Neuvostoliittolainen rakennustaito

[fiftyeight]

Viestin lähetti Annuli
[BItse rakastan Venäjää ja venäläisiä. Rakastan kieltä ja kaikkea, ja ennen kaikkea kunnioitan veli-venäläistä suunnattomasti. [/B]

Niin, minäkin kyllä mutta oikeita venäläisiä, jotka ovat lähes poikkeuksetta jo lähes ikäihmisiä. Voisin kertoa miljuuna, miljuuna tarinaa vsta -81 jatkuneilta työhön liittyviltä matkoiltani. Välillä olen asunutkin siellä jonkin aikaa kerrallaan. Nykyisin kuljen enemmän Baltian maissa, mutta silti myös Venäjällä.

Parasta Venäjällä on ruoka ja juoma, huonointa moraali.

Aina kun olen ollut Venäjällä, ei ole ruoasta ollut pulaa. Eikä juomasta. Molempia on ollut riittävästi. Minkäänlaisesta moraalista sen sijaan ei ole koskaan ollut, eikä ole vieläkään, tietoakaan. Siksipä nykyään kaupankäynti sinne on käteiskauppaa, ensin rahat sitten tavara. Itse asiassa vuosi sitten eräs paikallinen ystäväni suuresti ihmetteli joidenkin suomalaisten kaupankäyntityyliä, kun tavaraa voi tilata ja sen saa perillekin aivan nimellisellä etumaksulla. "Ovat aika sinisilmäisiä nuo suomalaiset," tuumi tavaritsh.

Tähän moraaliin liittyy myös tuo rakennuspuoli. Ei sillä niin väliä mistä tavara hankitaan ja minkälaatuista se on, kunhan sitä on. Finnstroin aikoihin suomalaisia pompotektiin aikalailla kaikenlaisin määräyksin, mutta suuri osa niistäkin rakennustavaroista päätyi lopulta KGB:n ja muiden silmäätekevien omiin taloihin, kun tilalle tuotiin sikäläistä paskatavaraa.

Venäläiseen rakennustaitoon liittyy myös paikallisten käden taito, joka periaatteessa on hyvää jos hyvä on kolmekymmenluvun käsityötaito mukaan lukien työtahti.

Lopuksi toivon, että venäläiset osaisivat rakentaa suurta maataan, muutenkin kuin huijaamalla. Vanha kansan kulttuuri on sentään hienoa, kysy vaikka Lokalta.

 

[Bast]

Naapurin moraalista

Fiftyeight sanoi "ääneen" sen mitä minäkin olen huomannut, nimittäin venäläisten puuttuvan moraalin.

Olen luonteeltani optimistinen ja uskon ihmisten vilpittömyyteen kunnes nämä toisin teoillaan osoittavat ja venäläisten kohdalla olen pettynyt kerta toisensa jälkeen. En voi sanoa omaavani lukemattomia kontakteja itäisen naapurimme kansalaisiin, mutta niitä on riittävästi mielipiteen muodostamista varten.

Ikävä havaintoni on, että päällimmäinen naapurin tavoite tuttavuudessa on jonkinlainen taloudellinen hyötyminen. Jos kyse on kaupankäynnistä, on tavara ylihinnoiteltua, kestää kohtuuttoman kauan saapua ja on lopulta jotain aivan muuta kuin oli sovittu.

Tämä ei ole mikään suomalaisen jymäytetyn katkera vuodatus vaan kuten fiftyeight osuvasti totesi, venäläisten itsensä myöntämä asia. He itsekin ihmettelevät suomalaisten sinisilmäisyyttä. Kun pietarilaiskaveri tarjosi suosikkibändini harvinaista liveäänitystä ostettavaksi, hän vaati, että rahat pitää lähettää tyhjän cd-kuoren kannen väliin piilotettuna, koska venäläiset postimiehet hänen sanojensa mukaan "skannaavat" postilähetyksiä ja niistävät kaiken arvokkaan paketeista ennen perille toimittamista.

Tämä kirjoitus alkaa saada sävyjä, joita ei ehkä pitäisi täällä julkaista, mutta relata refero eli kerron kerrottua ja vieläpä asianomaisten itsensä.

Huonoista kokemuksista huolimatta jaksan edelleenkin uskoa ja toivoa tapaavani joskus luotettavan ja rehellisen itänaapurin kansalaisen.
Naapurimaan kulttuuri on uskomattoman rikas ja eiköhän aika tee tehtävänsä ja pyyhi muutaman sukupolven kuluessa kommunismin ihmisluonteeseen tekemät vääristymät.

 

[palle fontän]

Venäläinen ylpeys

Nyt ollaan jo melko kaukana rakennustaidosta, mutta mennään silti. Onko kukaan ikinä joutunut henkilökohtaisesti tekemisiin venäläisen ylpeyden kanssa. Minä olen, minulla on ollut venälainen työkaveri. Olen kuullut aimemminkin, mutta sain huomata omakätisesti - venälainen ei tee virheitä. Ei siis ainakaan myönnä niitä, ja jos joku muu vaikkapa ihan rakentavaan sävyyn näin vihjaa, niin vastahyökkäys on melkoinen. Otosjoukkoni on siis huima yksi henkilö, mutta tätä on kuullut niin paljon muiltakin. Hienona esimerkkinä vaikkapa venäläishiihtäjien kärähtäminen, jonka jälkeen jopa presidentti vauhkoaa suuna päänä, että maine puhdistetaan. Tokihan venakot pääsivät kultajuhliinsa kotimaassaan ja olivat kansallissankareita. Näin siellä.