Toivottavasti tää on viimenen kerta kun huomaa toivoavansa suosikkijengilleen tappioita. Ja toivottavasti tää nyt sitten lopulta kanattais eli sieltä tulis sitten se top 2 vuoro. On tää vaan niin perverssiä toivoa Devilsille tappioita ja Rangersille voittoja. ;D
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
SaiPan sopimustarjous vakuutti Mark Pysykin välittömästi – entuudestaan tuttu joukkuekaveri auttanut sopeutumisessaLue lisää »
-
Lapa jäähän: PWHL-tähdet inspiroivat nuoria suomalaispelureitaLue lisää »
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
-
Liiga-kierros: Ilves nollasi kivikovan, SaiPan huima putki sai jatkoa, KalPa tarvitsi jatkoajanLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Sarjanousija kärkipaikalla − NHL-konkari Jakob Silfverberg vei kasvattajaseuransa huipulleLue lisää »
New Jersey Devils 2018–2019
- Viestiketjun aloittaja FinDevil
- Alkaa
- 124 413
- 512
Siihen en alennu, että Rangersille toivoisin voittoja prkl! :D
Jos teillä muilla on jotain spekulointeja/fantasioita ens kauden kokoonpanosta, niin laittakaa ihmeessä tänne. Mä voisin huomenna paremmalla ajalla raapustaa oman näkemyksen.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Jatkoaikatappio Bluesia vastaan. Vaikka en peliä supertarkasti koko aikaa katsonut, näyttivät otteet selvästi terävämmiltä kuin Detroitia vastaan. Toisaalta Bluesia ei näyttänyt nappaavan pelaaminen ihan älyttömästi etenkään ottelun alkupuolella. Kummallakin joukkueella oli silti paikat ratkaista ottelu jo varsinaisella peliajalla.
En katsonut pelin jälkeen tilastoja, mutta sellainen fiilis jäi, että Nico ja Zacha olivat Bluesia vastaan iskussa. Muutenkin Zacha on nyt näyttänyt selvästi terävämmältä kuin alkukaudesta. Toivotaan että ensi kaudella ei tarvitse odottaa heräämistä joulukuulle. Oli kiva myös nähdä McLeod välillä vähän pätevämpien kavereiden kanssa, kun hän sai pelata nyt Zachan ja Agostinon kanssa. En ole varma, pitääkö mielikuva paikkaansa, mutta tuntui siltä, että Zachalle jäi vähän enemmän tilaa hyökätä kun McLeod hoiti puolustustehtäviä tunnollisesti.
Nicolla oli vaikka kuinka monta paikkaa maalintekoon ja syöttöpisteisiin, mutta jätetään ne nyt sitten näköjään ensi kauteen. Jatkoilla pelin ratkaisseessa maalissa näkyi, että hänellä oli vähän bensa lopussa, eikä hänellä ollut enää paukkuja vastata Dunnin terävään nykäisyyn. Butcher yritti vähän paikata tilannetta, mutta ei mahtanut mitään.
Schneider pelasi taas hyvin.
Peräpään taisto muuttuu vain tasaisemmaksi, kun Kings voitti viime yönä ja Devils otti yhden pisteen. Nyt Devilsillä on piste enemmän kuin Kingsillä, jolla yksi peli vähemmän pelattuna. Detroitilla edellä kaksi pistettä ja Buffalolla neljä pistettä enemmän kuin Devilsillä. En ylläty ollenkaan, jos Buffalo häviää kaikki jäljellä olevat matsinsa, minkä takia Devils saisi napata lopuista kolmesta matsista korkeintaan kolme pistettä. Vastustajina ovat jäljellä vielä Rangers, Hurricanes ja Panthers, joten jokunen piste sieltä on vielä luvassa.
En katsonut pelin jälkeen tilastoja, mutta sellainen fiilis jäi, että Nico ja Zacha olivat Bluesia vastaan iskussa. Muutenkin Zacha on nyt näyttänyt selvästi terävämmältä kuin alkukaudesta. Toivotaan että ensi kaudella ei tarvitse odottaa heräämistä joulukuulle. Oli kiva myös nähdä McLeod välillä vähän pätevämpien kavereiden kanssa, kun hän sai pelata nyt Zachan ja Agostinon kanssa. En ole varma, pitääkö mielikuva paikkaansa, mutta tuntui siltä, että Zachalle jäi vähän enemmän tilaa hyökätä kun McLeod hoiti puolustustehtäviä tunnollisesti.
Nicolla oli vaikka kuinka monta paikkaa maalintekoon ja syöttöpisteisiin, mutta jätetään ne nyt sitten näköjään ensi kauteen. Jatkoilla pelin ratkaisseessa maalissa näkyi, että hänellä oli vähän bensa lopussa, eikä hänellä ollut enää paukkuja vastata Dunnin terävään nykäisyyn. Butcher yritti vähän paikata tilannetta, mutta ei mahtanut mitään.
Schneider pelasi taas hyvin.
Peräpään taisto muuttuu vain tasaisemmaksi, kun Kings voitti viime yönä ja Devils otti yhden pisteen. Nyt Devilsillä on piste enemmän kuin Kingsillä, jolla yksi peli vähemmän pelattuna. Detroitilla edellä kaksi pistettä ja Buffalolla neljä pistettä enemmän kuin Devilsillä. En ylläty ollenkaan, jos Buffalo häviää kaikki jäljellä olevat matsinsa, minkä takia Devils saisi napata lopuista kolmesta matsista korkeintaan kolme pistettä. Vastustajina ovat jäljellä vielä Rangers, Hurricanes ja Panthers, joten jokunen piste sieltä on vielä luvassa.
Kummalliseksi mennyt tämä jääkiekkojoukkueen kannattaminen, kun häviämistä pidetään hyvänä asiana. Mitä enemmän tulee pataan, sen parempi. No, leikki leikkinä. Olen jokseenkin vakuuttunut, ettei kukaan aidosti iloitse häviämisestä.
Raapustelin tässä joutessani muutaman sanan päättyvästä kaudesta. Pelejä en ole enää pariin viikkoon jaksanut katsella, vaan olen tyytynyt maalikoosteisiin ja otteluraportteihin.
Kaikenlaisissa Devilsiä koskevissa pohdinnoissa on tärkeää tehdä eroa kuluvan kauden epäonnen sävyttämän räpeltämisen ja pidemmän aikavälin näkymien välillä. Kauden mahalasku on tietysti pitkälti seurausta kapeaa pelaajamateriaalia verottaneista loukkaantumisista ja nuorten pelaajien maksamattomista oppirahoista. Kesän varaustilaisuudesta saatava tulevaisuuden tähtipelaajaoletettu tuo tervetullutta lohtua hukatusta kaudesta. Voittava jääkiekko on kuitenkin parasta turvaa Devilsin tulevaisuudelle ja koetan seuraavassa perustella, miksi joukkueen on pikapuoliin palattava takaisin nousu-uralle, pois lottery-vuoroilta.
Devilsin pääomistajien johtopäätökset kuluvasta kaudesta herättävät pientä huolta. Seuralla on sinänsä pullat todella hyvin uunissa nimenomaan toimiston puolella. Sillä on oma areena, taitava GM ja taloudellisen vakauden takaavat, varakkaat omistajat. Joukkueen pääosakkaat Josh Harris ja David Blitzer ovat alusta asti tehneet selväksi, että he ovat oman aikansa kärsivällisiä ja valmiita satsaamaan rahaa joukkueeseen, mutta he edellyttävät joukkueelta menestystä rahojensa vastineeksi. Tästä päästään siihen kulmien kurtisteluun. Kesällä tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun kaksikko osti enemmistön Devilsistä. Pian ollaan väistämättä sen edessä, että tulosten perään aletaan kysellä.
Tontti- ja kiinteistöbisnes ovat Harrisin ja Blitzerin bisnesimperiumin kovaa ydintä. Urheilu ja viihde ovat heille ennen muuta työkaluja omistusten arvonlisäykseen. Devilsin jääkiekko-osasto ei ole varsinainen rahantekokone, joten Devilsin on oltava pudotuspelijoukkue ja tuotava perseitä penkkiin lokakuusta mielellään aina kesäkuulle asti, että omistajien yhtälö toimisi. Devilsin onneksi Prudential Center tuottaa sangen hyvin rahaa konserteilla ja muilla viihdetapahtumilla. Esimerkiksi Pollstarin tilastojen mukaan The Rock on myytyjen lippujen määrässä mitattuna maailman 17. vilkkain areena ja NHL-areenoista sen edellä ovat ainoastaan Madison Square Garden ja Dallasin American Airlines Center.
Odotan kyllä mielenkiinnolla kauden jälkeisiä kommentteja seuran omistajilta. En usko, että tämä kausi aiheuttaa vielä suuria mullistuksia Devilsin toimiston puolella, mutta korvan takana on hyvä pitää sekä Harrisin ja Blitzerin lupaus sitoutumisesta pitkäaikaiseen projektiin että heidän valmiutensa nopeisiin ja koviin ratkaisuihin. Tästä käy esimerkiksi vaikkapa hiljattain julkisuudessa spekuloitu Crystal Palacen omistusosuuden myynti. Bloombergin uutisen mukaan Harris ja Blitzer etsivät seuralle ostajaa, koska Valioliigan kansainvälisten tv-tulojen jako seurojen kesken muuttuu ensi kaudesta alkaen. Mahdollinen tulojen kasvuosuus jaetaan jatkossa (suurseuroja suosivalla tavalla) sarjasijoituksen mukaan.
Kuten todettua, en usko dramaattisiin muutoksiin kuluvan kauden perusteella, mutta kello tikittää hiljaa ja vääjäämättä. Näin hihasta ravistamalla Ray Sherolla on 2-3 kauden ja yhden valmentajanvaihdoksen verran aikaa saada aikaan näkyviä tuloksia. Hän on saanut neljän vuoden ajan rakentaa joukkuetta näköisekseen ja parin kauden kuluessa näillä Sheron ja Castronin hommaamilla leluilla pitäisi alkaa saada tulosta kaukalossa.
Devilsillä on yhä paljon matkaa kuljettavanaan, ennen kuin se on varteenotettava pudotuspelijoukkue. Joukkueessa on monia hyviä palasia, joiden ympärille voi kasata hyvää jääkiekkojoukkuetta. Silti, ihan yhtä lailla joukkue tarvitsee vahvistuksia ulkopuolelta. Minusta kaksi polttavinta tarvetta on löytää Kyle Palmierin ja terveen Taylor Hallin lisäksi yksi 30 maalin ukko, sekä täydentää puolustusta yhdellä top 4 -pakilla. Eikä tietenkään olisi pahitteeksi, jos hyökkäykseen saataisiin Johanssonin tilalle, vaikkapa hänen muodossaan, lisää pelintekotaitoa, koska materiaali on kokonaisuutena aika duunaripainotteista.
Mitä tulee Taylor Halliin, niin toivottavasti pinnan alla kupliva saippuaooppera ratkeaa heti kesällä. Turha asiasta on tehdä isompaa kuin se on, mutta Hallilla on käsissään suorastaan paljon vaikutusvaltaa Devilsin tulevaisuuteen. Jos Hall päättää olla tekemättä jatkosopimusta, Devils ottaa ennen kaikkea kaukalossa takapakkia, mutta se voi pahimmillaan myös käynnistää ketjureaktion, missä Harris ja Blitzer vetävät johtopäätöksensä omistuksensa kannattavuudesta ja pistävät osuutensa myyntiin. Uusi omistaja tietäisi jälleen uutta muutoksen ja epävarmuuden aikaa, sekä väistämättä puhdistusta sekä toimistolla että joukkueessa. Liigan jämäosastolta on päästävä pikaisesti pois. Ei Devils ole niin huono kuin tämän kauden tulokset antavat ymmärtää, mutta tulevaan kesään kohdistuu kyllä kovasti odotuksia, ettei vastaava toistu enää ensi kaudella.
Tämän kauden osalta Coleman, Zajac ja Severson saavat puhtaat paperit. Myös Schneiderilta on nähty olosuhteisiin nähden hyvä paluu tolppien väliin. John Hynesin valmennusryhmä ei onnistunut. Olisin toivonut nopeampia/aktiivisempia reaktioita pelien sisällä. Esim. erien alut ovat olleet hankalia ja olisin suonut näkeväni aikalisän ja enemmän muutoksia peluutuksessa jo ennen kuin omissa soi.
Tässä nyt oli muutama hajanainen ajatus kuluneesta ja vähän myös tulevasta kaudesta. Itse kaipaan kuitenkin enemmän etäisyyttä tähän kauteen, ennen kuin ensi kauden joukkuetta pystyy hahmottelemaan muutenkin kuin kaikki on ihan paskaa -filtterin lävitse.
Raapustelin tässä joutessani muutaman sanan päättyvästä kaudesta. Pelejä en ole enää pariin viikkoon jaksanut katsella, vaan olen tyytynyt maalikoosteisiin ja otteluraportteihin.
Kaikenlaisissa Devilsiä koskevissa pohdinnoissa on tärkeää tehdä eroa kuluvan kauden epäonnen sävyttämän räpeltämisen ja pidemmän aikavälin näkymien välillä. Kauden mahalasku on tietysti pitkälti seurausta kapeaa pelaajamateriaalia verottaneista loukkaantumisista ja nuorten pelaajien maksamattomista oppirahoista. Kesän varaustilaisuudesta saatava tulevaisuuden tähtipelaajaoletettu tuo tervetullutta lohtua hukatusta kaudesta. Voittava jääkiekko on kuitenkin parasta turvaa Devilsin tulevaisuudelle ja koetan seuraavassa perustella, miksi joukkueen on pikapuoliin palattava takaisin nousu-uralle, pois lottery-vuoroilta.
Devilsin pääomistajien johtopäätökset kuluvasta kaudesta herättävät pientä huolta. Seuralla on sinänsä pullat todella hyvin uunissa nimenomaan toimiston puolella. Sillä on oma areena, taitava GM ja taloudellisen vakauden takaavat, varakkaat omistajat. Joukkueen pääosakkaat Josh Harris ja David Blitzer ovat alusta asti tehneet selväksi, että he ovat oman aikansa kärsivällisiä ja valmiita satsaamaan rahaa joukkueeseen, mutta he edellyttävät joukkueelta menestystä rahojensa vastineeksi. Tästä päästään siihen kulmien kurtisteluun. Kesällä tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun kaksikko osti enemmistön Devilsistä. Pian ollaan väistämättä sen edessä, että tulosten perään aletaan kysellä.
Tontti- ja kiinteistöbisnes ovat Harrisin ja Blitzerin bisnesimperiumin kovaa ydintä. Urheilu ja viihde ovat heille ennen muuta työkaluja omistusten arvonlisäykseen. Devilsin jääkiekko-osasto ei ole varsinainen rahantekokone, joten Devilsin on oltava pudotuspelijoukkue ja tuotava perseitä penkkiin lokakuusta mielellään aina kesäkuulle asti, että omistajien yhtälö toimisi. Devilsin onneksi Prudential Center tuottaa sangen hyvin rahaa konserteilla ja muilla viihdetapahtumilla. Esimerkiksi Pollstarin tilastojen mukaan The Rock on myytyjen lippujen määrässä mitattuna maailman 17. vilkkain areena ja NHL-areenoista sen edellä ovat ainoastaan Madison Square Garden ja Dallasin American Airlines Center.
