Nelihenkinen perhe ammuttu kuoliaaksi Oulussa

  • 15 826
  • 64
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Kyllä Suomi on Ruotsin lisäksi eniten demariyhteiskunta, kansankoti.
Kekkosen aikana olivat kymmeniä vuosia jatkuvasti hallituksessa ja loivat tämän tasapäistävän, hitaimman mukaan menevät kilpailuhengettömän demariyhteiskunnan, missä ei saa kukaan olla toista parempi, ei saa olla tuloeroja, eikä mitään.

Vastaavasti Jenkeillähän menee (ja on aina mennyt) helvetin lujaa? Älä kaiva sitä nenääsi enää syvemmältä, koska loppujen lopuksi sieltä alkaa tulemaan verta.
On turha kaivella aina jotain demareita syntipukeiksi, kun Suomessa oikeistokin on vähintäänkin vaaleanpunaista. Tämä linja on omaksuttu pitkän ajan kuluessa ja kaikki näyttävät tyytyvän nykyiseen meininkiin.
Mitään korrelaatiota nykyiseen järjestelmään vs. laajennetut itsemurhat ei käsittääkseni ole kukaan osoittanut, joten kaikki viittaukset "demareihin" tässä ketjussa on lähinnä oman poliittisen agendan levittämistä väärällä foorumilla. Piste.

P.S. Oletko ihan varmasti yli 30-vuotias?
 

tutzba

Jäsen
Kunpa sinut tuntisin paremmin...

Nyt kävi näin, tuokin perhe on varmaan ollut niin idyllinen ulospäin mutta sisällä on ollut täyttä helvettiä. Ase on se "helpoin" ratkaisu näissä tilanteissa, eihän tosimies pysty keskustelemaan.

Lumipallo on jo lähtenyt pyörimään, seuraavaa odotellessa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Luulisi, että se on nimenomaan päinvastoin. Ennen oli sotaa ja jos jonkinlaista nälänhätää ja kriisiä koko ajan. Nyky-yhteiskunnassa eleleminen on sen verran leppoisaa, että monelle tulee sellainen tyhjyyden tunne. Eivät löydä niitä haasteita ja positiivisia paineita tai sopivaa riskinoton mahdollisuutta. Tylsistyvät siinä.

Toisaalta monet (tutkijatkin) ovat esittäneet väitteitä ettei ennen yhteiskunta/työpaikka asettanut yksilölle niin kovia vaatimuksia kuin tänä päivänä. Olen nähnyt lukemattomien ihmisien ajautuneet totaaliseen umpikujaan jouduttuaan ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin työyhteisöössään. Tämän saavat aikaan esim. kiire, huono työilmapiiri (johtuu usein kiireestä), epävarmuus työpaikasta etc. etc. Ennen ihmisellä oli tukenaan perhe, suku ja yhteisö - nykyään tukena ei välttämättä ole juuri ketään, ei etenkään tilanteessa jossa saattaa päällä olla aviokriisi jolloin se viimeinenkin tukiside on kadonnut. Ystävyyssuhteetkin voivat monilla olla nykyään hyvin pinnallisia, joten sieltäkään kautta ei saa tukea jos menee huonosti. Ongelmia lisää vieläpä se, että edelleen suomalaisen miehen on vaikea hakea apua.

Huomattava joukko ihmisistä on juurettomia ja vailla tukiverkkoa jolloin seuraukset voivat olla surullisia kun päässä napsahtaa tai jokin muu asia menee pieleen, se, että joku tällaisissa tilanteissa ymmärtää syitä tekojen taustalla ei välttämättä tarkoita sitä, että hyväksyy kyseiset teot.

vlad.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sanottakoon se nyt kuitenkin vielä kerran, että ennen hyvinvointiyhteiskunnan luomista väkivaltarikollisuus oli paljon korkeammalla tasolla kuin nykyään. En oikein usko, että tämä olisi sinänsä puoluepoliittinen asia (eikö muuten schollilta voisi ottaa pois kirjoitus-oikeuksia kaikkiin asiaketjuihin - ehkä yksi sadasta viestistä on jotain muuta refleksiivistä trollausta), mutta kiinnostavaa on huomata, että turvaverkkojen synty ainakin noin ajallisesti korreloi väkivaltarikollisuuden pienentymisen kanssa. Jos väkivalta olisi nyt tilastojen valossa nousussa niin on mielenkiintoista nähdä onko syntymässä vastakkainen korrelaatio - monet olennaiset tukiverkothan ovat vähitellen rapistumassa.
 

