Kolmas välitilinpäätös - Kehuja sataa
Kas tässä. Lyhyet pelaajakohtaiset tuumittelut kolmannesta runkosarjan neljänneksestä. Hyvin meni. 20 ottelusta tuli 15 voittoa ja vain viisi tappiota. Joukkueen taso säilyi kokonaisuutena erinomaisena, vaikkakin kolmen ottelun vieraskiertue Tampaa, Floridaa ja Islesiä vastaan olikin suorituksena läpeensä perseestä. Samalla näkyi rumalla tavalla se, miten riippuvainen Devilsin puolustus on Paul Martinista.
Tämän jakson hahmoiksi nousivat Jamie Langenbrunner ja Travis Zajac, jotka pelasivat elämänsä jääkiekkoa.
Maalivahdit
Kevin Weekes 13 ott, 7-4-0, SV 92,4%, GAA 2,32
Weeksie joutui edelleen statistin rooliin, vaikka oli tolppien välissä huomattavasti vakuuttavampi kuin Clemmensen. Weekesillä oli tosin hieman samaa ongelmaa kuin Clemmerillä eli taipumus päästää peliä kohti yksi helppo taakseen. Kuitenkin Weekes näytti olevansa erinomainen maalivahti myös tositoimissa eikä pelkästään jukkatammi-tyyppinen pukukopin hengenluoja. 8½
Scott Clemmensen 40 ott, 25-13-1, SV 91,7%, GAA 2,39, 2 SO
Clemmer hoiti pestinsä tyylillä loppuun saakka, vaikka välillä aiheutti suunnattomia tykytyksiä otsasuonissa. Kaiken tämän Martyn sankarillinen korvaaja -fiilistelyn takana on kuitenkin se seikka, että kenttäpelaajat saivat Clemmerin näyttämään monina iltoina hyvältä. Yhtä kaikki Clemmer pelasi itselleen tulevaisuudessa työpaikan. Sai palkinnoksi myös pari nollapeliä. Grrrreat. 8+
Puolustus
Colin White 56 ott. 1+13=14, +19, 28 pim.
Whitey on vartioinut Devils-maalin nurkkia kuin Ararat Nooan arkkia. White ja Mike Mottau ovat tasavahva pakkipari ja Whiten erinomainen, illasta toiseen jatkuva vire on auttanut myös Mottaun pelaamista. 9+
Andy Greene 39 ott. 1+7=8, 0 14 pim.
Greene on yksi harvoista pettymyksistä tällä kaudella. Virheet ovat ruokkineet ikävää oravanpyörää, jossa huono itseluottamus johtaa aloitekyvyttömyyteen ja passiivisuuteen. Väläyttelee aina aika ajoin hyökkäyssuuntaan tai tekemällä hyvän syötönkatkon, mutta hän on kaukana syksyn vireestään. 6½
Paul Martin 53 ott. 4+18=22, +20, 28 pim.
Martin on tällä kaudella noussut yhä suurempaan rooliin. Hän on pelannut tasaisen vahvasti molemmissa päissä kenttä ja on "kolmas syöttäjä" lukuisissa maaleissa. 9+
Bryce Salvador 56 ott. 3+8=11, +2 , 59 pim.
Whiten ohella Salvador on toinen peruskallioista punamustien takalinjoilla. Salvo on osoittautunut mainioksi hankinnaksi, koska hän pystyy pelaamaan niin ykkösparissa kuin pienemmässä roolissa kolmosparissa. Greenen perään katsominen on tosin aika rankkaa puuhaa ja saa Salvonkin aika ajoin näyttämään huonolta, ilman omaa syytään. Hauska yksityiskohta on, että Salvon kolmesta maalista kaksi on ollut voittomaaleja. 8½
Mike Mottau 60 ott. 1+9=10, +19, 21 pim.
Motts on iloisin yllätys tällä sarjaneljänneksellä. Ailahtelevat otteet ovat taaksejäänyttä aikaa, ja Motts on todella vakiinnuttanut paikkansa NHL-tason pakkina. Äijä on kuvannollisesti kasvanut pituutta pari tuumaa ja lihonut kymmenen kiloa. Asenne on kuin pitbullilla. Hieman lisää rohkeutta hyökkäyspeliin, niin hyvä tulee. 8½
Johnny Oduya 62 ott. 4+19=23, +23, 22 pim.
Johnny Oduya on pelannut tasaisen hyvää kautta. Tehoja tulee tasaisesti ja omassa päässä Johnny on huomattavan kylmähermoinen ja fiksu. TEhnyt jo kolme voittomaalia tällä kaudella. 9-
Hyökkäys
Dainius Zubrus 62 ott. 13+20=33, +8, 59 pim.
Zubes tekee hirveän määrän työtä ketjukavereidensa eteen, mutta saa vastavuoroisesti valitettavan vähän maaleja palkinnoksi. Zubruksen ja Giontan ailahtelevuus on syönyt Eliaksen ketjun tehoja, vaikka yritystä riittää kiitettävästi. 8-
Zach Parise 62 ott. 38+38=76, +25, 22 pim.
MVP. 10
John Madden 56 ott. 6+16=22, -3, 18 pim.
Karua, mutta totta: John Maddenille teki silminnähden hyvää, kun Pandolfo sai katsomokomennuksen ja Maddenin rinnalle istutettiin Rolston ja vaihtelevasti Shanahan tai Clarkson. Madden on väläytellyt vanhaan malliin ja nostanut myös puolustuspelinsä tasoa. 8-
Brian Rolston 44 ott. 12+11=23, +1, 26 pim.