Odotan kyllä mielenkiinnolla kauden jälkeisiä kommentteja seuran omistajilta. En usko, että tämä kausi aiheuttaa vielä suuria mullistuksia Devilsin toimiston puolella, mutta korvan takana on hyvä pitää sekä Harrisin ja Blitzerin lupaus sitoutumisesta pitkäaikaiseen projektiin että heidän valmiutensa nopeisiin ja koviin ratkaisuihin. Tästä käy esimerkiksi vaikkapa hiljattain julkisuudessa spekuloitu Crystal Palacen omistusosuuden myynti. Bloombergin uutisen mukaan Harris ja Blitzer etsivät seuralle ostajaa, koska Valioliigan kansainvälisten tv-tulojen jako seurojen kesken muuttuu ensi kaudesta alkaen. Mahdollinen tulojen kasvuosuus jaetaan jatkossa (suurseuroja suosivalla tavalla) sarjasijoituksen mukaan.
Kuten todettua, en usko dramaattisiin muutoksiin kuluvan kauden perusteella, mutta kello tikittää hiljaa ja vääjäämättä. Näin hihasta ravistamalla Ray Sherolla on 2-3 kauden ja yhden valmentajanvaihdoksen verran aikaa saada aikaan näkyviä tuloksia. Hän on saanut neljän vuoden ajan rakentaa joukkuetta näköisekseen ja parin kauden kuluessa näillä Sheron ja Castronin hommaamilla leluilla pitäisi alkaa saada tulosta kaukalossa.
Devilsillä on yhä paljon matkaa kuljettavanaan, ennen kuin se on varteenotettava pudotuspelijoukkue. Joukkueessa on monia hyviä palasia, joiden ympärille voi kasata hyvää jääkiekkojoukkuetta. Silti, ihan yhtä lailla joukkue tarvitsee vahvistuksia ulkopuolelta. Minusta kaksi polttavinta tarvetta on löytää Kyle Palmierin ja terveen Taylor Hallin lisäksi yksi 30 maalin ukko, sekä täydentää puolustusta yhdellä top 4 -pakilla. Eikä tietenkään olisi pahitteeksi, jos hyökkäykseen saataisiin Johanssonin tilalle, vaikkapa hänen muodossaan, lisää pelintekotaitoa, koska materiaali on kokonaisuutena aika duunaripainotteista.
Mitä tulee Taylor Halliin, niin toivottavasti pinnan alla kupliva saippuaooppera ratkeaa heti kesällä. Turha asiasta on tehdä isompaa kuin se on, mutta Hallilla on käsissään suorastaan paljon vaikutusvaltaa Devilsin tulevaisuuteen. Jos Hall päättää olla tekemättä jatkosopimusta, Devils ottaa ennen kaikkea kaukalossa takapakkia, mutta se voi pahimmillaan myös käynnistää ketjureaktion, missä Harris ja Blitzer vetävät johtopäätöksensä omistuksensa kannattavuudesta ja pistävät osuutensa myyntiin. Uusi omistaja tietäisi jälleen uutta muutoksen ja epävarmuuden aikaa, sekä väistämättä puhdistusta sekä toimistolla että joukkueessa. Liigan jämäosastolta on päästävä pikaisesti pois. Ei Devils ole niin huono kuin tämän kauden tulokset antavat ymmärtää, mutta tulevaan kesään kohdistuu kyllä kovasti odotuksia, ettei vastaava toistu enää ensi kaudella.
Tämän kauden osalta Coleman, Zajac ja Severson saavat puhtaat paperit. Myös Schneiderilta on nähty olosuhteisiin nähden hyvä paluu tolppien väliin. John Hynesin valmennusryhmä ei onnistunut. Olisin toivonut nopeampia/aktiivisempia reaktioita pelien sisällä. Esim. erien alut ovat olleet hankalia ja olisin suonut näkeväni aikalisän ja enemmän muutoksia peluutuksessa jo ennen kuin omissa soi.
Tässä nyt oli muutama hajanainen ajatus kuluneesta ja vähän myös tulevasta kaudesta. Itse kaipaan kuitenkin enemmän etäisyyttä tähän kauteen, ennen kuin ensi kauden joukkuetta pystyy hahmottelemaan muutenkin kuin kaikki on ihan paskaa -filtterin lävitse.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Olen optimistinen, että taaperrus jää tähän kevääseen ja ensi kaudella Devils pelaa taas pudotuspelipaikasta. Tilanne ei ole mielestäni niin huono kuin tämän kauden tulokset ovat osoittaneet. Alkukausi vain lähti menemään lähes alusta asti täysin väärään suuntaan. Statistiikan osalta joukkue pelasi jopa paremmin kuin viime kaudella. Toisaalta otteluja ei voiteta tilastoilla vaan maaleilla, joten se on turhaa selittelyä.
Devils olisi ollut alkukaudesta silti selvästi parempi joukkue, jos maalivahtipeli ei olisi ollut niin surkeaa. Mikäli Schneider ja Blackwood jatkavat ensi kaudella samaan malliin kuin mitä he tällä hetkellä pelaavat, niin joukkue tulee pärjäämään selvästi paremmin. Etenkin Coryn osalta tilanne näyttää vihdoin hyvältä, kun hän on näyttänyt nyt jo vähän pidemmän aikaa omalta vanhalta itseltään. Se lupaa hyvää ensi kautta ajatellen. Blackwoodissa on potentiaalia hyväksi ykkösvahdiksi, joten siinäkin mielessä maalivahtitilanne näyttää paljon paremmalta kuin pahimmilla hetkillä joskus loka-marraskuussa. Toki nykyiseen maalivahtikaksikkoon liittyy omat riskinsä, mutta luotan siihen, että homma ei kaadu heihin ensi kaudella.
Devils on kyntänyt tällä kaudella myös loukkaantumisten takia, joista merkittävin on tietysti Hallin polvivamma. Pahimmillaan tilanne oli alkuvuodesta se, että kokoonpanossa oli vain kolme kauden avausmatsin hyökkääjää ja loput ketjut täytettiin AHL-jyrillä ja liian isoihin saappaisiin heitetyillä lupauksilla. Terveenä ollessaan, ja paremmalla maalivahtipelillä, Devils on mielestäni lähellä pudotuspelipaikasta taistelevia joukkueita.
Ehkä se on ollut omalla tavallaan onni, että Devils on kärsinyt tämän vuoden puolella niin paljon loukkaantumisista. Pudotuspelipaikkaan joukkueella ei ollut mitään asiaa, joten ehkä se on parempi kyntää loppukauden ajan ja varata joku tarjolla olevista huippulupauksista kuin roikkua vajaan 10 pisteen päässä playoff-viivasta, ilman että sinne on kuitenkaan mitään asiaa. Sitä kautta on sitten todennäköisempää, että näitä tämän kauden superankeita matseja ei tarvitse katsoa enää lähitulevaisuudessa. Muutenkin on hyvä muistaa, että suurin osa näistä viime vuosien Stanley Cup -joukkueista on rakennettu parin–kolmen kärkivarauksen ympärille.
Draftin jälkeen Devilsin nuoriso-osasto näyttää taas selvästi paremmalta kuin aikaisemmin. Tulee sieltä sitten Hughes, Kakko, Byram, Turcotte tai joku muu pelaaja, niin kyse on merkittävästä vahvistuksesta Nicon, Brattin, Smithin, Boqvistin, Andersonin, McLeodin, Talvitien ja vastaavien rinnalle.
En ole myöskään luovuttanut vielä Zachan suhteen, joka on mennyt tämän vuoden puolella selvästi pelaajana eteenpäin. Luin tänään HFBoardsilta, että Zacha on ollut AHL-komennuksensa jälkeen 21 maalin ja vajaan 40 pisteen ja viimeisen 20 matsin ajan 21 maalin ja lähes 55 pisteen tahdissa. Kyse on tietenkin lyhyestä otannasta ja kirsikanpoiminnasta, mutta siitä huolimatta se antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Kaikista näistä ylisanoista huolimatta Shero joutuu varmasti pohtimaan sitä, miten hän täyttää ensi kaudella kakkosketjun sentterin roolin. Toisaalta jos draftista tulee Hughes, Turcotte tms. melko puhdas sentteri, niin mitään pitkää UFA-sopparia sinne ei kannata hankkia.
Muuten olen Sheron "ostoslistasta" täysin samaa mieltä @dali n kanssa. Etenkin pakistoa olisi tärkeää vahvistaa TOP4-puolustajalla. En sitten tiedä, miten se tapahtuu – treidillä vai UFA-markkinoiden kautta. Todennäköisesti ensiksi mainitulla, sillä jälkimmäisissä on tarjolla vain Myers, Stralman ja Gardiner, jotka eivät ole mitään sateentekijöitä. Sopivan lyhyellä sopparilla ottaisin heistä kuitenkin kenet vaan.
Myös hyökkäys tarvitsee lisää maalintekovoimaa. Jos Devils varaa sentterin, niin silloin hankintalistalla olisi todennäköisesti laituri. Ja jos Devils varaa puolustajan tai laiturin, niin silloin kakkosketjun sentteri. Paljon noihin Sheron peliliikkeisiin tulee tosiaan vaikuttamaan se, varaako Devils draftista hyökkääjän vai puolustajan.
Tärkeää on totta kai saada myös mahdollisimman nopeasti nimi Hallin jatkopahviin.
Luotan siihen, että Shero onnistuu tekemään joukkueeseen kesällä tarvittavat korjausliikkeet, eikä ensi kaudella tarvitse enää jännittää TOP3-varausvuoron puolesta. Vielä vähän lyllerrystä, mutta ensi kaudella vedetään sitten paremmin.
Devils olisi ollut alkukaudesta silti selvästi parempi joukkue, jos maalivahtipeli ei olisi ollut niin surkeaa. Mikäli Schneider ja Blackwood jatkavat ensi kaudella samaan malliin kuin mitä he tällä hetkellä pelaavat, niin joukkue tulee pärjäämään selvästi paremmin. Etenkin Coryn osalta tilanne näyttää vihdoin hyvältä, kun hän on näyttänyt nyt jo vähän pidemmän aikaa omalta vanhalta itseltään. Se lupaa hyvää ensi kautta ajatellen. Blackwoodissa on potentiaalia hyväksi ykkösvahdiksi, joten siinäkin mielessä maalivahtitilanne näyttää paljon paremmalta kuin pahimmilla hetkillä joskus loka-marraskuussa. Toki nykyiseen maalivahtikaksikkoon liittyy omat riskinsä, mutta luotan siihen, että homma ei kaadu heihin ensi kaudella.
Devils on kyntänyt tällä kaudella myös loukkaantumisten takia, joista merkittävin on tietysti Hallin polvivamma. Pahimmillaan tilanne oli alkuvuodesta se, että kokoonpanossa oli vain kolme kauden avausmatsin hyökkääjää ja loput ketjut täytettiin AHL-jyrillä ja liian isoihin saappaisiin heitetyillä lupauksilla. Terveenä ollessaan, ja paremmalla maalivahtipelillä, Devils on mielestäni lähellä pudotuspelipaikasta taistelevia joukkueita.
Ehkä se on ollut omalla tavallaan onni, että Devils on kärsinyt tämän vuoden puolella niin paljon loukkaantumisista. Pudotuspelipaikkaan joukkueella ei ollut mitään asiaa, joten ehkä se on parempi kyntää loppukauden ajan ja varata joku tarjolla olevista huippulupauksista kuin roikkua vajaan 10 pisteen päässä playoff-viivasta, ilman että sinne on kuitenkaan mitään asiaa. Sitä kautta on sitten todennäköisempää, että näitä tämän kauden superankeita matseja ei tarvitse katsoa enää lähitulevaisuudessa. Muutenkin on hyvä muistaa, että suurin osa näistä viime vuosien Stanley Cup -joukkueista on rakennettu parin–kolmen kärkivarauksen ympärille.
Draftin jälkeen Devilsin nuoriso-osasto näyttää taas selvästi paremmalta kuin aikaisemmin. Tulee sieltä sitten Hughes, Kakko, Byram, Turcotte tai joku muu pelaaja, niin kyse on merkittävästä vahvistuksesta Nicon, Brattin, Smithin, Boqvistin, Andersonin, McLeodin, Talvitien ja vastaavien rinnalle.
En ole myöskään luovuttanut vielä Zachan suhteen, joka on mennyt tämän vuoden puolella selvästi pelaajana eteenpäin. Luin tänään HFBoardsilta, että Zacha on ollut AHL-komennuksensa jälkeen 21 maalin ja vajaan 40 pisteen ja viimeisen 20 matsin ajan 21 maalin ja lähes 55 pisteen tahdissa. Kyse on tietenkin lyhyestä otannasta ja kirsikanpoiminnasta, mutta siitä huolimatta se antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen. Kaikista näistä ylisanoista huolimatta Shero joutuu varmasti pohtimaan sitä, miten hän täyttää ensi kaudella kakkosketjun sentterin roolin. Toisaalta jos draftista tulee Hughes, Turcotte tms. melko puhdas sentteri, niin mitään pitkää UFA-sopparia sinne ei kannata hankkia.
Muuten olen Sheron "ostoslistasta" täysin samaa mieltä @dali n kanssa. Etenkin pakistoa olisi tärkeää vahvistaa TOP4-puolustajalla. En sitten tiedä, miten se tapahtuu – treidillä vai UFA-markkinoiden kautta. Todennäköisesti ensiksi mainitulla, sillä jälkimmäisissä on tarjolla vain Myers, Stralman ja Gardiner, jotka eivät ole mitään sateentekijöitä. Sopivan lyhyellä sopparilla ottaisin heistä kuitenkin kenet vaan.
Myös hyökkäys tarvitsee lisää maalintekovoimaa. Jos Devils varaa sentterin, niin silloin hankintalistalla olisi todennäköisesti laituri. Ja jos Devils varaa puolustajan tai laiturin, niin silloin kakkosketjun sentteri. Paljon noihin Sheron peliliikkeisiin tulee tosiaan vaikuttamaan se, varaako Devils draftista hyökkääjän vai puolustajan.
Tärkeää on totta kai saada myös mahdollisimman nopeasti nimi Hallin jatkopahviin.
Luotan siihen, että Shero onnistuu tekemään joukkueeseen kesällä tarvittavat korjausliikkeet, eikä ensi kaudella tarvitse enää jännittää TOP3-varausvuoron puolesta. Vielä vähän lyllerrystä, mutta ensi kaudella vedetään sitten paremmin.
Viimeksi muokattu:
Sieltä tuli sitten 4-2 voitto Rangersista! Vaikka tietenkin tankauksen kannalta huonompi juttu, niin ei tästä voi pahoillaan olla. Kun näin Devils ja Lejonien fanina toi maalista kiekkoja pomiva Henrik Lundqvist on niin mukava näky. Lisäksi tienkin on mukavaa niiden matseissa käyvien fanien kannalta että vika kotimatsi päätyi voittoon ja vielä rakkaasta paikallisvastustajasta.