Viljuri

Jäsen
Korrelaatio ei ole kausaatiota, ja monen guruna pitämä Heikki Ylikangaskin on esittänyt hieman nöyrempiä tulkintoja kuin palstaveli mjr väkivaltarikollisuutemme kehityksestä, kuten jossakin aikaisemmassa ketjussa linkitettynä löytyvästä keskustelupaperista voi lukea.

Vaikea on kuvitella, että esimerkiksi tämä tragedia tai edes kouluampumiset olisivat olleet estettävissä tulonsiirtoja kasvattamalla tai verotusta kiristämällä.

Peruspalvelujen saatavuudella on roolinsa, ainakin kliinisesti mielisairaiden osalta (unohtamatta geneettisesti eriytyneen väestömme perinnöllisiä erikoisuuksia), mutta muutoin väkivaltarikollisuuden taustalla ovat tekijät ovat huomattavasti moniulotteisempia kuin mitä nykyisen mediatodellisuuden luomissa harhoissa elävät usein pohtivatkaan. Homogeeninen monokulttuuri on myös täällä syrjäseuduilla väistymässä, mikä on muuten voittopuolisesti vain vapauttava ja hyvä asia, mutta samalle se on tuonut yhteisöllisyyden sijaan yhä uusia riskikäyttäytymistä sisältäviä alakulttuureja perinteisen viinanjuontiin keskittyvän väkivallan ohelle.

Siltä osin mikäli yksilöiden ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa olevia uusia ongelmia yritetään voittopuolisesti ulkoistaa "vain" yhteiskunnalliselle tasolle ja yläkäsitteiden piiriin, vaatimalla esimerkiksi kymmentä hyvää ja viittä kaunista rikosoikeudellisten rangaistusten koventamisen oheen, ajaudutaan vain tilanteeseen, jossa kaikki huutelevat vain toistensa ohi, aivan kuin korvessa ikään.

Lehtien harjoittama "jeesustelu" ei ole juuri mitään muuta kuin sosiaalipornoa ja populismia näihin asioihin liittyen, ja tälläisenään se ei ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa, ottaen huomioon vieläkin vallitsevan varsin heikon medialukutaidon.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Korrelaatio ei ole kausaatiota, ja monen guruna pitämä Heikki Ylikangaskin on esittänyt hieman nöyrempiä tulkintoja kuin palstaveli mjr väkivaltarikollisuutemme kehityksestä, kuten jossakin aikaisemmassa ketjussa linkitettynä löytyvästä keskustelupaperista voi lukea.

Eli tästä päättelen, että kiellät sen etteikö väkivallan taso olisi ollut huomattavasti korkeampi ennen modernin valtion syntyä? Höh. En myöskään usko, että nimenomaan hyvinvointivaltiolla olisi kovin olennainen osuus rikollisuuden syntyyn tai vähenemiseen (jostain muistan itse asiassa lukeneeni että muuttoliikkeen johdosta esimerkiksi 70-luku oli melkoisenkin levotonta aikaa tilastojen valossa). Toki on kiintoisaa että on tapahtunut tämä historiallinen vähentyminen, mutta siinä ehkä yhteiskunnallisten rakenteiden kokonaismuutoksella sekä talouden valtavalla kehityksellä merkittävä osansa. Ehkä meidän on siis kiittäminen liberalismia, mitä poliittisiin ideologioihin tulee.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Toki on kiintoisaa että on tapahtunut tämä historiallinen vähentyminen, mutta siinä ehkä yhteiskunnallisten rakenteiden kokonaismuutoksella sekä talouden valtavalla kehityksellä merkittävä osansa. Ehkä meidän on siis kiittäminen liberalismia, mitä poliittisiin ideologioihin tulee.

Vähentymistä on tiettävästi tapahtunut mutta edelleen Suomi on musta läiskä Länsi-Euroopan kartassa siihen mitä tulee väkivallantekoja ja väkivaltaisia kuolemia per asukas, etenkin miehille Suomi on vaarallinen maa. Koko Eurooppaa tarkastellen edelle kiilaa vain jokunen Itä-Euroopan valtio eli tässä suhteessa Suomi ei ole mairittelevassa seurassa.

