Hyökkäys
Andreas Johnsson 71 ott. 13+22=35, +4, 30 pim
Ensimmäisiin 20 otteluun 16 pistettä, seuraaviin 50 peliin 18. Siinä Johnssonin kaudesta olennaisimmat. Ihan sympaattinen pelaaja, Tatarin tavoin yritystä riittää, mutta tulosta ei vain synny. 6+
Nico Hischier 70 ott. 21+39=60, 0, 16 pim
Jos katsotaan joukkueen kokonaiskuvaa, kapteenin kausi oli yksi pienistä valonpilkahduksista. Loukkaantumisten riivaaman kauden 2020–2021 jälkeen Hischier palasi hiljalleen omalle tasolleen ja kauden edetessä peli alkoi kulkea yhä paremmin. Uran parhaiden pisteiden ohella mainitsemisen arvoista on Hischierin kehittyminen aloittajana (voittoprosentti 52,1). Tämä lupaa hiljaa hyvää seuraavalle kaudelle, kun Hischier sai alle ehjän kauden. Toivottavasti Hischier laukoo ensi kaudella vielä enemmän. Hänen rannelaukauksellaan tehdään tulosta. 8-
Nathan Bastian 72 ott. 12+6=18, -12, 65 pim
Waiversista takaisin kotiin poimittu Bastian pelasi varsin hyvän kauden ja teki, mitä pyydettiin. Maalejakin tuli ihan mukavasti, vaikka ylivoimalla olisi saanut tulla tehoja enemmän. Mutta, sen tärkeimmän roolinsa Bastian hoiti pyyteettömästi ja hän oli inhottava vastustaja illasta toiseen. 7½
Jimmy Vesey 68 ott. 8+7=15, -24, 12 pim
Vesey tuli ja nappasi pelipaikan tryoutilla. Ihan mukiinmenevä kausi alempien ketjujen duunarina. En pahastuisi, vaikka hänelle lyötäisiin uusi yksivuotinen sopimus kouraan. Alkukausi lupaili vielä parempia tehoja, mutta eipä Veseyn maalitahti heilauttanut kautta suuntaa taikka toiseen. 7
Yegor Sharangovich 76 ott. 24+22=46, -14, 23 pim
Kauden kokonaispisteet ovat suurin piirtein sellaiset, joita Sharangovichilta sopi odottaakin. Silti kausi jää hieman pettymyksen puolelle, tai ehkä ennemmin pitäisi puhua pitkien tehottomien jaksojen tuomasta turhautumisesta. Kauden jälkimmäisen puoliskon maalivire riittää kuitenkin vakuuttamaan, että Devilsissä löytyy tulevaisuudessakin roolia. 7-
Dawson Mercer 82 ott. 17+25=42, -25, 28 pim
Kauden positiivisin yllättäjä. Mercer otti pelipaikasta pihtiotteen harjoitusleirin alussa ja pakotti Ruffin valitsemaan hänet joukkueeseen. Eikä tuota päätöstä ole tarvinnut katua. 42 pinnaa on erinomainen saldo, vaikka alkukauden pistetahti ei loppuun asti kantanutkaan. Toki pitkän kauden aikana iski väsy ja NHL näytti julmat kasvonsa varsinkin puolustusalueella ja aloituksissa, joissa Mercer oli sentterinä pelatessaan helisemässä.
Mercerissä on kuitenkin kasvamassa todella hyvä pelimies. Vanhaa ilahdutti erityisesti Mercerin pelikäsitys ja tapa, jolla hän menee ennakkoluulottomasti tilanteisiin, ratkaisu jo ennalta mietittynä. Tätä samaa oli nuoressa Patrik Eliasissa. Tai ehkä vaikutelman loivat Mercerin
eliastyyppiset poikamaiset kiharat, mene ja tiedä. 8½
Michael McLeod 77 ott. 6+14=20, -13, 52 pim
McLeodin kausi oli aikamoista vuoristorataa. Välillä hänen ketjunsa oli koko joukkueen paras, välillä McLeodia ei edes huomannut kentällä. McLeod olisi suorastaan mainio nelossentteri, jos hän olisi edes hieman tehokkaampi viimeistelijä. Suoraviivainen ryskäminen Bastianin kanssa tuottaa usein hyviä paikkoja, mutta maalinteko tuntuu vieläkin olevan kryptoniittia.
Itte näen kuitenkin McLeodilla ensi kaudellakin roolia nelosketjun sentterinä ja alivoimalla jo pelkästään siitä syystä, ettei Devilsillä ole toista yhtä hyvää aloittajaa. Hänen aloitusprosenttinsa 57,3 oli tällä kaudella koko liigan 10:neksi paras vähintään sata aloitusta ottaneista pelaajista. 7
Pavel Zacha 70 ott. 15+21=36, -21, 22 pim
Bratt ja Zacha olivat kauden alla papereissani suurin piirtein samassa tilanteessa. Kummallekin oli tarjolla iso rooli ja odotuksia oli myös pysyvästä tasonnostosta. Bratt onnistui tässä, Zacha taas ei. Kuten
@Toby Dammit edellä kirjoitti, vaikeaahan se on, kun draivia ei ole. Lisäksi Zachan pelaamiseen tekivät paluun todella riskialttiit ratkaisut kiekon kanssa, joista sitten joukkue kärsi.
Zachan sopimus on katkolla, mutta ehkä uusi alku toisessa joukkueessa voisi olla paras vaihtoehto sekä Devilsille että Zachalle. 6-
Mason Geertsen 25 ott. 0+0=0, -6, 77 pim
No, kaipa joukkueessa pitää yksi poliisi olla. Ei kyllä tuonut joukkueelle mitään korvaamatonta edes poliisina. Vähän pyydettiin, vähän saatiin. 5-
Janne Kuokkanen 57 ott. 6+11=17, -10, 10 pim
Kuokkasen kausi oli pettymys varsinkin, kun miettii eroa viime kauteen ja lupaaviin otteisiin Sharangovichin ja Zajacin rinnalla. Ei voi sanoa, että hän olisi pelannut missään vaiheessa erityisen heikosti tai tehnyt isoja virheitä, mutta hän oli pitkiä jaksoja sivustakatsoja. Eikä yhteistä säveltä oikein löytynyt Ruffin ketjulotossa. Toivuttuaan loukkaantumisesta hän pelasi ihan pirteästi. 6
Jesper Bratt 76 ott. 26+47=73, 0, 16 pim
Bratt oli heittämällä kauden paras pelaaja, kun jätetään lähes puolet kaudesta sivussa ollut Hughes. Bratt nousi pelaajana kokonaan uudelle tasolle ja erityisesti hän pystyi säilyttämää tasonsa läpi kauden. Tulevissa sopimusneuvotteluissakaan ei tarvitse polkea jalkaa, vaan nyt niitä näyttöjä tilipäivää varten on annettu. 9+
Jesper Boqvist 56 ott. 10+13=23, -9, 10 pim
Boqvistista tulikin jo edellä kirjoitettua enemmän. Todettakoon vielä, että hänen tasonnostonsa oli kauden jälkimmäisen puoliskon harvoja ilonaiheita. Hänen kohdallaan mietityttää lähinnä, oliko kyseessä onnenkantamoinen, vai onko reservissä vielä käyttämätöntä potentiaalia ja miten hän pärjää, kun pelipaikoista kilpaillaan. 7½
Jack Hughes 49 ott. 26+30=56, -16, 0 pim
Hughesin loukkaantumiset olivat maalivahtikaksikon tipahtamisen yksi Devilsin kauden onnettomimmista käänteistä. Nuori supertähti teki Devilsistä paljon paremman joukkueen aina pelatessaan. Muutenkin Hughes oli aivan eri tasolla kuin kahdella ensimmäisellä kaudellaan. Täydellä kaudella hän olisi voinut olla jopa Art Ross -pystissä kiinni sormenpäällään.
Puolustussuuntaan pelaamisessa on vielä hiottavaa ja välillä pitäisi muistaa, että kentällä on hänen lisäkseen neljä omaa pelaajaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. 9+
Tomas Tatar 76 ott. 15+15=30, -22, 22 pim
Tataria ei voi syyttää yrityksen puutteesta, mutta tulokset olivat kovin laihat. Ei nähty paluuta sinne 50 tehopisteen kerhoon, jota joukkue olisi häneltä kyllä kaivannut varsinkin, kun Hughesin loukkaantuminen heti kauden alussa jätti valtavan tyhjiön hyökkäykseen. 6½
Mainittakoon kauden mittaan näyttäytyneistä hyökkääjistä Alexander Holtz ja Fabian Zetterlund. AHL:ssä hyviä tehoja nakuttanut Holtz tarvitsee selkeästi vielä lisää aikaa kotiutuakseen Pohjois-Amerikkaan. Toivottavasti hänen kanssaan maltetaan tehdä kotiläksyt, ettei häntä syödä elävältä, kuten Mattias Tedebylle kävi aikanaan. Holtz on toki pykälän verran kovempi lupaus ja parempi pelaaja, mutta ihan turhaa häntä on raakileena peluuttaa.
Fabian Zetterlund teki jälkimmäisellä NHL-pätkällään oikein hyvää jälkeä ja näytti paljon valmiimmalta pelaajalta kuin marraskuussa. Jonkinlaisia odotuksia häntä kohtaan on ensi syksyn harkkaleirillä, varsinkin kun neppailijoita/alisuorittajia saisi mieluusti korvata suoraviivaisilla ja vähän raskastekoisemmilla kavereilla.
Onneksi NHL-kausi on nyt ohi. Tekee hyvää saada kunnon tauko Devils-kiekosta. Utican taivalta Calder cupin pudotuspeleissä pitää toki seurata.