Vaikka mä tästä tankkauksesta höpötän niin en siis tosiaan diggaa tästä tilanteesta. Mutta kun kerta on polviaan myöten mudassa niin koitetaan nyt sitten tästä vähän huumoria repiä ja kyllähän se joukkueen edun mukaista olisi että sieltä se top 2 varaus tulisi. Mutta nyt siis näyttäs siltä että Devils tulee saamaan 3-5 parhaat todenäköisyydet lotteryssä. Buffalo on kuin varkain tullut selkä edellä sarjataulukossa vastaan kun taas Detroit on ilahduttavasti ottanut hajurakoa. Molemmat jengit on siis tällä hetkellä 2 pisteen päässä mutta Buffalo ja Detroit kohtaavat toisensa päätöskieroksella, joten ainakin toinen joukkueista tulee vielä voittamaan kerran. Lisäksi Buffalolla on vika kotimatsi Ottawaa vastaan ja luulen että haluavat voittaa sen pelin. Joten jos tossa vikasta play-off paikasta taisteleva Carolina nyt voittaa Devilsin niin alkaa näyttää ihan hyvältä draftia ajatellen. Koska vaikka sieltä nyt ei tulis sitä top 2 varausta niin top 5 ois kuitenkin ihan kiva varata.
Vaikka mä tästä tankkauksesta höpötän niin en siis tosiaan diggaa tästä tilanteesta. Mutta kun kerta on polviaan myöten mudassa niin koitetaan nyt sitten tästä vähän huumoria repiä ja kyllähän se joukkueen edun mukaista olisi että sieltä se top 2 varaus tulisi. Mutta nyt siis näyttäs siltä että Devils tulee saamaan 3-5 parhaat todenäköisyydet lotteryssä. Buffalo on kuin varkain tullut selkä edellä sarjataulukossa vastaan kun taas Detroit on ilahduttavasti ottanut hajurakoa. Molemmat jengit on siis tällä hetkellä 2 pisteen päässä mutta Buffalo ja Detroit kohtaavat toisensa päätöskieroksella, joten ainakin toinen joukkueista tulee vielä voittamaan kerran. Lisäksi Buffalolla on vika kotimatsi Ottawaa vastaan ja luulen että haluavat voittaa sen pelin. Joten jos tossa vikasta play-off paikasta taisteleva Carolina nyt voittaa Devilsin niin alkaa näyttää ihan hyvältä draftia ajatellen. Koska vaikka sieltä nyt ei tulis sitä top 2 varausta niin top 5 ois kuitenkin ihan kiva varata.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Joo, voitto tuli Rangersista. Toisaalta ihan kiva niin.
Pelissä oli ainakin tunnetta mukana, kun toisen erän aikana hanskaa heilutettiin kolmeen kertaan, ainakin jos mukaan laskee sen Lemieux'n ekan touhottamisen. Myöhemmin Wood otti Lemieux'lta nenukin verille. Olisi ollut kiinnostava nähdä, miten matsi olisi mennyt, jos hän ei olisi menettänyt tasapainoa saman tien. Colemanin ja Anderssonin matsi oli aikamoista nyhjäystä. Ehkä siellä vähän purettiin paineita puolin ja toisin huonosti menneestä kaudesta.
Blackwood oli maalilla hyvä. Devilsin maalintekijät Wood, Zajac ja Carrick.
Lopullinen sijoitus tulee olemaan melko varmasti liigan 3.–5. huonoin joukkue, ja todennäköisin varausvuoro on sitten siitä yhden tai kaksi pykälää alaspäin. Toki TOP3-varaukseenkin on mahdollisuudet. Toivottavasti Detroit ja Buffalo keräävät riittävästi pisteitä, jotta nykyinen sijoitus säilyy ilman tappioitakin kauden loppuun asti.
Devilsin vastustajat: Car, Fla
Sabresin vastustajat: Nsh, Ott, Det
Red Wingsin vastustajat: Pit, Pit, Buf
Pelissä oli ainakin tunnetta mukana, kun toisen erän aikana hanskaa heilutettiin kolmeen kertaan, ainakin jos mukaan laskee sen Lemieux'n ekan touhottamisen. Myöhemmin Wood otti Lemieux'lta nenukin verille. Olisi ollut kiinnostava nähdä, miten matsi olisi mennyt, jos hän ei olisi menettänyt tasapainoa saman tien. Colemanin ja Anderssonin matsi oli aikamoista nyhjäystä. Ehkä siellä vähän purettiin paineita puolin ja toisin huonosti menneestä kaudesta.
Blackwood oli maalilla hyvä. Devilsin maalintekijät Wood, Zajac ja Carrick.
Lopullinen sijoitus tulee olemaan melko varmasti liigan 3.–5. huonoin joukkue, ja todennäköisin varausvuoro on sitten siitä yhden tai kaksi pykälää alaspäin. Toki TOP3-varaukseenkin on mahdollisuudet. Toivottavasti Detroit ja Buffalo keräävät riittävästi pisteitä, jotta nykyinen sijoitus säilyy ilman tappioitakin kauden loppuun asti.
Devilsin vastustajat: Car, Fla
Sabresin vastustajat: Nsh, Ott, Det
Red Wingsin vastustajat: Pit, Pit, Buf
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Devils teki tulokassopimuksen Jeremy Daviesin kanssa. Hyvä niin, sillä kyseessä on varsin lupaavan oloinen pakki.
"The left-shooting blue-liner earned multiple accolades during his junior year, being named to the Hockey East First All-Star and All-Tournament Teams and a finalist for the Hobey Baker Memorial Award as the best player in college hockey. He finished his junior season with a career-high 36 points (8g-28a), which ranked second among defensemen in Hockey East and seventh among all skaters."
Viime yön tulosten jälkeen lienee lähes varmaa, että Devils tulee olemaan lopullisessa sarjataulokossa sijoilla 28–30. Yksi piste enemmän Kingsiä ja kaksi vähemmän kuin Sabresilla.
"The left-shooting blue-liner earned multiple accolades during his junior year, being named to the Hockey East First All-Star and All-Tournament Teams and a finalist for the Hobey Baker Memorial Award as the best player in college hockey. He finished his junior season with a career-high 36 points (8g-28a), which ranked second among defensemen in Hockey East and seventh among all skaters."
Viime yön tulosten jälkeen lienee lähes varmaa, että Devils tulee olemaan lopullisessa sarjataulokossa sijoilla 28–30. Yksi piste enemmän Kingsiä ja kaksi vähemmän kuin Sabresilla.
Joo ei mulla taaskaan ole muuta, mutta ihmettelen tuota Vatasen pelaamattomuutta. Kävi kokeilemassa pelaamista muutama ottelu sitten, sen jälkeen jälleen pois kokoonpanosta useita matseja putkeen, kuten tulevanakin yönä. Taitaa jäädä MM-kisat haaveeksi, kaveri on joka helvetin kevät loukkaantuneena.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Laita vaan ajatuksia jos ehdit. Itsekin yritän kirjoittaa viikonloppuna draftista ja potentiaalisista treidi- ja UFA-pelaajakohteista jotain.
No niin. Nyt on sitten top 3 drafti todenäköisyydet niiku clinched. Tämä tarkoittaa nyt sitä Devils tulee varamaan top 6 ensi kesän draftissa. Onhan tossa Kingsillä vielä kaksi matsia pelaamatta mutta ne on paikallisvastustaja Ducksia ja Vegasia vastaan joten voi olla että jäävät tohon pistemäärään.
Itsellä oli eilen muuten juhlapäivä kun tuli 5 vuotta täyteen Devils-fanina! Päätin aikoinaan tehdä Devilsistä NHL:lässä suosikkijoukkueen kun silloin kävin katsomassa ensimmäisen NHL matsini Prudential Centerissä. Sitä ennen olin seurannut NHL:lää vain yleisesti.
Itsellä oli eilen muuten juhlapäivä kun tuli 5 vuotta täyteen Devils-fanina! Päätin aikoinaan tehdä Devilsistä NHL:lässä suosikkijoukkueen kun silloin kävin katsomassa ensimmäisen NHL matsini Prudential Centerissä. Sitä ennen olin seurannut NHL:lää vain yleisesti.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Tasainen matsi Carolinaa vastaan. Molemmilla joukkueilla oli paikat tehdä voittoon tarvittavat maalit. No, Carolina teki ne. Mutta oli siellä Devilsistä esim. Nicolla hyvä maalipaikka ja toisaalta Carolinalla Ahon läpiajo. Maalivahdit pelasivat hyvin. Devilsiltä hyvää peliä etenkin toisessa erässä.
Hyvä taistelu, mutta eiköhän tämä tulos ollut se paras vaihtoehto kesän draftia ajatellen.
Hyvä taistelu, mutta eiköhän tämä tulos ollut se paras vaihtoehto kesän draftia ajatellen.
astraljava
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Bruins, Jyp
Off-topic, mutta sama kävi itsellä Bruinsin kanssa. Ekat änärimatsit (ja toistaiseksi ainoot) TD Gardenissa vajaat 10 vuotta sitten. :)
Devilsin seuraaminen ei sattuneista syistä kovin aktiivista ole ollut, mutta Vatanenhan on about pelikunnossa. Loppuu vain runkosarjan osalta pelit kesken. Kirjoitin tästä jo toisaalle, mutta Devils tuskin haluaa kuntouttaa Samia terassikautta varten. Ei ole yksinkertaisesti kenenkään etu vapauttaa Samia lomailemaan. Olen hämmentynyt ellei seura kannusta kisoihin ja pelaaja itsekin halua katastrofikaudelle valoisampaa päätöstä. Tuossa on molempien osapuolien kannalta kriittinen ensi kausi ja Devils haluaa varmasti nostaa Vadun vaihtoarvoa tai kaivaa sen laatupelaajan esiin. Viimeinen vuosi sopparista kertonee Samin tilanteesta kaiken oleellisen.
Noin yleisesti koko Devilsin loukkaantumissetti sairasteluineen on ollut eeppistä kamaa.
Onhan se eka NHL-matsi hieno hetki lätkäfanin elämässä. Muistan kun Prudential Center rupes häämöttää niin fiilis oli ihan sama kun muksuna meni Linnanmäelle. Oli kyllä hyvä setti. Devils voitti ton matsin ja Tuomo Ruutu vielä pamautti voittomaalin siinä päässä missä istuin. Lisäksi cheerleaderit oli vielä siinä lähettyvillä tuomassa pelikatkoille silmän iloa. Ainoastaan nacho-lautanen oli pettymys ja vähän jäi kaduttamaan että fanikrääsää en ostanut enemppää.
Jos jotkut Kaapo Kakkoa fanittavat miettivät että miksi toivoa Kakkoa New Jerseyhyn niin jos suunittelee NHL-matkaa niin ei varmaan parempaa vaihtoehtoa ole. Prudential Centerille pääsee Nykin keskustasta suht. nopeasti ja lippujen hinnatkin on edullisemmat kuin Rangersin.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Joitakin ajatuksia mahdollisista treidi- ja UFA-kohteista kauden jälkeen.
Devilsin suurimmat tarpeet liittyvät tällä hetkellä puolustukseen, kakkoskentän sentteriin ja maalintekijään. Sheron "ostoslistalla" on siten yksi vasemmalta ja yksi oikealta laukova pakki, kakkoskentän sentteri ja/tai maalintekoon kykenevä kakkoskentän laituri, joka laukoo mieluummin oikealta. Eli jotenkin näin:
Hall - Hischier - Palmieri
Bratt/Zacha/X - Zacha/X - Bratt/X
Coleman - Zajac - Wood
Agostino - Rooney/McLeod/Zacha - Anderson/Bastian/McLeod/Noesen
Greene/X - Vatanen/Severson
Greene/Butcher/Smith - Severson/Vatanen
Butcher/Smith - X
Santini
Schneider, Blackwood
Ensi kaudella kokoonpanoon ovat tarjolla omista varauksista vasemmalta laukovista pakeista Smith ja Davies, vasempaan laitaan Boqvist ja keskelle tai oikeaan laitaan McLeod, Bastian, Anderson ja/tai Seney. Kukaan heistä ei voi olla sataprosenttisen varma pelipaikastaan, minkä takia en ylläty, jos Shero paikkaa kokoonpanon puutteita kesällä myös treideillä ja Boylen tapaisilla UFA-täsmähankinnoilla.
Yksi kokoonpanoaukko korjaantuu kesällä toivottavasti draftin kautta. Keskushyökkääjistä tarjolla ovat muun muassa Hughes, Turcotte ja Cozens, vasemmalta laukovaksi pakiksi Byram ja hyökkäyksessä oikeaan laitaan Kakko ja Podkolzin. Kakko taitaa olla heistä ainoa, joka pelaa todennäköisesti koko kauden NHL:ssä. Tämän vuoden ykkösvaraus ei siis paikkaa Devilsin kokoonpanossa olevia puutteita vielä ensi kaudella, mutta samalla se merkitsee sitä, että Devils tuskin hankkii kovin helposti lisävahvistuksia kyseiselle pelipaikalle.
UFA-markkinat:
Puolustajissa ei ole kovin paljoa tarjontaa. Kirjoitin aikaisemmin, että vaihtoehtoja ovat Gardiner, Myers ja Stralman, jotka eivät ole mitään sateentekijöitä mutta jotka ottaisin Devilsiin sopivan mittaisella sopimuksella. Korjaan lausetta siten, että ottaisin Devilsiin Gardinerin tai Stralmanin sopivalla sopimuksella.
Lukemani perusteella Myers ei ole ollut tällä kaudella Jetsissa mitenkään loistelias, minkä lisäksi hän on pelannut yli 50 % jääajastaan bottom 6 -pelaajia vastaan (alle 25 % ykkösketjua ja alle 25 % kakkosketjua vastaan). Stralman (yli 35 % ykkösketjua ja yli 25 % kakkosketjua vastaan) ja Gardiner (yli 30 % ykkösketjua ja yli 25 % kakkosketjua vastaan) ovat pelanneet kovempia minuutteja, ja käsittääkseni vielä Myersia paremmalla menestyksellä. (The Athleticista löytyy Devilsin analyytikkaosaston vice presidentiksi juuri siirtyneen Tyler Dellow'n mielenkiintoinen artikkeli kaikkien 31 joukkueen pakistojen peluutuksista: https://theathletic.com/859967/2019...o-find-out-who-has-earned-their-coachs-trust/ ).
Gardinerissa on vikana se, että hän tekee samanlaisia ajatuskatkovirheitä kuin Severson, minkä lisäksi hän on vasemmalta laukova pakki, jonne Devilsilla on tarjolla hyökkäävistä pakeista jo Butcher, Smith ja Davies. Ehkä ainoa syy Gardinerin hankkimiseen olisi se, että Devils käyttäisi Butcheria, Smithia (en usko) tai Daviesia treidinappulana muiden pelipaikkojen vahvistamiseen.
Stralmanissa on ollut tällä kaudella vikana loukkaantumisherkkyys, mutta muuten hän on pelannut melko täysiä kausia. Vahvuutena on se, että hän ampuu oikealta ja on ollut ainakin aiemmin pätevä oman pään pakki. Sitä kautta hän toisi tasapainoa Devilsin pakistoon, sillä Butcher, Smith ja Davies kaipaavat juuri hänen kaltaistaan paria vierelleen. Johonkin Lovejoyhin tai Santiniin nähden Stralman olisi selkeä vahvistus. Voi tietysti olla, että Stralman tekee jatkosopparin Tampaan.