Hivenen vanhempi tilasto josta löytyy infoa miesten (kuin myös naisten) väkivaltakuolemista eri maissa:

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_02_brasilia.html

vlad.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Eli tästä päättelen, että kiellät sen etteikö väkivallan taso olisi ollut huomattavasti korkeampi ennen modernin valtion syntyä? Höh. En myöskään usko, että nimenomaan hyvinvointivaltiolla olisi kovin olennainen osuus rikollisuuden syntyyn tai vähenemiseen (jostain muistan itse asiassa lukeneeni että muuttoliikkeen johdosta esimerkiksi 70-luku oli melkoisenkin levotonta aikaa tilastojen valossa). Toki on kiintoisaa että on tapahtunut tämä historiallinen vähentyminen, mutta siinä ehkä yhteiskunnallisten rakenteiden kokonaismuutoksella sekä talouden valtavalla kehityksellä merkittävä osansa. Ehkä meidän on siis kiittäminen liberalismia, mitä poliittisiin ideologioihin tulee.

En tiedä haluatko tahallasi johtaa harhaan, mutta henkirikoksien taso oli nykyistä alempana esimerkiksi 1700-luvun jälkipuoliskolla. 1800- luku oli keskiarvoltaan samaa luokkaa viimevuosien kanssa, mutta 1890- luvulta 1930 luvulle henkirikokset olivat lähes kolminkertaiset nykyhetkeen verrattuna. Mutta tuo sinun argumenttisi, että väkivallan taso olisi ollut korkeampi ennen modernin valtion syntyä ei pidä paikkaansa.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
En tiedä haluatko tahallasi johtaa harhaan, mutta henkirikoksien taso oli nykyistä alempana esimerkiksi 1700-luvun jälkipuoliskolla. 1800- luku oli keskiarvoltaan samaa luokkaa viimevuosien kanssa, mutta 1890- luvulta 1930 luvulle henkirikokset olivat lähes kolminkertaiset nykyhetkeen verrattuna. Mutta tuo sinun argumenttisi, että väkivallan taso olisi ollut korkeampi ennen modernin valtion syntyä ei pidä paikkaansa.

Löytyykö tuo tilasto jostain helposti? Mielenkiinnosta koitin joku aika sitten googlata esille tuollaisia pitkän aikavälin rikostilastoja, mutta en löytänyt. Tämä siis täysin offtopiccina.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
En tiedä haluatko tahallasi johtaa harhaan, mutta henkirikoksien taso oli nykyistä alempana esimerkiksi 1700-luvun jälkipuoliskolla. 1800- luku oli keskiarvoltaan samaa luokkaa viimevuosien kanssa, mutta 1890- luvulta 1930 luvulle henkirikokset olivat lähes kolminkertaiset nykyhetkeen verrattuna. Mutta tuo sinun argumenttisi, että väkivallan taso olisi ollut korkeampi ennen modernin valtion syntyä ei pidä paikkaansa.

Tosiaan voitko laittaa pari linkkiä - 1800-luvusta tulee mieleen esimerkiksi Pohjanmaan puukkojunkkari-kausi, joka tilastoiltaan oli muistaakseni aika hätkähdyttävä. Oikeushistoria ei ole mitenkään ominta alaa, mutta yllättävältä tuo tulkinta kuulostaa. Entä 1500- ja 1600-luvut? Keskiajalta tuskin on kovin luotettavaa tilastointia. Väkivalta-rikollisuus on tietysti laajempi käsite kuin henkirikokset, mutta tuskinpa sekään selittää tätä melkoisen huomattavaa käsitysten eroavaisuutta.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Tosiaan voitko laittaa pari linkkiä - 1800-luvusta tulee mieleen esimerkiksi Pohjanmaan puukkojunkkari-kausi, joka tilastoiltaan oli muistaakseni aika hätkähdyttävä. Oikeushistoria ei ole mitenkään ominta alaa, mutta yllättävältä tuo tulkinta kuulostaa. Entä 1500- ja 1600-luvut? Keskiajalta tuskin on kovin luotettavaa tilastointia. Väkivalta-rikollisuus on tietysti laajempi käsite kuin henkirikokset, mutta tuskinpa sekään selittää tätä melkoisen huomattavaa käsitysten eroavaisuutta.