Tällä neljänneksellä Rolston alkoi saada juonen päästä kiinni. Luistin nousee ihan eri malliin kuin heti paluun jälkeen. Ylivoimassa Roli on päässytkin tehojen makuun, mutta tasakentällisin paras on vasta edessä. 8+
Brian Gionta 61 ott. 13+34=47, +12, 28 pim.
Gionta on toinen joukkueen selkeimmistä pettymyksistä. Pelaajalle, jolle maksetaan neljä miljoonaa kaudessa maalien tekemisestä, ei voi olla onnistuja 13:lla osumalla 60 ottelun jälkeen. Toki Gio tekee ansiokasta duunia karvaajana ja kiekon ylöstuojana, mutta ratkaisut hyökkäyspäässä (lue: lämäri plekseihin tai rannari veskan rintapanssariin) eivät ole kauhean hyviä. Elias rakentaa ja Gio tuhlaa. Kerran tehokas yv-pelaaja on tällä kaudella osunut kaksi kertaa ylivoimalla. Tosin pelipaikka laidalla on maalin edustalla viihtyvälle Giontalle aivan väärä.7+
Jamie Langenbrunner 61 ott. 19+34=53, +22, 48 pim.
Kapteeni on noussut kauden edetessä C-kirjaimen velvotteiden tasolle. Kohokohtana ovat kolme perättäistä voittomaalia tammikuun lopun väännöissä. Turhat mussuttamiset ovat jääneet taakse ja Langs suuntaa energiansa oikeisiin asioihin. 9½
Bobby Holik 44 ott. 4+3=7, -3, 40 pim.
Bobbyn kausi on mennyt hieman alamäkeä sen jälkeen, kun hän teki mainion paluun loukkaantumisensa jälkeen. Bobby on arvokas mies aloitusringissä ja hän tarjoaa epämukavia oloja vastustajalle ja väläyttelee myös hyökkäyspäässä. Sanoisiko sitä nyt punaiseksi langaksi, joka otteista puuttuu. Välillä näyttää siltä, että Holik ottaa ihan vittuillessaan turhan kakkosen ajamalla maalivahdin päälle. Devilsin oma kusipää. 7+
Mike Rupp 57 ott. 3+5=8, -2, 107 pim.
Onni täällä vaihtelee, samoin Ruppin rooli. Rupp raataa pyyteettömästi illasta toiseen, antaa iskuja ja ottaa niitä myös vastaan, jos vaaditaan. Johtaa joukkueen taklaustilastoa 106 taklauksellaan, vaikka peliaikaa tulee keskimäärin vain kahdeksan minuuttia ottelussa. 8-
Brendan Shanahan 15 ott. 4+3=7, +1, 19 pim.
Konkari teki tyylikkään paluun kaukaloon. Otteissa näkyy luonnollisesti yli puolen vuoden pelaamattomuus, mutta Shannyn kohdalla se tarkoittaa lähinnä sitä, ettei häntä voi peluuttaa 20 minuuttia ottelussa. Shanny on jo ehtinyt osoittaa olevansa arvokas pelaaja mahdollisessa Stanley Cup -jahdissa. Kunhan runkosarja on takana, niin Shannynkin arvosana lie korkeammalla. 8
Travis Zajac 62 ott. 18+35=53, +30, 27 pim.
Jos Parise on mvp, niin Zajac on tämän porukan hero unsung. Palaset ovat loksahtaneet paikalleen ja nyt nähdään syyt, miksi Devils varasi hänet ykköskierroksella. Langenbrunner ja Parise ovat saaneet hurjan määrän kiitosta tärkeistä maaleistaan, mutta jos etsitään yhteistä nimittäjää näille maaleille, niin se on Zajacin esityö. Huomattavaa on myös, että Zajac on ehdottomasti Maddenin manttelinperijä alivoiman primus motorina ja aloitusympyrän kurkona. Zajac komeilee myös tehotilastossa koko ligan kolmantena. 9½
Jay Pandolfo 50 ott. 4+5=9, -8, 10 pim.
Joutui Shannyn hankinnan myötä katsomoon ja lopulta pääsi takaisin kehiin, kun Rupp istutettiin popcorn-ämpärin taa. Tauko teki Pandollekin ihan hyvää. Paluunsa jälkeen hän on pelannut pienessä roolissaan ihan mukavasti. 7
David Clarkson 62 ott. 14+12=26, +1, 120 pim.
Clarkie on osoittautumassa mainioksi roolipelaajaksi. Paha kyllä hän on yksi suhteessa arvokkaimmista kaupattavista, joita Devilsillä on. Toivottavasti tämä voimapatukka jatkaa punamustissa myös ensi viikon jälkeen. Hämmentäjänä hän on ollut mainio. Onpa Clarkie tehnyt maalejakin - Enemmän kuin se eräs Rangersiin siirtynyt ex-jääkiekkoilija. 8
Patrik Elias 62 ott. 24+43=67, +13, 28 pim.
Elias on ollut erinomainen tälläkin jaksolla, vaikka maaleja ei ole ihan alkukauden tahtiin tullut. Ongelmana on se, että Zubrus ja Gionta eivät ihan joka vaihdossa pysy Pattyn aivoitusten perässä. Elias on myös osoittanut jälleen, miten hyvä hän on myös puolustuspelissä. Valitettavasti tilastoista ei pystytä osoittamaan suoraan, miten monta maalipaikkaa hän on estänyt hyvällä sijoittumisellaan tai syötönkatkoilla. 9+
Arvioiden ulkopuolelle jäi väliaikaistyövoima: Sheldon Brookbank, Anssi Salmela ja Jay Leach. Niin, ja Martin Brodeur, tietty. Toivottavasti viimeistä kertaa vähään aikaan.