Hyökkääjistä UFA-markkinoilla on tarjolla selvästi enemmän kiinnostavia pelaajia. Devilsin kohdalla erityishuomiota voisi kiinnittää sellaisiin nimiin kuin Hayes, Duchene, Ferland, Nyquist, Lee, Nelson, Simmonds, Donskoi, Dzingel ja Connolly. Veikkaan, että Lee jatkaa ensi kaudella Islandersissa ja Duchene päätyy Nashvilleen tms., joten heidät voinee pyyhkiä listasta heti pois. Lisäksi jos Devils varaa kesällä sentterin, niin myös Hayesin ja Nelsonin voi todennäköisesti unohtaa saman tien. Jollekin Simmondsille tarjoaisin korkeintaan kahden tai kolmen vuoden sopimusta, jos sitäkään. Nyquistille, Donskoille, Dzingelille, Ferlandille jne. varovainen peukku, tietysti sopimuksesta riippuen.
Voi olla, että Shero etsii täydentäviä palasia mieluummin pelaajakaupoilla kuin UFA-markkinoilta, mikä onkin usein järkevämpää. En tunne kaikkien joukkueiden tilanteita erityisen hyvin, mutta palkkakatto-ongelmien tai muiden syiden takia niistä saattaisivat olla tarjolla muun muassa jotkut seuraavista pelaajista:
Vegas: Haula, Smith, Eakin
Tampa: JT Miller, Killorn (NTC)
Sharks: Labanc, Dillon/Braun (en muista, kummasta täällä tai Hfboardsilla on ollut puhetta)
Kings: Toffoli
Wild: Zucker
Jets: ?
En ala sen enempää pohtimaan, kuka noista olisi sopivin palanen Devils-hyökkäykseen, kun en ole nähnyt esim. Eakinilta ja Labancilta kovin montaa peliä. Pääasia on se, että he – samoin kuin mahdolliset UFA-vahvistukset – ovat (selviä) vahvistuksia Devilsin nykyisiin kokoonpanopelaajiin verrattuna. Sen takia joku Eakin ei houkuta hirveästi. Vaikka hän onkin käsittääkseni erittäin pätevä kolmosketjun sentteri, niin parannusta pitäisi saada nimenomaan kakkosen keskelle.
Jos teillä muilla on ajatuksia mahdollisista UFA- tai treidikohteista, niin pistäkää vaan kommentteja tulemaan. Yritän kirjoitella viikonloppuna vielä vähän draft-asioista.
Devilsin suurimmat tarpeet liittyvät tällä hetkellä puolustukseen, kakkoskentän sentteriin ja maalintekijään. Sheron "ostoslistalla" on siten yksi vasemmalta ja yksi oikealta laukova pakki, kakkoskentän sentteri ja/tai maalintekoon kykenevä kakkoskentän laituri, joka laukoo mieluummin oikealta. Eli jotenkin näin:
Hall - Hischier - Palmieri
Bratt/Zacha/X - Zacha/X - Bratt/X
Coleman - Zajac - Wood
Agostino - Rooney/McLeod/Zacha - Anderson/Bastian/McLeod/Noesen
Greene/X - Vatanen/Severson
Greene/Butcher/Smith - Severson/Vatanen
Butcher/Smith - X
Santini
Schneider, Blackwood
Ensi kaudella kokoonpanoon ovat tarjolla omista varauksista vasemmalta laukovista pakeista Smith ja Davies, vasempaan laitaan Boqvist ja keskelle tai oikeaan laitaan McLeod, Bastian, Anderson ja/tai Seney. Kukaan heistä ei voi olla sataprosenttisen varma pelipaikastaan, minkä takia en ylläty, jos Shero paikkaa kokoonpanon puutteita kesällä myös treideillä ja Boylen tapaisilla UFA-täsmähankinnoilla.
Yksi kokoonpanoaukko korjaantuu kesällä toivottavasti draftin kautta. Keskushyökkääjistä tarjolla ovat muun muassa Hughes, Turcotte ja Cozens, vasemmalta laukovaksi pakiksi Byram ja hyökkäyksessä oikeaan laitaan Kakko ja Podkolzin. Kakko taitaa olla heistä ainoa, joka pelaa todennäköisesti koko kauden NHL:ssä. Tämän vuoden ykkösvaraus ei siis paikkaa Devilsin kokoonpanossa olevia puutteita vielä ensi kaudella, mutta samalla se merkitsee sitä, että Devils tuskin hankkii kovin helposti lisävahvistuksia kyseiselle pelipaikalle.
UFA-markkinat:
Puolustajissa ei ole kovin paljoa tarjontaa. Kirjoitin aikaisemmin, että vaihtoehtoja ovat Gardiner, Myers ja Stralman, jotka eivät ole mitään sateentekijöitä mutta jotka ottaisin Devilsiin sopivan mittaisella sopimuksella. Korjaan lausetta siten, että ottaisin Devilsiin Gardinerin tai Stralmanin sopivalla sopimuksella.
Lukemani perusteella Myers ei ole ollut tällä kaudella Jetsissa mitenkään loistelias, minkä lisäksi hän on pelannut yli 50 % jääajastaan bottom 6 -pelaajia vastaan (alle 25 % ykkösketjua ja alle 25 % kakkosketjua vastaan). Stralman (yli 35 % ykkösketjua ja yli 25 % kakkosketjua vastaan) ja Gardiner (yli 30 % ykkösketjua ja yli 25 % kakkosketjua vastaan) ovat pelanneet kovempia minuutteja, ja käsittääkseni vielä Myersia paremmalla menestyksellä. (The Athleticista löytyy Devilsin analyytikkaosaston vice presidentiksi juuri siirtyneen Tyler Dellow'n mielenkiintoinen artikkeli kaikkien 31 joukkueen pakistojen peluutuksista: https://theathletic.com/859967/2019...o-find-out-who-has-earned-their-coachs-trust/ ).
Gardinerissa on vikana se, että hän tekee samanlaisia ajatuskatkovirheitä kuin Severson, minkä lisäksi hän on vasemmalta laukova pakki, jonne Devilsilla on tarjolla hyökkäävistä pakeista jo Butcher, Smith ja Davies. Ehkä ainoa syy Gardinerin hankkimiseen olisi se, että Devils käyttäisi Butcheria, Smithia (en usko) tai Daviesia treidinappulana muiden pelipaikkojen vahvistamiseen.
Stralmanissa on ollut tällä kaudella vikana loukkaantumisherkkyys, mutta muuten hän on pelannut melko täysiä kausia. Vahvuutena on se, että hän ampuu oikealta ja on ollut ainakin aiemmin pätevä oman pään pakki. Sitä kautta hän toisi tasapainoa Devilsin pakistoon, sillä Butcher, Smith ja Davies kaipaavat juuri hänen kaltaistaan paria vierelleen. Johonkin Lovejoyhin tai Santiniin nähden Stralman olisi selkeä vahvistus. Voi tietysti olla, että Stralman tekee jatkosopparin Tampaan.
Hyökkääjistä UFA-markkinoilla on tarjolla selvästi enemmän kiinnostavia pelaajia. Devilsin kohdalla erityishuomiota voisi kiinnittää sellaisiin nimiin kuin Hayes, Duchene, Ferland, Nyquist, Lee, Nelson, Simmonds, Donskoi, Dzingel ja Connolly. Veikkaan, että Lee jatkaa ensi kaudella Islandersissa ja Duchene päätyy Nashvilleen tms., joten heidät voinee pyyhkiä listasta heti pois. Lisäksi jos Devils varaa kesällä sentterin, niin myös Hayesin ja Nelsonin voi todennäköisesti unohtaa saman tien. Jollekin Simmondsille tarjoaisin korkeintaan kahden tai kolmen vuoden sopimusta, jos sitäkään. Nyquistille, Donskoille, Dzingelille, Ferlandille jne. varovainen peukku, tietysti sopimuksesta riippuen.
Voi olla, että Shero etsii täydentäviä palasia mieluummin pelaajakaupoilla kuin UFA-markkinoilta, mikä onkin usein järkevämpää. En tunne kaikkien joukkueiden tilanteita erityisen hyvin, mutta palkkakatto-ongelmien tai muiden syiden takia niistä saattaisivat olla tarjolla muun muassa jotkut seuraavista pelaajista:
Vegas: Haula, Smith, Eakin
Tampa: JT Miller, Killorn (NTC)
Sharks: Labanc, Dillon/Braun (en muista, kummasta täällä tai Hfboardsilla on ollut puhetta)
Kings: Toffoli
Wild: Zucker
Jets: ?
En ala sen enempää pohtimaan, kuka noista olisi sopivin palanen Devils-hyökkäykseen, kun en ole nähnyt esim. Eakinilta ja Labancilta kovin montaa peliä. Pääasia on se, että he – samoin kuin mahdolliset UFA-vahvistukset – ovat (selviä) vahvistuksia Devilsin nykyisiin kokoonpanopelaajiin verrattuna. Sen takia joku Eakin ei houkuta hirveästi. Vaikka hän onkin käsittääkseni erittäin pätevä kolmosketjun sentteri, niin parannusta pitäisi saada nimenomaan kakkosen keskelle.
Jos teillä muilla on ajatuksia mahdollisista UFA- tai treidikohteista, niin pistäkää vaan kommentteja tulemaan. Yritän kirjoitella viikonloppuna vielä vähän draft-asioista.
Viimeksi muokattu:
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Laitetaan vielä jotain ajatuksia draftista ennen viimeisiä runkosarjan matseja ja ensi viikon draft-lottoa.
Devilsin varausvuoro tulee olemaan numeroiden 1–6 välillä, joten sieltä on kova tai ainakin erittäin potentiaalinen pelaaja luvassa, etenkin kun tämän vuoden draftia on mainostettu vuorojen 3–9 välillä erittäin tasaiseksi. Toiveena on silti mahdollisimman korkea varausvuoro, kun luotan enemmän Devilsin scouttien arvostelukykyyn kuin sattumaan, eli siihen mitä tarjolle sattuu jäämään.
Oma toiveeni olisi, että Devils pääsisi varaamaan neljän ensimmäisen joukkueen aikana, jotta Castron saisi huudettua Hughesin, Kakon, Byramin tai Turcotten nimen. Toisaalta jos Devils valitsisi esim. neljännellä vuorolla jonkun muun pelaajan, niin siitä voisi ainakin päätellä, että Devils-johto halusi nimenomaan kyseisen pelaajan.
Lottovoiton osuessa Devilsin kohdalle minulle kelpaisi kumpi tahansa, Hughes tai Kakko. Hischier vs Patrick -debatin yhteydessä suosin ensiksi mainittua, mutta tämän draftin kohdalla en ole onnistunut laittamaan TOP2-pelaajia vielä paremmuusjärjestykseen. Toisaalta olenkin perehtynyt viime aikoina pääasiassa pelaajiin siinä Hughesin ja Kakon takana, kun Devilsillä on suurempi todennäköisyys varata sijoilla 4 ja 5 kuin 1 ja 2.
Tällä hetkellä oma ranking-listaukseni näyttää tältä. Kommentit perustuvat lukemaani ja muutamiin highlight- ja shift-to-shift-videoihin, joten niille ei kannata antaa liikaa arvoa.
1. Jack Hughes / Kaapo Kakko
2. Kaapo Kakko / Jack Hughes
3. Bowen Byram
Byram on erittäin sulava luistelija ja pätevä kiekon ylös tuoja, jolla on hyvä ja useimmiten maalia kohti päätyvä laukaus. Byram on kokonaisvaltainen pakki, jolla on myös kokoa, toisin kuin muilla Devils-lupauksilla ja nuorilla pakeilla. Byramin vahvuudet korostuvat hyökkäyspäässä, mutta hän on osoittanut osaamista myös puolustussuuntaan. Toisaalta kehityskohteet liittyvät monien muiden pakkien tavoin nimenomaan jälkimmäiseen osa-alueeseen, olkoonkin että Byramin kohdalla ne ovat jo nyt hyvällä mallilla.
4. Alex Turcotte
Turcotten vertailukohteeksi on esitetty Devilsin HFBoards-osiossa draft-juttuihin varsin hyvin perehtyneen StevenToddIvesin toimesta Nico Hischieria. Turcotte on erittäin hyvin luisteleva, tunnollinen ja työteliäs kahdensuunnan pelaaja. Vahvuutena on pelintekeminen ja ns. hockey IQ, heikkoutena Hischierin tavoin laukaus, minkä lisäksi käsistään ja taitotasoltaan Turcotte ei ole samaa luokkaa esim. Dachin ja Zegrasin kanssa. Jos oikein muistan, niin Team USA U18 -joukkueen valmentaja on kuvaillut Hughesia joukkueen parhaaksi pelaajaksi ja Turcottea sen MVP:ksi. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin saada kaksi "Nicoa" peleissä yhteensä 35–40 minuutiksi kentälle.
5. Trevor Zegras
Uusimmassa TSN:n scouttien haastatteluihin perustuvassa rankingissa Podkolzin, Dach ja Cozens olivat sijoilla 3–5, mutta itse olen innostunut miniscouttaukseni aikana enemmän näistä vähän pienehköistä, hyvin luistelevista ja taitavista (keskus)hyökkääjistä. Sen ei varmaan pitäisi yllättää itseäni, kun toivoin vuonna 2016 Clayton Kellerin ja vuonna 2015 Mitch Marnerin valumista Devilsin varausvuorolle, mitä ei sitten tietenkään käynyt.
Zegras on lyhyen otannan perusteella aikamoinen väkkärä kiekon kanssa. Hänessä on jotain samaa kuin Kaapo Kakossa, joka tykkää pyörittää vastustajia kiekon kanssa solmulle. Zegrasilta puuttuu Kakon koko, mutta hän on erittäin taitava pelaaja, jonka luistelu on Turcotten tavoin kovalla tasolla. En oikein saanut videoiden ja lukemani perusteella hänen puolustuspelaamisestaan kovin selvää kuvaa, mutta oletan, että suurimmat puutteet liittyvät hänelläkin kiekottomaan pelaamiseen. Muutamissa tilanteissa tuntui myös siltä, että joskus yksinkertaisempi ratkaisu, eli syöttö tai kiekon päätyyn pelaaminen, olisi kiekolla kikkailua parempi ratkaisu. Mutta sen takia Zegras onkin parhaimmillaan niin jännittävä pelaaja katsella.
6. Vasili Podkolzin
Valitaan tähän väliin sitten venäläinen voimahyökkääjä. Kyseessä on työteliäs ja kovalla asenteella jokaisen vaihdon vetävä pelaaja, jonka vertailukohdaksi on esitetty muistaakseni Gabriel Landeskogia ja vähän Brady Tkachukia. Muiden edellä mainittujen pelaajien tavoin Podkolzin on erittäin hyvä luistelija, jolla on myös melko hyvin käsiä kiekolliseen peliin.
Podkolzinissa huolettaa se, ettei hän ole ilmeisesti tulossa kovin nopeasti NHL:n suuntaan. Sen lisäksi hänen tehonsa ovat olleet Venäjän liigoissa suhteellisen vaatimattomia, mikä on toisaalta suht vähäisiä peliaikoja vasten ymmärrettävää.
7. Dylan Cozens
Tähän saakka mainituista pelaajista Cozens on selvin maalintekijä. Hän on isokokoinen hyökkääjä, jota on mainostettu kokoonsa nähden erinomaiseksi luistelijaksi. Hänestä tulee kuitenkin vähän samanlainen fiilis kuin Michael McLeodista, jonka luistelun piti olla NHL:n eliittiä, mutta jolla se onkin vähän kulmikasta eikä edes ihan älyttömän nopeaa. En osaa sanoa, mitä Cozensin luistelusta pitäisi siis päätellä.