Muistan lukeneeni aiheesta muutakin kuin Jutikkalan tutkimuksia, mutta tässä nopealla selauksella netistä yksi:
http://www.optula.om.fi/uploads/c4b6ocmk3eysoyh.pdf
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Muistan lukeneeni aiheesta muutakin kuin Jutikkalan tutkimuksia, mutta tässä nopealla selauksella netistä yksi:
http://www.optula.om.fi/uploads/c4b6ocmk3eysoyh.pdf

Jaa, tuossa on vain viimeiset 200 vuotta ja vain henkirikosten osalta - eli mahdollisesti (ehkä todennäköisestikin) on kuitenkin tapahtunut laskua uuden ajan alusta. Mutta todella outoa, että Suomen kehitys poikkeaa muun länsi-Euroopan kehityksestä noin voimakkaasti: syystä tai toisesta historiallista laskua ei tapahtunutkaan meillä 1800-luvun kuluessa (ja puukkojunkkari-kauden loputtua). Voimakas lasku kuitenkin tapahtui sitten itsenäisyyden aikana eli ajallisesti tuo voidaan hyvin yhdistää hyvinvointivaltion rakentumiseen ja alkutuotannosta luopumiseen vaikka korrelaatio ei todellakaan kausaliteettia merkitsekään (ja huomattava on laskua edeltävä terävä huippu 1900-luvun alussa). Kiintoisaa on myös miten -90 ja 2000-luvuilla ei ole tapahtunutkaan henkirikollisuuden nousua vaan lähinnä vähittäinen lasku näyttäisi olevan trendinä - näin sitä joutuu lööppien ja roskalehdistön uhriksi... Tunnustan että vaistomaisesti olisin ajatellut tilastojen olevan nousussa, mutta näin ei siis olekaan. (Koulusurmat ehkä tuovat sitten piikin toiseen suuntaan.)
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Jaa, tuossa on vain viimeiset 200 vuotta ja vain henkirikosten osalta - eli mahdollisesti (ehkä todennäköisestikin) on kuitenkin tapahtunut laskua uuden ajan alusta. Mutta todella outoa, että Suomen kehitys poikkeaa muun länsi-Euroopan kehityksestä noin voimakkaasti: syystä tai toisesta historiallista laskua ei tapahtunutkaan meillä 1800-luvun kuluessa (ja puukkojunkkari-kauden loputtua). Voimakas lasku kuitenkin tapahtui sitten itsenäisyyden aikana eli ajallisesti tuo voidaan hyvin yhdistää hyvinvointivaltion rakentumiseen ja alkutuotannosta luopumiseen vaikka korrelaatio ei todellakaan kausaliteettia merkitsekään (ja huomattava on laskua edeltävä terävä huippu 1900-luvun alussa). Kiintoisaa on myös miten -90 ja 2000-luvuilla ei ole tapahtunutkaan henkirikollisuuden nousua vaan lähinnä vähittäinen lasku näyttäisi olevan trendinä - näin sitä joutuu lööppien ja roskalehdistön uhriksi... Tunnustan että vaistomaisesti olisin ajatellut tilastojen olevan nousussa, mutta näin ei siis olekaan. (Koulusurmat ehkä tuovat sitten piikin toiseen suuntaan.)

No kyllä II ms jälkeen tilastot kertovat 1800- luvun tasoon palaamisesta, mikä oli kuitenkin 1700- luvun jälkipuoliskoa väkivaltaisempi. 1700- luvun alkupuoliskolla Suomessa rihuivat isoviha ja pikkuviha, joten luotettavien tilastojen tekeminen tai tulosten vertaileminen on mahdotonta asiakirjojen puutteen ja olosuhteiden vuoksi.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No kyllä II ms jälkeen tilastot kertovat 1800- luvun tasoon palaamisesta, mikä oli kuitenkin 1700- luvun jälkipuoliskoa väkivaltaisempi. 1700- luvun alkupuoliskolla Suomessa rihuivat isoviha ja pikkuviha, joten luotettavien tilastojen tekeminen tai tulosten vertaileminen on mahdotonta asiakirjojen puutteen ja olosuhteiden vuoksi.

Erot kyllä kalpenevat noihin 1900-luvun alun hurjiin vuosikymmeniin verrattuna. Lähinnä ilman tuota todella huomattavaa piikkiä voitaisiin puhua melko vakaasta tilasta, mikä sekin on yllättävää. Sikäli kuin muistan oikein - mikä jo alkaa vähän epäilyttämään - niin tämä on todella huomattava poikkeus yleisestä länsi-eurooppalaisesta kehityksestä. Kiinnostava on myös tuo parin viime vuosikymmenen laskeva trendi, aikaa tietysti kuluu ennen kuin voidaan mitään varmaa päätellä siitä, onko tämä lasku pitempiaikaista. Yksi mielenkiintoinen vertailu voisi olla väkivaltarikollisuuden määrän vertailu siitä kertovan mediamateriaalin määrään...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös