4Nations-turnauksesta ei jäänyt finaalinkaan jälkeen mitään kouraan Devils-henkisille, ei onneksi niitä loukkaantumisiakaan.
En nähnyt USA:lta kuin yhden pelin kokonaan, ja olihan Hughesin suoritus siinä enemmän pettymyksentäytteinen kuin plussamerkkinen. Toki ekassa rakensi pari paikkaa ja olikohan tokan alussa, kun pääsi maalin kulmalta yrittämään itse. Muuten se oli aika aran näköistä menoa ja niitä tuttuja kaatumisia sekä aika nopeasti luopui kiekosta. Fyysisyys ja -pelivaade oli tietysti maksimaalisen kova, ja eivät kaikki muutkaan huipun veljekset dominoineet, mutta kyllähän turnaus jätti Hughesin osalta toivomisen varaa. Osittain siis samoja piirteitä, mitkä ovat näkyneet myös Devilsin runkosarjassa(sis. aavistuksen parantuneen puolustuspelivalmiuden).
Ehkä salaa ajattelin ja toivoin, että nähtäisiin jopa merkkejä siitä kokeneiden ykköstähtien seuraavasta haastajasta, josta puhuttiin 22-23 ja 23-24 ekan kuukauden jälkeen. Vielä siihen on matkaa reilusti, mutta toivottavasti keväällä saisi harjoitella lisää tämäntyyppisiä pelejä pleijareissa. Ehkä tuo fysiikka on suurin haaste näissä peleissä ja este niiden dominoinnille.
Näkikö joku muu jotain muuta Hughesin pelistä, jota pelkästään finaalia seuraamalla ei havainnut?