Cozens on luontainen maalintekijä, jolla on hyvä laukaus ja melko hyvät kiekolliset taidot. Hän tarvitsee rinnalleen kuitenkin pelintekijän, joka luo hänelle tarvittavat maalipaikat. Voisi kuvitella, että Cozens olisi Hallille erinomainen sentteri, sillä jälkimmäinen luo ketjukavereilleen joka pelissä tukun maalipaikkoja, joita nämä eivät onnistu hyödyntämään aina kovin tehokkaasti.
Cozensissa huolettaa myös hyväksi mutta ei erinomaiseksi kuvailtu hockey IQ.
8. Peyton Krebs
Jos olen ymmärtänyt näkemäni ja lukemani perusteella oikein, niin Krebs muistuttaa pelaajana aika paljon Zegrasia ja Hughesia. Kyseessä on siis pienehkö, erittäin hyvin luisteleva pelintekijä, jonka lavassa kiekko rakastaa olla. Veikkaan että Krebsin ranking-sijoitus olisi esim. TSN:n listalla korkeampi, jos hän ei pelaisi WHL:ssä niin huonossa joukkueessa.
Täytyy tutustua Krebsiin vielä vähän tarkemmin, mikäli Devilsin varausvuoro valuu viidenneksi tai kuudenneksi.
9. Kirby Dach
Isokokoinen sentteri, jonka hockey IQ:ta ja pelinrakentelua on kehuttu erinomaiseksi, kenties jopa paremmaksi kuin yhdelläkään toisella pelaajalla sijojen 3–9 välillä. Itseäni kuitenkin mietityttää hänen luistelunsa, joka on kokoon nähden hyvää mutta muihin kärkivarauksiin nähden silti selvästi heikompaa – jopa melko verkkaisen näköistä (en sitten tiedä, kuinka paljon koko hämää sen osalta). Dachista tuli lyhyen video-otannan jälkeen sellainen fiilis, että hän ei käytä kokoaan kentällä erityisen tehokkaasti hyväkseen. Sen lisäksi näiden isokokoisten pelaajien kohdalla tulee aina miettineeksi myös sitä, kuinka paljon he hyötyvät junioriliigassa pienempien pelaajien seassa pelaamisesta ja kuinka hyvin heidän ominaisuutensa siirtyvät myöhemmin isoon liigaan.
Edellä mainituista epäilyksistä huolimatta Dach on erittäin lupaava pelaaja, joka saattaa hyvinkin kuulua myöhemmin vuoden 2019 draftin parhaimpien pelaajien joukkoon.
Devilsin varausvuoro tulee olemaan numeroiden 1–6 välillä, joten sieltä on kova tai ainakin erittäin potentiaalinen pelaaja luvassa, etenkin kun tämän vuoden draftia on mainostettu vuorojen 3–9 välillä erittäin tasaiseksi. Toiveena on silti mahdollisimman korkea varausvuoro, kun luotan enemmän Devilsin scouttien arvostelukykyyn kuin sattumaan, eli siihen mitä tarjolle sattuu jäämään.
Oma toiveeni olisi, että Devils pääsisi varaamaan neljän ensimmäisen joukkueen aikana, jotta Castron saisi huudettua Hughesin, Kakon, Byramin tai Turcotten nimen. Toisaalta jos Devils valitsisi esim. neljännellä vuorolla jonkun muun pelaajan, niin siitä voisi ainakin päätellä, että Devils-johto halusi nimenomaan kyseisen pelaajan.
Lottovoiton osuessa Devilsin kohdalle minulle kelpaisi kumpi tahansa, Hughes tai Kakko. Hischier vs Patrick -debatin yhteydessä suosin ensiksi mainittua, mutta tämän draftin kohdalla en ole onnistunut laittamaan TOP2-pelaajia vielä paremmuusjärjestykseen. Toisaalta olenkin perehtynyt viime aikoina pääasiassa pelaajiin siinä Hughesin ja Kakon takana, kun Devilsillä on suurempi todennäköisyys varata sijoilla 4 ja 5 kuin 1 ja 2.
Tällä hetkellä oma ranking-listaukseni näyttää tältä. Kommentit perustuvat lukemaani ja muutamiin highlight- ja shift-to-shift-videoihin, joten niille ei kannata antaa liikaa arvoa.
1. Jack Hughes / Kaapo Kakko
2. Kaapo Kakko / Jack Hughes
3. Bowen Byram
Byram on erittäin sulava luistelija ja pätevä kiekon ylös tuoja, jolla on hyvä ja useimmiten maalia kohti päätyvä laukaus. Byram on kokonaisvaltainen pakki, jolla on myös kokoa, toisin kuin muilla Devils-lupauksilla ja nuorilla pakeilla. Byramin vahvuudet korostuvat hyökkäyspäässä, mutta hän on osoittanut osaamista myös puolustussuuntaan. Toisaalta kehityskohteet liittyvät monien muiden pakkien tavoin nimenomaan jälkimmäiseen osa-alueeseen, olkoonkin että Byramin kohdalla ne ovat jo nyt hyvällä mallilla.
4. Alex Turcotte
Turcotten vertailukohteeksi on esitetty Devilsin HFBoards-osiossa draft-juttuihin varsin hyvin perehtyneen StevenToddIvesin toimesta Nico Hischieria. Turcotte on erittäin hyvin luisteleva, tunnollinen ja työteliäs kahdensuunnan pelaaja. Vahvuutena on pelintekeminen ja ns. hockey IQ, heikkoutena Hischierin tavoin laukaus, minkä lisäksi käsistään ja taitotasoltaan Turcotte ei ole samaa luokkaa esim. Dachin ja Zegrasin kanssa. Jos oikein muistan, niin Team USA U18 -joukkueen valmentaja on kuvaillut Hughesia joukkueen parhaaksi pelaajaksi ja Turcottea sen MVP:ksi. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin saada kaksi "Nicoa" peleissä yhteensä 35–40 minuutiksi kentälle.
5. Trevor Zegras
Uusimmassa TSN:n scouttien haastatteluihin perustuvassa rankingissa Podkolzin, Dach ja Cozens olivat sijoilla 3–5, mutta itse olen innostunut miniscouttaukseni aikana enemmän näistä vähän pienehköistä, hyvin luistelevista ja taitavista (keskus)hyökkääjistä. Sen ei varmaan pitäisi yllättää itseäni, kun toivoin vuonna 2016 Clayton Kellerin ja vuonna 2015 Mitch Marnerin valumista Devilsin varausvuorolle, mitä ei sitten tietenkään käynyt.
Zegras on lyhyen otannan perusteella aikamoinen väkkärä kiekon kanssa. Hänessä on jotain samaa kuin Kaapo Kakossa, joka tykkää pyörittää vastustajia kiekon kanssa solmulle. Zegrasilta puuttuu Kakon koko, mutta hän on erittäin taitava pelaaja, jonka luistelu on Turcotten tavoin kovalla tasolla. En oikein saanut videoiden ja lukemani perusteella hänen puolustuspelaamisestaan kovin selvää kuvaa, mutta oletan, että suurimmat puutteet liittyvät hänelläkin kiekottomaan pelaamiseen. Muutamissa tilanteissa tuntui myös siltä, että joskus yksinkertaisempi ratkaisu, eli syöttö tai kiekon päätyyn pelaaminen, olisi kiekolla kikkailua parempi ratkaisu. Mutta sen takia Zegras onkin parhaimmillaan niin jännittävä pelaaja katsella.
6. Vasili Podkolzin
Valitaan tähän väliin sitten venäläinen voimahyökkääjä. Kyseessä on työteliäs ja kovalla asenteella jokaisen vaihdon vetävä pelaaja, jonka vertailukohdaksi on esitetty muistaakseni Gabriel Landeskogia ja vähän Brady Tkachukia. Muiden edellä mainittujen pelaajien tavoin Podkolzin on erittäin hyvä luistelija, jolla on myös melko hyvin käsiä kiekolliseen peliin.
Podkolzinissa huolettaa se, ettei hän ole ilmeisesti tulossa kovin nopeasti NHL:n suuntaan. Sen lisäksi hänen tehonsa ovat olleet Venäjän liigoissa suhteellisen vaatimattomia, mikä on toisaalta suht vähäisiä peliaikoja vasten ymmärrettävää.
7. Dylan Cozens
Tähän saakka mainituista pelaajista Cozens on selvin maalintekijä. Hän on isokokoinen hyökkääjä, jota on mainostettu kokoonsa nähden erinomaiseksi luistelijaksi. Hänestä tulee kuitenkin vähän samanlainen fiilis kuin Michael McLeodista, jonka luistelun piti olla NHL:n eliittiä, mutta jolla se onkin vähän kulmikasta eikä edes ihan älyttömän nopeaa. En osaa sanoa, mitä Cozensin luistelusta pitäisi siis päätellä.
Cozens on luontainen maalintekijä, jolla on hyvä laukaus ja melko hyvät kiekolliset taidot. Hän tarvitsee rinnalleen kuitenkin pelintekijän, joka luo hänelle tarvittavat maalipaikat. Voisi kuvitella, että Cozens olisi Hallille erinomainen sentteri, sillä jälkimmäinen luo ketjukavereilleen joka pelissä tukun maalipaikkoja, joita nämä eivät onnistu hyödyntämään aina kovin tehokkaasti.
Cozensissa huolettaa myös hyväksi mutta ei erinomaiseksi kuvailtu hockey IQ.
8. Peyton Krebs
Jos olen ymmärtänyt näkemäni ja lukemani perusteella oikein, niin Krebs muistuttaa pelaajana aika paljon Zegrasia ja Hughesia. Kyseessä on siis pienehkö, erittäin hyvin luisteleva pelintekijä, jonka lavassa kiekko rakastaa olla. Veikkaan että Krebsin ranking-sijoitus olisi esim. TSN:n listalla korkeampi, jos hän ei pelaisi WHL:ssä niin huonossa joukkueessa.
Täytyy tutustua Krebsiin vielä vähän tarkemmin, mikäli Devilsin varausvuoro valuu viidenneksi tai kuudenneksi.
9. Kirby Dach
Isokokoinen sentteri, jonka hockey IQ:ta ja pelinrakentelua on kehuttu erinomaiseksi, kenties jopa paremmaksi kuin yhdelläkään toisella pelaajalla sijojen 3–9 välillä. Itseäni kuitenkin mietityttää hänen luistelunsa, joka on kokoon nähden hyvää mutta muihin kärkivarauksiin nähden silti selvästi heikompaa – jopa melko verkkaisen näköistä (en sitten tiedä, kuinka paljon koko hämää sen osalta). Dachista tuli lyhyen video-otannan jälkeen sellainen fiilis, että hän ei käytä kokoaan kentällä erityisen tehokkaasti hyväkseen. Sen lisäksi näiden isokokoisten pelaajien kohdalla tulee aina miettineeksi myös sitä, kuinka paljon he hyötyvät junioriliigassa pienempien pelaajien seassa pelaamisesta ja kuinka hyvin heidän ominaisuutensa siirtyvät myöhemmin isoon liigaan.
Edellä mainituista epäilyksistä huolimatta Dach on erittäin lupaava pelaaja, joka saattaa hyvinkin kuulua myöhemmin vuoden 2019 draftin parhaimpien pelaajien joukkoon.
Viimeksi muokattu:
Noh, kai se kaikista todenäköisin palkkakaton takia tehtävä treidi on Lucicin poispotkiminen Edmontonista. Ainoa asia mitä ne pystyy tarjomaan vastineeksi Lucicin vastaanottamisesta taitaa olla Puljujärvi tai/ja varausvuoroja. Toi treidi tietenkin toteutuisi vasta sen jälkeen kun ensi kauden Lucicn bonari osuus on maksettu ja jos Edmonton vielä pidättäs palkasta jotain niin ei se vältämättä enää niin pahalta näytä jos korvaus on hyvä. En ois muuten asiaa maininnut, mutta kun kattelee capfriendly.comista noiden jengien cäppitilanteita niin huomaa että ei Edmontonilla nyt hirveen monta juttukaveria tän asian suhteen ole. Varsinkin kun Lucicilla on se siirrot estävä pykälä niin hän ei vältämättä halua mennä Ottawaan mutta Nykin alue vois ehkä napatakin.
Taidettu jubata tästä ennenkin mutta kyllä Podkolzinissa taitaa olla niin suuri russian-factoria että mä jättäsin hänet suosiolla kyllä jollekin toiselle jengille. Eri asia jos Devils varais esim. jossain sijoilla 13-20 ja poika sinne valahtais niin sillon koittasin onnea. Mutta top 6 varausvuorot on sen verran arvokkaita että pelasin varman päälle. Podkolzinissa tosiaan mietityttää se että on SKA:n pelaaja ja niillä on tunnetusti hyvät oltavat. Esim. Koskinen passasi pari NHL-sopimusta kun tienasi enemmän KHL:lässä kuin mitä ois saanut NHL:lässä.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Kings voitti, joten olisin ottanut mieluummin tappion kuin tällaisen täysin tarpeettoman voiton. No, toivottavasti tämä jatkoaikavoitto olisi lottoarvonnassa lopulta yhtä tärkeä kuin keväällä 2017, jolloin Moore teki kauden lopussa (en muista, oliko viimeinen matsi vai jo sitä aiemmin) jatkoilla maalin, joka tuntui samalla lailla täysin turhalta. Joukkueen kannalta silti varmasti mukavampi päättää kausi voittoon kuin tappioon, ja Devils pääsee joka tapauksessa varaamaan kesällä hyvältä paikalta.
Pitkä kausi, jonka aikana ei ollut paljoa ilonaiheita. Mutta kuten aikaisemmin tuli kirjoitettua, on siellä silti tunnelin päässä valoa aika reilustikin näkyvissä.
Pitkä kausi, jonka aikana ei ollut paljoa ilonaiheita. Mutta kuten aikaisemmin tuli kirjoitettua, on siellä silti tunnelin päässä valoa aika reilustikin näkyvissä.
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Mielenkiintoista asiaa Devilsista Masisakin artikkelissa:
“I think it is how you work with them. I think it’s, ‘Do we need to replace some of these guys?’ I think there are going to be some stern exit meetings,” he said. “I think there’s guys need to take a step this summer physically. I think there’s an accountability defensively that needs to be better. We need to be better as coaches. We need to meet with the general manger to make sure we have the right types of guys and players, mentality-wise, in that room. There’s lots of reasons why it can better. It’s not just the players. It is all of us together. … It’s not a work ethic issue. It’s a focus issue, a decision-making issue.”
https://theathletic.com/909264/2019...ill-take-away-from-this-disappointing-season/
“I think it is how you work with them. I think it’s, ‘Do we need to replace some of these guys?’ I think there are going to be some stern exit meetings,” he said. “I think there’s guys need to take a step this summer physically. I think there’s an accountability defensively that needs to be better. We need to be better as coaches. We need to meet with the general manger to make sure we have the right types of guys and players, mentality-wise, in that room. There’s lots of reasons why it can better. It’s not just the players. It is all of us together. … It’s not a work ethic issue. It’s a focus issue, a decision-making issue.”
https://theathletic.com/909264/2019...ill-take-away-from-this-disappointing-season/
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Kauden pelaaja-arviot:
Hyökkääjät:
Kenny Agostino, LW, 63 ottelua (27 Devilsissä), 6 maalia + 18 syöttöä = 23 pistettä, -3 (4+9=13, -2 Devilsissä) – 8+
Olen edelleen sitä mieltä, että Agostino oli hyvä waiver-poiminta. 27 ottelussa 13 pistettä on hyvä saldo, etenkin kun ottaa huomioon, miten heikkotasoinen joukkue oli helmi-maaliskuussa. Hän tekee hyökkäyspäässä usein peliä edistäviä ratkaisuja, eikä ole puolustuspäässäkään rasite joukkueelle. Ykkös- ja kakkoskenttään Agostinolla ei ole jatkossa mitään asiaa, mutta nelosen laitaan hän on hyvä valinta, jos hän suostuu jatkamaan joukkueessa pienellä lapulla.
Joey Anderson, RW, 34 ottelua, 4+3=7, -7 – 7
Andersonilla oli vaikea alkukausi, kun hän teloi jalkansa ja joutui useamman kuukauden sairaslomalle. Muutamassa matsissa hän väläytteli potentiaaliaan, mutta muuten hän oli aika näkymätön. Vuoden tai parin päästä hän saattaa olla kuitenkin hyvä middle 6 -hyökkääjä, joka on hyvä melkein kaikissa asioissa mutta ei erinomainen oikein missään.
Nathan Bastian, RW, 7 ottelua, 3+0=3, 0 – 8+
Otos on erittäin pieni kunnollisen arvion tekemiseen, mutta noissa muutamissa matseissa hän osoitti olevansa ihan varteenotettava NHL-pelaaja tulevaisuudessa. Luistelu ei ole selvästi hänen vahvuutensa, mutta yllätyin muuten, miten valmiilta hänen pelinsä sitä lukuun ottamatta näytti. Alkukaudesta minulla ei ollut kummoisempia odotuksia Bastianin suhteen, mutta nyt on helppo nähdä, miksi Fitzgerald (?) kehui puolivälissä kautta hänen otteitaan AHL:ssä.
Jesper Bratt, LW/RW, 51 ottelua, 8+25=33, -8 – 8+
Bratt näytti tällä kaudella siltä pelaajalta, johon Devils-fanit saivat ihastua viime kauden alussa, eikä rookie walliin törmänneeltä nuorukaiselta, kuten vuosi sitten keväällä. Kokonaisvaltaisesti Bratt paransi peliään, mutta vieläkin hänellä on silti paljon tehtävää mm. maalille menemisessä ja oman pään puolustuspelaamisessa. Parhaimmillaan joukkueen taitavin ja luovin pelaaja, heikoimmillaan häviää kuvasta kokonaan.
Blake Coleman, LW/RW, 78 ottelua, 22+14=36, -19 – 8 1/2
Alkukausi oli Colemanilta erinomainen, ja hän oli pitkään ottelusta toiseen joukkueen tasaisin pelaaja. Loppukaudesta meno vähän hyytyi, kun ukkoja alkoi putoilla viereltä loukkaantumisten takia, ja 30 maalia jäi tulevaisuuden haaveeksi. Silti hyvä kausi pelaajalle, jonka NHL-uraa kohtaan esitin vielä toissa kaudella vahvoja epäilyksiä.
Kurtis Gabriel, RW, 32 ottelua, 2+4=6, 0 – 7
Sympaattinen ukkeli, jonka kahakoita katseli ihan mielellään tankkauksen ajan, mutta ensi kaudella hänellä ei ole kuitenkaan mitään asiaa kokoonpanoon. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Suurin heikkous on luistelu, minkä takia ei vain ehdi tilanteisiin millään ajoissa.
Taylor Hall, LW, 33 ottelua, 11+26=37, -6 – 9
Hart-kauden jälkeisestä kaudesta tuli loukkaantumisten ja joukkueen heikon menestyksen takia aikamoinen pannukakku. Hall teki alkukaudesta oman osansa joukkueen menestyksen eteen, vaikka ei ollut kokonaisvaltaisesti ihan yhtä hyvässä vireessä kuin viime kaudella. Siitä huolimatta yli ppg-tahdissa loukkaantumiseensa asti. Aluksi kyse piti olla vain day-to-day-vammasta, mutta lopulta se piti Hallin poissa kentiltä loppukauden ajan. Toivottavasti Shero saa jatkosopimuksen aikaan heti heinäkuun alussa.
Nico Hishier, C, 69 ottelua, 17+30=47, 0 – 9
Joukkueen paras pelaaja Hallin poissa ollessa. Kokonaisvaltainen peli ja fysiikka menivät viime kaudesta eteenpäin, ja Hischier osoitti pärjäävänsä NHL:ssä oikein hyvin ilman Halliakin. Olisin silti toivonut Nicolta vieläkin isompaa loikkaa tulokaskaudestaan. Joissakin peleissä hän on erinomainen ja luo itselleen ja joukkuekavereilleen tukun maalipaikkoja, joissakin taas peli menee kuitenkin turhan usein omassa päässä pyörimiseksi. Kehityskohteet liittyvät fysiikan lisäämiseen sekä laukauksen parantamiseen. Nico voisi soittaa Elias Petterssonille ja kysyä, miten tämä teki heikkoudestaan vahvuuden.
Stefan Noesen, RW, 41 ottelua, 3+5=8, -19 – 6
Joukkueen isoimpia pettymyksiä, mikä on vähän kovasti sanottu, kun kyseessä on kolmos- ja nelosketjun laituri. Toisaalta vuosi sitten Devilsin vahvuus oli tasaisen vahva neljän ketjän peli, mistä ei ollut alkukaudesta tietoakaan. Vielä viime pudotuspeleissä Noesen osoitti asennettaan ja vaarallisuuttaan, mutta tällä kaudella hän oli ihan lapanen. Loukkaantumiset eivät ainakaan auttaneet asiaa. Kiitos ja näkemiin!
Kyle Palmieri, RW, 74 ottelua, 27+23=50, -9 – 8 1/2
Kaksijakoinen kausi. Alkukaudesta Kyle oli elämänsä kunnossa ja uhkasi laittaa piste- ja maaliennätyksensä uusiksi, mutta meno hyytyi joukkueeseen iskeneen loukkaantumissuman myötä. Osittain kyse oli todennäköisesti myös motivaatio-ongelmista, jotka iskivät häneen sen jälkeen, kun Devils jäi pudotuspelijunasta. Siitä huolimatta vajaat 30 maalia ja 50 pistettä eivät ole huono suoritus.
Kevin Rooney, C, 41 ottelua, 6+4=10, -4 – 8-
Alkukaudesta otti päähän katsoa Rooneya nelosketjun sentterinä, kun tuntui, ettei hän saa oikein mitään aikaan. Hän paransi kuitenkin kauden aikana peliään selvästi, minkä myötä asettelen häntä ensi kaudella jopa nelosen keskelle. Rooney onnistuu pääsemään ihan hyvin paikoille, mutta laukaus on tällä hetkellä vielä aikamoinen hehtaaritykki tai sitten hän mokaa tilanteen muuten ei-niin-pehmeillä käsillään. Taitovalmentajan oppiin kesällä.
Brett Seney, LW/C, 51 ottelua, 5+8=13, -14 – 7-
Pieni ja sitkeä pelaaja, joka ei pelännyt ottaa matsia isompien vastustajienkaan kanssa. Aika usein tuntui kauden mittaan kuitenkin siltä, että saappaat ovat vähän liian isot täytettäväksi. Sen seurauksena Seney ei päässyt oikein hyödyntämään vahvuuksiaan. On hänessä silti potentiaalia bottom 6 -pelaajaksi, kunhan saa vähän lisää massaa ja kokemusta AHL:ssä.
Drew Stafford, RW, 57 ottelua, 5+8=13, -7 – 6+
Stafford tuli ty out -sopimuksella Ruotsissa joukkueeseen, kun Bratt hajotti leukansa. Aluksi Stafford oli 13. hyökkääjä, mutta lopulta hän pelasi yli 2/3 otteluista. Loukkaantumisten aikana hänelle oli paikkansa joukkueessa, mutta ensi kaudella en halua nähdä häntä enää kokoonpanossa. Otteet eivät vain oikein riitä nyky-NHL:ään.
Miles Wood, LW/RW, 63 ottelua, 10+14=24, -10 – 7-
Alkukaudesta Wood oli järkyttävän suuri pettymys. Sopimuksen saatuaan hän oli käsittämättömän huono, eikä hänen pelissään näkynyt merkkejäkään siitä asenteesta ja suoraviivaisuudesta, jotka saivat minut aiemmin ihastumaan hänen pelityyliinsä. Jossain vaiheessa kautta hänen otteensa paranivat selvästi, ja hän oli suorastaan hyvä Zajacin ja Colemanin (?) kanssa pelatessaan. Hyvän ja huonon matsin välillä oli silti liikaa eroa, minkä lisäksi odotin Woodin ottavan tällä kaudella isomman loikan eteenpäin. Tehoja tuli viime vuotta vähemmän, mutta puolustuspäässä peli oli aiempaa parempaa.
Pavel Zacha, C, 61 ottelua, 13+12=25, -6 – 7
Kaksijakoinen kausi, kuten Woodilla. Ensimmäiset 5–10 matsia Zacha oli hyvässä vireessä ja loi paikkoja, mutta maaleja ja pisteitä ei tullut millään. Sen jälkeen katosi itseluottamus, ja Zacha lähti AHL:ään. Sieltä palattuaan peli alkoi parantua vähitellen, ja lopulta hän iski NHL-uransa toistaiseksi suurimman maalimäärän. Ekoissa 31 ottelussa tuli 5 pistettä, lopuissa 30 ottelussa 20 pistettä, joista viimeisissä 9 pelissä 9 pistettä. Puolustussuuntaan hyvä. Toivotaan että loppukausi antaisi osviittaa tulevasta, mutta en vieläkään luota täysi Zachan otteisiin etenkään kakkosketjun sentterinä. Potentiaalia on olemassa, mutta voimaa ja tappajanvaistoa pitäisi saada vielä lisää. Itseluottamuksen lisääntyminen ja rohkeampi kiekolla pelaminen olivat kauden lopussa kuitenkin merkkejä paremmasta.
Travis Zajac, C, 80 ottelua, 19+27=46, -25 – 9+
Hischierin ohella Zajac oli joukkueen paras pelaaja. Äärimmäisen tasaista ja varmaa tekemistä ottelusta toiseen, vaikka hän pelasi etenkin kotipeleissä joukkueen kovimpia minuutteja. Neljänneksi tehokkain kausi Zajacille NHL:ssä, ja toiseksi tehokkain Parisen ja Kovalchukin lähdön jälkeen. Se on kova juttu NHL:n kolmanneksi huonoimmassa joukkueessa.
Puolustajat:
Will Butcher, LD, 78 ottelua, 4+26=30, -17 – 8-
Hyvän debyyttikauden jälkeen Butcherilla oli vähän sophomore slumpia havaittavissa, mikä näkyi etenkin hyökkäyspään tehoissa ja pelaamisessa. Samalla ykkösylivoiman quarterbackin paikkakin vaihtui kauden mittaan kakkosylivoimaan. Puolustussuuntaan Butcher otti ehkä pienen askeleen eteenpäin. Vaikka häntä peluutettiin edelleen pääasiassa kolmosparissa, taisi peliaika lisääntyä viime vuodesta minuutilla tai parilla (en jaksa tarkistaa).
Connor Carrick, RD, 34 ottelua (20 Devilsissa), 2+9=11, -13 (1+6=7, -6 Devilsissa) – 7 1/2
En odottanut Carrickilta mitään, mutta hän hoiti leiviskänsä kolmosparissa ihan kohtuullisesti. Hän pärjää kiekon kanssa ihan asiallisesti, mutta puolustajan tärkeimmässä tehtävässä eli puolustamisessa on välillä vähän tekemistä. Ottaisin Carrickin mieluummin 7. puolustajaksi kuin Santinin, mutta sopimusasiat taitavat ratkaista tilanteen jälkimmäisen eduksi.
Andy Greene, LD, 82 ottelua, 5+20=25, -9 – 8 1/2
Rooli on Greenelle aivan liian iso, mutta hän hoiti sen lopulta ihan kunnioitettavasti. Kakkos- tai etenkin kolmosparin pakkina Greene olisi yhä erinomainen, mutta ykköseen ei luistelu ja muu tekeminen ihan enää riitä. Alivoimalla sarjan parhaita pakkeja.
Mirco Müller, LD, 53 ottelua, 1+10=11, -3 – 7+
Müller joutui kauden alussa ykkösparissa kovaan paikkaan. Vaikka peli oli omaan päähän suhteellisen varmaa, oli hänen kiekollisessa pelissään ja hyökkäysten tukemisessaan aika isoja ongelmia. Ykkösparista Müller putosi poppareille, ja sen jälkeen häntä pompoteltiin kokoonpanossa eri rooleissa. Loukkaantumisetkaan eivät helpottaneet asiaa. Sanotaanko niin, että Müllerin taso ei oikein riittänyt tarjolla olleeseen rooliin.
Steven Santini, RD, 39 ottelua, 1+3=4, -6 – 6
Vaikea alku kaudelle, kun ekassa ottelussa tuli suhteellisen vakava loukkaantuminen. Sen jälkeen hän ei oikein onnistunut murtautumaan kunnolla kokoonpanoon, ennen kuin vasta kauden lopussa. Tällä hetkellä itselläni on sellainen fiilis, ettei Santinilla ole asiaa ensi kauden joukkueeseen. Sopimustilanteen takia (2 vuotta jäljellä) hän on kuitenkin todennäköinen 7. pakki.
Damon Severson, RD, 82 ottelua, 11+28=39, -27 – 8+
Severson pelasi tähän astisen uran parhaan kautensa. Tuloksena oli piste-ennätys sekä pahimpien tyhmien ja turhien virheiden karsiutuminen pois omassa päässä. Siitä huolimatta puolustuspelaamisessa on vielä aika paljon tekemistä, mistä joukkueen selvästi huonoin +/- -merkintäkin on eräänä esimerkkinä (olkoonkin että kyseessä on varsin kyseenalainen tilasto). Ei tämä kausi ainakaan Seversonin arvoa laskenut.
Sami Vatanen, RD, 50 ottelua, 4+13=17, -17 – 7-
Äärimmäisen rikkonainen ja vaikea kausi Vataselle. Peli ei lähtenyt rullaamaan missään vaiheessa kunnolla, ja hänen tasonsa oli selvästi heikompi kuin viime kaudella. Toivottavasti Shero potkii Vatasen treenaamaan kesällä kunnolla, jotta siellä olisi heti alkukaudesta parasta Vatasta tarjolla. No, sopimusvuosi luvassa, joten eiköhän hän panosta taas kauteen kunnolla.
Yegor Yakovlev, LD, 25 ottelua, 2+5=7, -6 – 7
Yakovlev väläytteli välillä hyökkäyspäässä kiekollista osaamistaan, mutta puolustuspelaaminen oli selvästi köykäisempää, eikä taso oikein riitä omassa päässä parhaita NHL-pelaajia vastaan. Yakovlev menisi Carrickin tavoin 7. pakkina, mutta se paikka lienee jo tukossa.
Maalivahdit:
Cory Schneider, 26 ottelua, 3.06, .903 - 6
Umpisurkea kauden ensimmäinen puolisko, josta Schneider olisi ansainnut arvosanaksi 4+:n. Viimeiset 10–15 matsia hän pelasi vanhalla tutulla tasollaan ja olisi ansainnut niistä matseista 9 1/2:n. Joukkueen menestyksen kannalta ne olivat kuitenkin merkityksettömiä matseja, toisin kuin ne ensimmäiset 10+ ottelua.
Mackenzie Blackwood, 23 ottelua, 2.61, .918 - 9 1/2
Loistava debyyttikausi Blackwoodilta, ja todellinen valonpilkahdus karmean kiekkokauden keskellä! Blackwoodin otteet, samoin kuin Coryn paluu aikaisemmalle tasolleen, antavat paaaljon lisäuskoa tulevaisuuteen. Atleettinen ja isokokoinen maalivahti, jonka ominaisuudet sopivat nyky-NHL:ään erinomaisen hyvin.
Treidatut:
Marcus Johansson, LW, 58 ottelua (48 Devilsissa), 13+17=30, -16 (12+15=27, -15 Devilsissa) - 7 1/2
Loukkaantumiset rikkoivat tätäkin kautta vähän, mutta pelaamissaan otteluissa MoJo osoitti välillä erittäin vahvaa kiekollista peliä. Hän on luova pelaaja, jonka kiekon hyökkäysalueelle tuomista Devils jäi kaipaamaan. Sen sijaan MoJon pehmeyttä ja epätasaisuutta ei ole ikävä.
Brian Boyle, LW/C, 73 ottelua (47 Devilsissa), 18+6=24, -14 (13+6=19, -13 Devilsissa) - 8
Tärkeä roolipelaaja, jota olisin voinut katsoa Devilsissa pidempäänkin, vaikka luistelu alkaa olla nykyään jo aika kankeaa. Tärkeä pukukopin johtaja, jolla on yhä kentälläkin annettavaa. Toivon Boylelle menestystä pudotuspeleissä.
Ben Lovejoy, RD, 71 ottelua (51 Devilsissa), 2+7=9, -1 (2+5=7, 1 Devilsissa) - 8-
Lovejoy hoiti tonttinsa tyylikkäästi Devilsissa tällä kaudella, ja hän tarjosi hyvää taustatukea Butcherille hyökkäyksiin nousuihin. Erinomainen alivoimapelaaja. Toivon silti, että Devilsin pakistu vahvistuu ensi kaudelle näihin Lovejoyhin ja kumppaneihin nähden.
Keith Kinkaid, 41 ottelua, 3.36, .891 - 5
Huikean viime kauden lopun jälkeen Kinkaidin pelin taso romahti täysin. Surkeaa tekemistä, ei mahda mitään. Kinkaidin ja Schneiderin alkukauden otteet olivat selvästi suurin syy tämän kauden sukellukselle, vaikka (joukkue)puolustus teki asiassa toki oman osansa. Hyvää jatkoa Kinkaidille ja kiitokset viime kaudella Devilsin pudotuspeleihin auttamisesta, muuten ei jää ikävä. Herran Twitter-tili on toki varsin viihdyttävä.
Hyökkääjät:
Kenny Agostino, LW, 63 ottelua (27 Devilsissä), 6 maalia + 18 syöttöä = 23 pistettä, -3 (4+9=13, -2 Devilsissä) – 8+
Olen edelleen sitä mieltä, että Agostino oli hyvä waiver-poiminta. 27 ottelussa 13 pistettä on hyvä saldo, etenkin kun ottaa huomioon, miten heikkotasoinen joukkue oli helmi-maaliskuussa. Hän tekee hyökkäyspäässä usein peliä edistäviä ratkaisuja, eikä ole puolustuspäässäkään rasite joukkueelle. Ykkös- ja kakkoskenttään Agostinolla ei ole jatkossa mitään asiaa, mutta nelosen laitaan hän on hyvä valinta, jos hän suostuu jatkamaan joukkueessa pienellä lapulla.
Joey Anderson, RW, 34 ottelua, 4+3=7, -7 – 7
Andersonilla oli vaikea alkukausi, kun hän teloi jalkansa ja joutui useamman kuukauden sairaslomalle. Muutamassa matsissa hän väläytteli potentiaaliaan, mutta muuten hän oli aika näkymätön. Vuoden tai parin päästä hän saattaa olla kuitenkin hyvä middle 6 -hyökkääjä, joka on hyvä melkein kaikissa asioissa mutta ei erinomainen oikein missään.
Nathan Bastian, RW, 7 ottelua, 3+0=3, 0 – 8+
Otos on erittäin pieni kunnollisen arvion tekemiseen, mutta noissa muutamissa matseissa hän osoitti olevansa ihan varteenotettava NHL-pelaaja tulevaisuudessa. Luistelu ei ole selvästi hänen vahvuutensa, mutta yllätyin muuten, miten valmiilta hänen pelinsä sitä lukuun ottamatta näytti. Alkukaudesta minulla ei ollut kummoisempia odotuksia Bastianin suhteen, mutta nyt on helppo nähdä, miksi Fitzgerald (?) kehui puolivälissä kautta hänen otteitaan AHL:ssä.
Jesper Bratt, LW/RW, 51 ottelua, 8+25=33, -8 – 8+
Bratt näytti tällä kaudella siltä pelaajalta, johon Devils-fanit saivat ihastua viime kauden alussa, eikä rookie walliin törmänneeltä nuorukaiselta, kuten vuosi sitten keväällä. Kokonaisvaltaisesti Bratt paransi peliään, mutta vieläkin hänellä on silti paljon tehtävää mm. maalille menemisessä ja oman pään puolustuspelaamisessa. Parhaimmillaan joukkueen taitavin ja luovin pelaaja, heikoimmillaan häviää kuvasta kokonaan.
Blake Coleman, LW/RW, 78 ottelua, 22+14=36, -19 – 8 1/2
Alkukausi oli Colemanilta erinomainen, ja hän oli pitkään ottelusta toiseen joukkueen tasaisin pelaaja. Loppukaudesta meno vähän hyytyi, kun ukkoja alkoi putoilla viereltä loukkaantumisten takia, ja 30 maalia jäi tulevaisuuden haaveeksi. Silti hyvä kausi pelaajalle, jonka NHL-uraa kohtaan esitin vielä toissa kaudella vahvoja epäilyksiä.
Kurtis Gabriel, RW, 32 ottelua, 2+4=6, 0 – 7
Sympaattinen ukkeli, jonka kahakoita katseli ihan mielellään tankkauksen ajan, mutta ensi kaudella hänellä ei ole kuitenkaan mitään asiaa kokoonpanoon. Tai ei ainakaan pitäisi olla. Suurin heikkous on luistelu, minkä takia ei vain ehdi tilanteisiin millään ajoissa.
Taylor Hall, LW, 33 ottelua, 11+26=37, -6 – 9
Hart-kauden jälkeisestä kaudesta tuli loukkaantumisten ja joukkueen heikon menestyksen takia aikamoinen pannukakku. Hall teki alkukaudesta oman osansa joukkueen menestyksen eteen, vaikka ei ollut kokonaisvaltaisesti ihan yhtä hyvässä vireessä kuin viime kaudella. Siitä huolimatta yli ppg-tahdissa loukkaantumiseensa asti. Aluksi kyse piti olla vain day-to-day-vammasta, mutta lopulta se piti Hallin poissa kentiltä loppukauden ajan. Toivottavasti Shero saa jatkosopimuksen aikaan heti heinäkuun alussa.
Nico Hishier, C, 69 ottelua, 17+30=47, 0 – 9
Joukkueen paras pelaaja Hallin poissa ollessa. Kokonaisvaltainen peli ja fysiikka menivät viime kaudesta eteenpäin, ja Hischier osoitti pärjäävänsä NHL:ssä oikein hyvin ilman Halliakin. Olisin silti toivonut Nicolta vieläkin isompaa loikkaa tulokaskaudestaan. Joissakin peleissä hän on erinomainen ja luo itselleen ja joukkuekavereilleen tukun maalipaikkoja, joissakin taas peli menee kuitenkin turhan usein omassa päässä pyörimiseksi. Kehityskohteet liittyvät fysiikan lisäämiseen sekä laukauksen parantamiseen. Nico voisi soittaa Elias Petterssonille ja kysyä, miten tämä teki heikkoudestaan vahvuuden.
Stefan Noesen, RW, 41 ottelua, 3+5=8, -19 – 6
Joukkueen isoimpia pettymyksiä, mikä on vähän kovasti sanottu, kun kyseessä on kolmos- ja nelosketjun laituri. Toisaalta vuosi sitten Devilsin vahvuus oli tasaisen vahva neljän ketjän peli, mistä ei ollut alkukaudesta tietoakaan. Vielä viime pudotuspeleissä Noesen osoitti asennettaan ja vaarallisuuttaan, mutta tällä kaudella hän oli ihan lapanen. Loukkaantumiset eivät ainakaan auttaneet asiaa. Kiitos ja näkemiin!
Kyle Palmieri, RW, 74 ottelua, 27+23=50, -9 – 8 1/2
Kaksijakoinen kausi. Alkukaudesta Kyle oli elämänsä kunnossa ja uhkasi laittaa piste- ja maaliennätyksensä uusiksi, mutta meno hyytyi joukkueeseen iskeneen loukkaantumissuman myötä. Osittain kyse oli todennäköisesti myös motivaatio-ongelmista, jotka iskivät häneen sen jälkeen, kun Devils jäi pudotuspelijunasta. Siitä huolimatta vajaat 30 maalia ja 50 pistettä eivät ole huono suoritus.
Kevin Rooney, C, 41 ottelua, 6+4=10, -4 – 8-
Alkukaudesta otti päähän katsoa Rooneya nelosketjun sentterinä, kun tuntui, ettei hän saa oikein mitään aikaan. Hän paransi kuitenkin kauden aikana peliään selvästi, minkä myötä asettelen häntä ensi kaudella jopa nelosen keskelle. Rooney onnistuu pääsemään ihan hyvin paikoille, mutta laukaus on tällä hetkellä vielä aikamoinen hehtaaritykki tai sitten hän mokaa tilanteen muuten ei-niin-pehmeillä käsillään. Taitovalmentajan oppiin kesällä.
Brett Seney, LW/C, 51 ottelua, 5+8=13, -14 – 7-
Pieni ja sitkeä pelaaja, joka ei pelännyt ottaa matsia isompien vastustajienkaan kanssa. Aika usein tuntui kauden mittaan kuitenkin siltä, että saappaat ovat vähän liian isot täytettäväksi. Sen seurauksena Seney ei päässyt oikein hyödyntämään vahvuuksiaan. On hänessä silti potentiaalia bottom 6 -pelaajaksi, kunhan saa vähän lisää massaa ja kokemusta AHL:ssä.
Drew Stafford, RW, 57 ottelua, 5+8=13, -7 – 6+
Stafford tuli ty out -sopimuksella Ruotsissa joukkueeseen, kun Bratt hajotti leukansa. Aluksi Stafford oli 13. hyökkääjä, mutta lopulta hän pelasi yli 2/3 otteluista. Loukkaantumisten aikana hänelle oli paikkansa joukkueessa, mutta ensi kaudella en halua nähdä häntä enää kokoonpanossa. Otteet eivät vain oikein riitä nyky-NHL:ään.
Miles Wood, LW/RW, 63 ottelua, 10+14=24, -10 – 7-
Alkukaudesta Wood oli järkyttävän suuri pettymys. Sopimuksen saatuaan hän oli käsittämättömän huono, eikä hänen pelissään näkynyt merkkejäkään siitä asenteesta ja suoraviivaisuudesta, jotka saivat minut aiemmin ihastumaan hänen pelityyliinsä. Jossain vaiheessa kautta hänen otteensa paranivat selvästi, ja hän oli suorastaan hyvä Zajacin ja Colemanin (?) kanssa pelatessaan. Hyvän ja huonon matsin välillä oli silti liikaa eroa, minkä lisäksi odotin Woodin ottavan tällä kaudella isomman loikan eteenpäin. Tehoja tuli viime vuotta vähemmän, mutta puolustuspäässä peli oli aiempaa parempaa.
Pavel Zacha, C, 61 ottelua, 13+12=25, -6 – 7
Kaksijakoinen kausi, kuten Woodilla. Ensimmäiset 5–10 matsia Zacha oli hyvässä vireessä ja loi paikkoja, mutta maaleja ja pisteitä ei tullut millään. Sen jälkeen katosi itseluottamus, ja Zacha lähti AHL:ään. Sieltä palattuaan peli alkoi parantua vähitellen, ja lopulta hän iski NHL-uransa toistaiseksi suurimman maalimäärän. Ekoissa 31 ottelussa tuli 5 pistettä, lopuissa 30 ottelussa 20 pistettä, joista viimeisissä 9 pelissä 9 pistettä. Puolustussuuntaan hyvä. Toivotaan että loppukausi antaisi osviittaa tulevasta, mutta en vieläkään luota täysi Zachan otteisiin etenkään kakkosketjun sentterinä. Potentiaalia on olemassa, mutta voimaa ja tappajanvaistoa pitäisi saada vielä lisää. Itseluottamuksen lisääntyminen ja rohkeampi kiekolla pelaminen olivat kauden lopussa kuitenkin merkkejä paremmasta.
Travis Zajac, C, 80 ottelua, 19+27=46, -25 – 9+
Hischierin ohella Zajac oli joukkueen paras pelaaja. Äärimmäisen tasaista ja varmaa tekemistä ottelusta toiseen, vaikka hän pelasi etenkin kotipeleissä joukkueen kovimpia minuutteja. Neljänneksi tehokkain kausi Zajacille NHL:ssä, ja toiseksi tehokkain Parisen ja Kovalchukin lähdön jälkeen. Se on kova juttu NHL:n kolmanneksi huonoimmassa joukkueessa.
Puolustajat:
Will Butcher, LD, 78 ottelua, 4+26=30, -17 – 8-
Hyvän debyyttikauden jälkeen Butcherilla oli vähän sophomore slumpia havaittavissa, mikä näkyi etenkin hyökkäyspään tehoissa ja pelaamisessa. Samalla ykkösylivoiman quarterbackin paikkakin vaihtui kauden mittaan kakkosylivoimaan. Puolustussuuntaan Butcher otti ehkä pienen askeleen eteenpäin. Vaikka häntä peluutettiin edelleen pääasiassa kolmosparissa, taisi peliaika lisääntyä viime vuodesta minuutilla tai parilla (en jaksa tarkistaa).
Connor Carrick, RD, 34 ottelua (20 Devilsissa), 2+9=11, -13 (1+6=7, -6 Devilsissa) – 7 1/2
En odottanut Carrickilta mitään, mutta hän hoiti leiviskänsä kolmosparissa ihan kohtuullisesti. Hän pärjää kiekon kanssa ihan asiallisesti, mutta puolustajan tärkeimmässä tehtävässä eli puolustamisessa on välillä vähän tekemistä. Ottaisin Carrickin mieluummin 7. puolustajaksi kuin Santinin, mutta sopimusasiat taitavat ratkaista tilanteen jälkimmäisen eduksi.
Andy Greene, LD, 82 ottelua, 5+20=25, -9 – 8 1/2
Rooli on Greenelle aivan liian iso, mutta hän hoiti sen lopulta ihan kunnioitettavasti. Kakkos- tai etenkin kolmosparin pakkina Greene olisi yhä erinomainen, mutta ykköseen ei luistelu ja muu tekeminen ihan enää riitä. Alivoimalla sarjan parhaita pakkeja.
Mirco Müller, LD, 53 ottelua, 1+10=11, -3 – 7+
Müller joutui kauden alussa ykkösparissa kovaan paikkaan. Vaikka peli oli omaan päähän suhteellisen varmaa, oli hänen kiekollisessa pelissään ja hyökkäysten tukemisessaan aika isoja ongelmia. Ykkösparista Müller putosi poppareille, ja sen jälkeen häntä pompoteltiin kokoonpanossa eri rooleissa. Loukkaantumisetkaan eivät helpottaneet asiaa. Sanotaanko niin, että Müllerin taso ei oikein riittänyt tarjolla olleeseen rooliin.
Steven Santini, RD, 39 ottelua, 1+3=4, -6 – 6
Vaikea alku kaudelle, kun ekassa ottelussa tuli suhteellisen vakava loukkaantuminen. Sen jälkeen hän ei oikein onnistunut murtautumaan kunnolla kokoonpanoon, ennen kuin vasta kauden lopussa. Tällä hetkellä itselläni on sellainen fiilis, ettei Santinilla ole asiaa ensi kauden joukkueeseen. Sopimustilanteen takia (2 vuotta jäljellä) hän on kuitenkin todennäköinen 7. pakki.
Damon Severson, RD, 82 ottelua, 11+28=39, -27 – 8+
Severson pelasi tähän astisen uran parhaan kautensa. Tuloksena oli piste-ennätys sekä pahimpien tyhmien ja turhien virheiden karsiutuminen pois omassa päässä. Siitä huolimatta puolustuspelaamisessa on vielä aika paljon tekemistä, mistä joukkueen selvästi huonoin +/- -merkintäkin on eräänä esimerkkinä (olkoonkin että kyseessä on varsin kyseenalainen tilasto). Ei tämä kausi ainakaan Seversonin arvoa laskenut.
Sami Vatanen, RD, 50 ottelua, 4+13=17, -17 – 7-
Äärimmäisen rikkonainen ja vaikea kausi Vataselle. Peli ei lähtenyt rullaamaan missään vaiheessa kunnolla, ja hänen tasonsa oli selvästi heikompi kuin viime kaudella. Toivottavasti Shero potkii Vatasen treenaamaan kesällä kunnolla, jotta siellä olisi heti alkukaudesta parasta Vatasta tarjolla. No, sopimusvuosi luvassa, joten eiköhän hän panosta taas kauteen kunnolla.
Yegor Yakovlev, LD, 25 ottelua, 2+5=7, -6 – 7
Yakovlev väläytteli välillä hyökkäyspäässä kiekollista osaamistaan, mutta puolustuspelaaminen oli selvästi köykäisempää, eikä taso oikein riitä omassa päässä parhaita NHL-pelaajia vastaan. Yakovlev menisi Carrickin tavoin 7. pakkina, mutta se paikka lienee jo tukossa.
Maalivahdit:
Cory Schneider, 26 ottelua, 3.06, .903 - 6
Umpisurkea kauden ensimmäinen puolisko, josta Schneider olisi ansainnut arvosanaksi 4+:n. Viimeiset 10–15 matsia hän pelasi vanhalla tutulla tasollaan ja olisi ansainnut niistä matseista 9 1/2:n. Joukkueen menestyksen kannalta ne olivat kuitenkin merkityksettömiä matseja, toisin kuin ne ensimmäiset 10+ ottelua.
Mackenzie Blackwood, 23 ottelua, 2.61, .918 - 9 1/2
Loistava debyyttikausi Blackwoodilta, ja todellinen valonpilkahdus karmean kiekkokauden keskellä! Blackwoodin otteet, samoin kuin Coryn paluu aikaisemmalle tasolleen, antavat paaaljon lisäuskoa tulevaisuuteen. Atleettinen ja isokokoinen maalivahti, jonka ominaisuudet sopivat nyky-NHL:ään erinomaisen hyvin.
Treidatut:
Marcus Johansson, LW, 58 ottelua (48 Devilsissa), 13+17=30, -16 (12+15=27, -15 Devilsissa) - 7 1/2
Loukkaantumiset rikkoivat tätäkin kautta vähän, mutta pelaamissaan otteluissa MoJo osoitti välillä erittäin vahvaa kiekollista peliä. Hän on luova pelaaja, jonka kiekon hyökkäysalueelle tuomista Devils jäi kaipaamaan. Sen sijaan MoJon pehmeyttä ja epätasaisuutta ei ole ikävä.
Brian Boyle, LW/C, 73 ottelua (47 Devilsissa), 18+6=24, -14 (13+6=19, -13 Devilsissa) - 8
Tärkeä roolipelaaja, jota olisin voinut katsoa Devilsissa pidempäänkin, vaikka luistelu alkaa olla nykyään jo aika kankeaa. Tärkeä pukukopin johtaja, jolla on yhä kentälläkin annettavaa. Toivon Boylelle menestystä pudotuspeleissä.
Ben Lovejoy, RD, 71 ottelua (51 Devilsissa), 2+7=9, -1 (2+5=7, 1 Devilsissa) - 8-
Lovejoy hoiti tonttinsa tyylikkäästi Devilsissa tällä kaudella, ja hän tarjosi hyvää taustatukea Butcherille hyökkäyksiin nousuihin. Erinomainen alivoimapelaaja. Toivon silti, että Devilsin pakistu vahvistuu ensi kaudelle näihin Lovejoyhin ja kumppaneihin nähden.
Keith Kinkaid, 41 ottelua, 3.36, .891 - 5
Huikean viime kauden lopun jälkeen Kinkaidin pelin taso romahti täysin. Surkeaa tekemistä, ei mahda mitään. Kinkaidin ja Schneiderin alkukauden otteet olivat selvästi suurin syy tämän kauden sukellukselle, vaikka (joukkue)puolustus teki asiassa toki oman osansa. Hyvää jatkoa Kinkaidille ja kiitokset viime kaudella Devilsin pudotuspeleihin auttamisesta, muuten ei jää ikävä. Herran Twitter-tili on toki varsin viihdyttävä.
Jees jees. Se on taas kausi plakkarissa. Lopputulos ei ollut lähelläkään odotuksia (ainakaan omia) ja nyt onkin aika palata takas piirrustuspöydän ääreen. Vikat 13 matsia jäi itellä näkemättä motivaation puutteen, sekä kiireiden vuoksi, mutta kyllä tässä silti osaa jonkunlaisen analyysin antaa.
Kausi lähti jo melko alkuvaiheissa sivuraiteille ja siihen mielestäni isoin yksittäinen syy oli maalivahtipeli. Myös puolustuspäässä nähtiin mitä ihmeellisimpiä sekoiluja ekat pari-kolme kuukautta, kunnes se osa-alue saatiin sentään vähän järkevämmän näköiseksi. Ja sitten surullisenkuuluisa loukkaantumissuma, isoimpana murheenkyyninä tietenkin Hallin poissaolo joulusta lähtien. Valmennusjohto voi tietty myös aina hoitaa hommansa paremmin, kuten Hynes itse sanoikin, mutta luotan edelleen Sheron visioon, mihin nykyinen päävalmentaja selvästi näyttää kuuluvan. Luulen silti, että ensi kaudella tuloksen on oltava parempaa, jos Hynes meinaa työpaikkansa pitää. Surkea startti kauteen, niin lähtö voi tulla jo hyvissä ajoin.
Mielenkiintoista nähdä, mitä peliliikkeitä manageriosasto tekee kesällä. Laittaako Hall nimensä jatkopaperiin? Hommaako Shero selviä vahvistuksia joukkueeseen? Puolustus huutaa apuja ja kyllä niitä hyökkäyspäähänkin ois kiva saada. Maalivahtitandemi vaikuttaa ihan hyvältä nyt, kun Schneider on saanut taas juonesta kiinni ja Blackwood on osoittanut, että pärjää liigassa. Luulen, että kokoonpano muuttuu aika radikaalisti tästä hetkestä ens kauden avaukseen. Joukkueessa vaan oli liikaa pelaajia, joilla ei riitä näihin karkeloihin, ainakaan vielä.
On tässä onneks valoa tunnelin päässä. Keskiviikkona klo 03:00 Suomen aikaa on Draft Lottery, jossa selviää, millä vuorolla Devils pääsee varaamaan kesän Draftissa. 1.-2. vuoro ois märkä päiväuni, mutta ei kait se maailma romahda, jos ei osu kumpikaan. Harmittais se tietysti, kun tarjolla on tollaset äijät kärkikaksikossa.
Lisäksi erityismaininta vielä @Toby Dammit pelaaja-arvioille. Kuten aikasemmin oon sanonut, katotaan pelejä selvästi melko samasta näkökulmasta ja sen myös noi sun kirjoittamat arviot osoittaa. Mulla ei oo mitään lisättävää, eikä poistettavaa. Hyvä, että joku saa aikaseks raapustaa tollasia tänne. Iso käsi myös kaikille muillekin, jotka tänne on kauden mittaan jaksanut raapustella, vaikka itse kausi oli mitä oli. Jatkakaa samaan malliin!
Kausi lähti jo melko alkuvaiheissa sivuraiteille ja siihen mielestäni isoin yksittäinen syy oli maalivahtipeli. Myös puolustuspäässä nähtiin mitä ihmeellisimpiä sekoiluja ekat pari-kolme kuukautta, kunnes se osa-alue saatiin sentään vähän järkevämmän näköiseksi. Ja sitten surullisenkuuluisa loukkaantumissuma, isoimpana murheenkyyninä tietenkin Hallin poissaolo joulusta lähtien. Valmennusjohto voi tietty myös aina hoitaa hommansa paremmin, kuten Hynes itse sanoikin, mutta luotan edelleen Sheron visioon, mihin nykyinen päävalmentaja selvästi näyttää kuuluvan. Luulen silti, että ensi kaudella tuloksen on oltava parempaa, jos Hynes meinaa työpaikkansa pitää. Surkea startti kauteen, niin lähtö voi tulla jo hyvissä ajoin.
Mielenkiintoista nähdä, mitä peliliikkeitä manageriosasto tekee kesällä. Laittaako Hall nimensä jatkopaperiin? Hommaako Shero selviä vahvistuksia joukkueeseen? Puolustus huutaa apuja ja kyllä niitä hyökkäyspäähänkin ois kiva saada. Maalivahtitandemi vaikuttaa ihan hyvältä nyt, kun Schneider on saanut taas juonesta kiinni ja Blackwood on osoittanut, että pärjää liigassa. Luulen, että kokoonpano muuttuu aika radikaalisti tästä hetkestä ens kauden avaukseen. Joukkueessa vaan oli liikaa pelaajia, joilla ei riitä näihin karkeloihin, ainakaan vielä.
On tässä onneks valoa tunnelin päässä. Keskiviikkona klo 03:00 Suomen aikaa on Draft Lottery, jossa selviää, millä vuorolla Devils pääsee varaamaan kesän Draftissa. 1.-2. vuoro ois märkä päiväuni, mutta ei kait se maailma romahda, jos ei osu kumpikaan. Harmittais se tietysti, kun tarjolla on tollaset äijät kärkikaksikossa.
Lisäksi erityismaininta vielä @Toby Dammit pelaaja-arvioille. Kuten aikasemmin oon sanonut, katotaan pelejä selvästi melko samasta näkökulmasta ja sen myös noi sun kirjoittamat arviot osoittaa. Mulla ei oo mitään lisättävää, eikä poistettavaa. Hyvä, että joku saa aikaseks raapustaa tollasia tänne. Iso käsi myös kaikille muillekin, jotka tänne on kauden mittaan jaksanut raapustella, vaikka itse kausi oli mitä oli. Jatkakaa samaan malliin!
Toby Dammit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New Jersey Devils
Kauden exit-haastattelujen yhteydessä Sheron viesti oli selvä:
Corey MasisakVarmennettu tili @cmasisak22
Q from @mikemorrealeNHL to #NJDevils
GM Ray Shero: “What are your priorities this summer?” Shero: “More talent” (then he said some other things)Joukkueessa tulee siis tapahtumaan kesällä muutoksia. En tiedä, voidaanko niitä kutsua radikaaleiksi, mutta jonkin verran niitä tulee varmasti tapahtumaan.
Jännä nähdä, ketkä jäävät ja ketkä saavat vaihtaa maisemaa. Hyökkäyksessä pelipaikoistaan Devilsissa voivat olla ensi kaudella varmoja vain Hall (jos jatkaa), Hischier, Coleman ja Zajac, puolustuksessa Greene (sopimustilanne) ja ehkä Severson, jos edes hänkään. Kaikki muut pelaajat ovat mahdollista kauppatavaraa, jos vastine on Sheron mielestä riittävän hyvä. Lupauksista en usko Sheron kauppaavan Smithia, Boqvistia ja tulevan kesän ykköskiekan varausta, mutta muiden kohdalla on tässäkin tapauksessa kyse vastineesta.
Maalivahtitilanne vaikuttaa nyt tosiaan paljon paremmalta kuin alkukaudesta, eli Schneider-Blackwood-tandemilla lähdetään ensi kaudella varmasti liikkeelle. Tuossa vielä Sheron kommentit asiasta:
Amanda SteinVarmennettu tili @amandacstein
#NJDevils
Ray Shero: “Two, three months ago I wasn’t so sure about our goaltending. Now, with the end of the season, it’s one of our silver linings.” pointing to Schneider finding his game and Mackenzie Blackwood emerging.Okay, I might have gotten that timeline wrong. He said “three... four...” not “two... three...”
Mainitaan nyt samalla, että Shero sai monivuotisen jatkosopimuksen, mikä ei sinällään ole yllätys. Valmennuksesta Shero voisi vaihtaa ensitöikseen Kowalskyn, kun yv oli tällä kaudella pääasiassa melko luokatonta. Toisaalta hän on aika lojaali valmentajiaan kohtaan, joten voi olla, että hän antaa tälle vielä uuden mahdollisuuden.
Samat sanat täältäkin! Oikein mukavaa, että Devils-ketjussa on ollut tällä kaudella suhteellisen aktiivinen meininki. Jatketaan ensi kaudella samaan malliin.
Ja ehkä ensi kaudella saamme järkättyä Devilsin pelin katsominen porukalla. Kun joukkue putosi pudotuspelijunasta, kadotin oman motivaationi järkätä asiaa ja lähteä katsomaan peliä Helsinkiin. Mutta katsotaan vain heti alkukaudesta joku sopiva matsi ja lyödään se sitten saman tien lukkoon.
Kiitokset kaikille aktiivisille ja ei niin aktiivisille kirjoittajille tästä kaudesta. Ketju on ollut koko ajan seurannassa, vaikka en niin paljoa olekaan tänne kirjoitellut. Hienoa nähdä, kuinka paljon asiantuntemusta joillain kirjoittajilla on ja olette sitä tänne jakaneet, Toby ja Dali nyt ensimmäisenä mieleen tulevista. On teitä muitakin, kiitos kaikille :) Devilsin kannattajakunta on kasvanut todella paljon täällä Jatkoajassa ja mukavaa että tätä ketjua on pidetty ylhäällä :)
Täytyy tunnustaa että pikkasen jo jännittää yön drafti lotteryn tulos. Kuten tonne entry draft ketjuun kirjoitin niin olen toivonut että joku hyvä suomalainen prospecti tulis Devilsiin ja että näkisin että joskus suomalainen pelaaja menis ykkösenä. Ainakin toistaseksi toi unelma elää! En pysty kyllä valvomaan tota lotteryä mutta päätin että sen verran hengessä olen että pistän nyt Devils t-paidan päälle kun menen nukkumaan. Hei hokijumalat, hymyilkää mulle edes kerran! :D
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy