapuolen kannalta olisi sitäkin parempi, ettei ihan seitsemää peliä tarvittaisi.
Rangersistä en ajatellut tässä suuria kertoilla, mutta Flyersista jotain.
Mahdollinen kokoonpano:
#19 Scott Hartnell (A) – #28 Claude Giroux (C) – #93 Jakub Voracek
#12 Michael Raffl – #10 Brayden Schenn – #17 Wayne Simmonds
#24 Matt Read – #14 Sean Couturier – #9 Steve Downie
#36 Zac Rinaldo – #40 Vincent Lecavalier – #18 Adam Hall
Ykkönen on kiveen hakattu, mutta muut riippuvat pitkälti Downien kunnosta ja tilanteessa. Pelatessaan löytänee paikkansa Couturierin ja Readin viereltä, mikäli ei, niin Raffl hypännee ketjuun ja vuorostaan Tye McGinn (#15) rymistelemään Schennin ja Simmondsin mukaan. Lecavalier on tietysti yksi avoin ja liikuteltava palanen, mutta on pelannut kauden parasta kiekkoaan tiputtuaan nelosen keskelle lisäten ketjun vaarallisuutta tuntuvasti. En lähtisi muuttamaan tuota varsinkaan kun Schennin ja Simmondsin kanssa homma ei ole kunnolla toiminut.
#44 Kimmo Timonen (A) – #5 Braydon Coburn
#8 Nicklas Grossmann – #32 Mark Streit
#47 Andrew MacDonald – #22 Luke Schenn
Grossmann paranteli vaivojaan runkosarjan viimeiset pelit, mutta pitäisi olla kokoonpanossa ensimmäiseen otteluun. Ideaalikuusikon ollessa kasassa parit menevät suurella todennäköisyydellä juuri noin.
#35 Steve Mason
#29 Ray Emery
Mason jätti lauantaisen Pens-pelin kolmannen erän ja eilisen Canes-pelin pelaamatta kaaduttuaan Jayson Megnan turhan innokkaan maalille ajon seurauksena ikävän näköisesti selälleen lyöden samalla päänsä jäähän. Kaikki Flyersin puolelta puhuvat kaverin olevan kunnossa ensimmäiseen otteluun, jota ei voi kuin toivoa. Mikäli näin ei käy, niin onkin käsillä suurempi ongelma. Luottoni Ray Emeryä kohtaan ei mahdoton ole.
Joukkueen parhaat pistemiehet:
1. Claude Giroux 28+58=86 (GP 82)
2. Jakub Voracek 23+39=62 (GP 82)
3. Wayne Simmonds 29+31=60 (GP 82)
4. Scott Hartnell 20+32=52 (GP 78)
5. Mark Streit 10+34=44 (GP 82)
Erikoistilannepelaaminen on tietysti avainasemassa kuten tuostakin listasta huomaa, josta löytyvät Timosta lukuun ottamatta kaikki ykkösylivoiman miehet. Monesti ylivoiman takuttua on ollut nihkeää maalinteon kanssa tasakentällisinkin. Kun taas kuuma YV on ruokkinut onnistumisia kaikkialla muuallakin. Alivoima toimi läpi kauden, enkä siitä jaksa olla huolissani, tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä turhien alivoimatilanteiden välttämiseen, vaikkei Rangers pelannut runkosarjassa mitään murhaavaa ylivoimaa. Flyers oli Ottawan jälkeen toiseksi rangaistuin joukkue 316 mies vajaallaan siinä missä Rangers keräsi toiseksi vähiten alivoimatilanteita (232 kpl), missä onkin hurja ero. Rangers myös pelasi vahvaa AV:ta (sarjan kolmanneksi parasta) ja keräsivät hyvän määrän AV-maalejakin 10 kpl vs. Flyersin 8 kpl.
Joukkueiden runkosarjan neljä kohtaamista menivät vieraskoreissa merkeissä päättyen kotijoukkueiden voittoihin. Flyersilla on ollut aiempinakin kausina tuskaista raapia tulosta MSG:stä, jonka myötä kotiotteluiden klaaraamista on pidettävä elinehtona, jottei ryöstöjä tarvitse hakea yhtä enempää. Ideaalitilanteessa voittavat kahdesta ensimmäisestä toisen, jonka jälkeen palaavat Manhattanille 3-1 johdossa ja viimeistään kuudennessa kohtaamisessa sarja poikki. Se, että kuinka paljon tähän luottoa löytyy, onkin toinen juttu. Vähänhän tässä on pelkona tuttu pään hakkaaminen Lundqvistiin sekä Ragsien kurinalaiseen ja tiiviiseen puolustukseen, mikäli osumia ei synny ylivoimallakaan. Siitä kuitenkin lähdetään, että Flyers tästä jatkaa, muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole ;)
edit.
Maalimäärät ovat myös tarkkailun arvoinen asia. Mitä vähemmän scorataan, sitä vahvemmalla näen Rangersin olevan, korkeampien maalimäärien suosiessa vuorostaan Flyersia.
Otteluohjelma:
Koodi:
Päivämäärät ja ajat Suomen mukaan:
1. Ottelu: Rangers vs. Flyers, Perjantai 18.4 (To-Pe -yö) klo. 02:00, Madison Square Garden
2. Ottelu: Rangers vs. Flyers, Sunnuntai 20.4 klo. 19:00, Madison Square Garden
3. Ottelu: Flyers vs. Rangers, Keskiviikko 23.4 (Ti-Ke -yö) klo. 03:00, Wells Fargo Center
4. Ottelu: Flyers vs. Rangers, Lauantai 26.4 (Pe-La -yö) klo. 02:00, Wells Fargo Center
* 5. Ottelu: Rangers vs. Flyers, Sunnuntai 27.4 klo. 19:00, Madison Square Garden
* 6. Ottelu: Flyers vs. Rangers, Keskiviikko 30.4 (Ti-Ke –yö), TBD, Wells Fargo Center
* 7. Ottelu: Rangers vs. Flyers, Torstai 31.4 (Ke-To –yö), TBD, Madison Square Garden
Kuten huomataan, ovat saaneet tungettua ohjelmaan NBC:lle peräti kaksi sunnuntain päiväpeliä, minkä johdosta sarjan loppu vedettäisiin melkoisella kaasulla. Kolme peliä neljässä päivässä mentaliteetilla kruununa back-to-back. Tuosta on jo osa Flyers beat-writereistä ehtinyt repimään pelihousunsa. Sarjasta jatkavan osapuolen kannalta olisi sitäkin parempi, ettei ihan seitsemää peliä tarvittaisi.
Rangersistä en ajatellut tässä suuria kertoilla, mutta Flyersista jotain.
Mahdollinen kokoonpano:
#19 Scott Hartnell (A) – #28 Claude Giroux (C) – #93 Jakub Voracek
#12 Michael Raffl – #10 Brayden Schenn – #17 Wayne Simmonds
#24 Matt Read – #14 Sean Couturier – #9 Steve Downie
#36 Zac Rinaldo – #40 Vincent Lecavalier – #18 Adam Hall
Ykkönen on kiveen hakattu, mutta muut riippuvat pitkälti Downien kunnosta ja tilanteessa. Pelatessaan löytänee paikkansa Couturierin ja Readin viereltä, mikäli ei, niin Raffl hypännee ketjuun ja vuorostaan Tye McGinn (#15) rymistelemään Schennin ja Simmondsin mukaan. Lecavalier on tietysti yksi avoin ja liikuteltava palanen, mutta on pelannut kauden parasta kiekkoaan tiputtuaan nelosen keskelle lisäten ketjun vaarallisuutta tuntuvasti. En lähtisi muuttamaan tuota varsinkaan kun Schennin ja Simmondsin kanssa homma ei ole kunnolla toiminut.
#44 Kimmo Timonen (A) – #5 Braydon Coburn
#8 Nicklas Grossmann – #32 Mark Streit
#47 Andrew MacDonald – #22 Luke Schenn
Grossmann paranteli vaivojaan runkosarjan viimeiset pelit, mutta pitäisi olla kokoonpanossa ensimmäiseen otteluun. Ideaalikuusikon ollessa kasassa parit menevät suurella todennäköisyydellä juuri noin.
#35 Steve Mason
#29 Ray Emery
Mason jätti lauantaisen Pens-pelin kolmannen erän ja eilisen Canes-pelin pelaamatta kaaduttuaan Jayson Megnan turhan innokkaan maalille ajon seurauksena ikävän näköisesti selälleen lyöden samalla päänsä jäähän. Kaikki Flyersin puolelta puhuvat kaverin olevan kunnossa ensimmäiseen otteluun, jota ei voi kuin toivoa. Mikäli näin ei käy, niin onkin käsillä suurempi ongelma. Luottoni Ray Emeryä kohtaan ei mahdoton ole.
Joukkueen parhaat pistemiehet:
1. Claude Giroux 28+58=86 (GP 82)
2. Jakub Voracek 23+39=62 (GP 82)
3. Wayne Simmonds 29+31=60 (GP 82)
4. Scott Hartnell 20+32=52 (GP 78)
5. Mark Streit 10+34=44 (GP 82)
Erikoistilannepelaaminen on tietysti avainasemassa kuten tuostakin listasta huomaa, josta löytyvät Timosta lukuun ottamatta kaikki ykkösylivoiman miehet. Monesti ylivoiman takuttua on ollut nihkeää maalinteon kanssa tasakentällisinkin. Kun taas kuuma YV on ruokkinut onnistumisia kaikkialla muuallakin. Alivoima toimi läpi kauden, enkä siitä jaksa olla huolissani, tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä turhien alivoimatilanteiden välttämiseen, vaikkei Rangers pelannut runkosarjassa mitään murhaavaa ylivoimaa. Flyers oli Ottawan jälkeen toiseksi rangaistuin joukkue 316 mies vajaallaan siinä missä Rangers keräsi toiseksi vähiten alivoimatilanteita (232 kpl), missä onkin hurja ero. Rangers myös pelasi vahvaa AV:ta (sarjan kolmanneksi parasta) ja keräsivät hyvän määrän AV-maalejakin 10 kpl vs. Flyersin 8 kpl.
Joukkueiden runkosarjan neljä kohtaamista menivät vieraskoreissa merkeissä päättyen kotijoukkueiden voittoihin. Flyersilla on ollut aiempinakin kausina tuskaista raapia tulosta MSG:stä, jonka myötä kotiotteluiden klaaraamista on pidettävä elinehtona, jottei ryöstöjä tarvitse hakea yhtä enempää. Ideaalitilanteessa voittavat kahdesta ensimmäisestä toisen, jonka jälkeen palaavat Manhattanille 3-1 johdossa ja viimeistään kuudennessa kohtaamisessa sarja poikki. Se, että kuinka paljon tähän luottoa löytyy, onkin toinen juttu. Vähänhän tässä on pelkona tuttu pään hakkaaminen Lundqvistiin sekä Ragsien kurinalaiseen ja tiiviiseen puolustukseen, mikäli osumia ei synny ylivoimallakaan. Siitä kuitenkin lähdetään, että Flyers tästä jatkaa, muita vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole ;)
edit.
Maalimäärät ovat myös tarkkailun arvoinen asia. Mitä vähemmän scorataan, sitä vahvemmalla näen Rangersin olevan, korkeampien maalimäärien suosiessa vuorostaan Flyersia.
Viimeksi muokattu: