Naisten Liiga 2021–2022

  • 34 717
  • 96

gran reserva

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Tuloksen tekee erikoiseksi se, että Roki oli toisen erän lopussa jo 7-0 häviöllä kunnes alkoi maalivahti ruletti ja Rokin valmentaja huusi itsensä katsomoon. Kolmannessa erässä Roki sitten takoi 5 maalia ja useampaankin maaliin oli mahdollisuuksia ilman päävalmentajaansa. Olisi mielenkiintoista tietää, mitähän kaikkea tässä on taustalla vai oliko kyseessä ainoastaan APV:n totaalinen sulaminen?
Mitä ajatuksia tämä sinussa herätti? Tuliko jotain erityistä mieleen taustoista?
 

Pike

Jäsen
Taustoista en osaa sanoa, kun ei ole toiminnassa mukana. Väistämättä asia vaan tulee mieleen kun katsoo joukkueen esityksiä. Pelin katsoin ja 2 ensimmäistä erää oli totaalista sekoilua Rokin taholta. 3 erässä alkoi löytymään oikeita syöttösuuntia ja selkeää kiekkokontrollia. En osaa analysoida niin tarkasti, että oliko se tosiaan APV:n sulamista vai Rokin pelin selkeytymistä. Mielenkiintoista oli myös se, että Alavuden jäähallissa robotti kamera oli sijoitettu todella hyvään paikkaan ja peliä oli todella hyvä seurata. Ollappa kaikki lähetykset tuota laatua.
 

SSMiika

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, jalkapallossa MP
Oliko se niin, että KalPa jätti alempaa jatkosarjaa pelaamatta ennen Olympiaturnausta sen takia, että Niskasen osallistuminen ei vaarannu? Sittemminhän kuitenkin lopetti koko uransa olympialaisiin, joten olisi vain voitu jättää pois pelaajasta kokoonpanosta jo aiemmin? Korjatkaa, jos tiedätte aiheesta paremmin?
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Siellä on pari comebackia tarjolla tänään Ilveksen paidassa. Kolmosketjuun on haettu kokemusta toimihenkilöistä.

Taitaa sairastelut rasittaa rosteria melko paljon

Ping @lunde
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Siellä on pari comebackia tarjolla tänään Ilveksen paidassa. Kolmosketjuun on haettu kokemusta toimihenkilöistä.
Näköjään ja fysiikkavalmentaja Tuorila näyttäisi olevan kokoonpanossa tänäänkin. Minkäänlaista käsitystä ei ole, miten valmentajat pärjäsivät kaukalossa, koska Leijonat.tv-boikottini pitää edelleen. Ainakin merkityssä kokoonpanossa oli erikoista, että Tuorila oli merkitty keskushyökkääjäksi ja Leppänen laitahyökkääjäksi, kun aktiiviuralla roolit olivat yleensä juuri päinvastoin.

Tosiaan peliä näkemättä veikkaisin Ilveksen pelanneen pitkälti kahdella ketjulla ja valmentajien kolmonen on sitten välillä yrittänyt antaa hengähdystaukoja muille ketjuille. Pääosin kahdella ketjulla pelaaminen ei sinänsä ole mitenkään harvinaista Naisten Liigassa, vaikka Ilveksen tasapaksuhko pelaajamateriaali ja kollektiivinen siilipuolustus ehkä nojaakin enemmän sarjalle epätyypilliseen kokoonpanon laajaan hyödyntämiseen.

Äkkiseltään laskin, että Ilvekseltä puuttui lauantaina seitsemän pelaajaa vakiokokoonpanosta:
-Venla Riipinen
-Anniina Kaitala
-Kiia Narinen
-Helen Puputti (puuttuu myös sunnuntain kokoopanosta)

-Jenna Lehtiniemi
-Johanna Siira (sunnuntaina laitahyökkääjä)
-Elli Suoranta (puuttuu myös sunnuntain kokoopanosta)

Näiden lisäksi Ilveshän menetti alkusarjan jälkeen myös kapteeninsa Anna Kilposen, joka lähti Venäjälle lunastamaan toista kiinalaisshekkiä.

Poissaolojen syistä ei ole mitään käsitystä. Näin korona-aikana ensimmäinen oletus on tietysti siihen liittyvä sairastuminen, mutta vaikea sanoa, kun poissaoloista ei juurikaan tiedoteta. Varsinkin koronan kohdalla on muutenkin Naisten Liigassa heiluteltu yksityisyydensuoja-korttia, kun joukkueet ovat peruneet otteluita jopa juuri vierasjoukkueen toiselle puolelle maata vievien vieraspelimatkojen alla, mutta ottelun peruneen joukkueen pelaajia on silti ollut samana viikonloppuna poikien mukana pelaamassa toisella paikkakunnalla.

* * *

Toimihenkilöiden hyppääminen pelaavaan kokoonpanoon ei ole ennenkuulumatonta Naisten Liigassa. Kuortaneen päävalmentaja Mira Kuisma on useampaan kertaan merkitty kokoonpanoon luukkuvahdiksi. Tämä tapahtui viimeksi viime kaudella. Emma Terhokin on useampaan kertaan pelannut yksittäisiä pelejä espoolaisten riveissä, kun joukkueella on ollut kokoonpanohaasteita. Viimeksi näin tapahtui kaudella 2018-19. Ilveksen kohdalla muistuu mieleen tilanne keväältä 2015, kun apuvalmentaja Mari Saarinen palasi kaukaloon pelaten kaikki 8 SM-sarjan pudotuspeliottelua. Jos laajennetaan tarkastelua alemmalle sarjatasolle, niin HIFK:n Mestis-kaudella 2018-19 myös päävalmentaja Saara Niemi pelasi säännöllisesti joukkueensa mukana ja oli varsinaisen Mestiksen pistepörssin toinen. Hän saattaisi pärjätä vielä Naisten Liigan vauhdissakin jollain tavalla, vaikka ei varmasti olisikaan nopein pelaaja kaukalossa.

* * *

Oliko se niin, että KalPa jätti alempaa jatkosarjaa pelaamatta ennen Olympiaturnausta sen takia, että Niskasen osallistuminen ei vaarannu? Sittemminhän kuitenkin lopetti koko uransa olympialaisiin, joten olisi vain voitu jättää pois pelaajasta kokoonpanosta jo aiemmin? Korjatkaa, jos tiedätte aiheesta paremmin?
Näinhän siinä kävi. Sen tarkempaa tietoa minulla ei kuitenkaan ole KalPan muiden pelaajien terveystilanteesta silloin kuin pelejä peruttiin. Surkeastihan tuo tilanne hoidettiin koko sarjassa silloin ja itselle ainakin jäi useastakin ottelusiirrosta sellainen maku, että maajoukkuepelaajia käytettiin vain tekosyynä.

Kaiken naurettavuuden huippu oli, että ensiksi sarjaan järjestettiin ottelusiirroilla noin kolmen kuukauden tauko ja sitten olympialaisten aikaan joukkueet joutuivat pelaamaan harjoitusotteluita saadakseen edes jotain pelituntumaa. Jos kaltaisellani naisten jääkiekon HC-seuraajalla on ollut tuon tauon jälkeen ongelmia löytää motivaatiota innostua uudestaan sarjan seuraamisesta, niin satunnaiset seuraajat ovat tuskin edes huomanneet, että sarjaa pelataan taas.

Ylemmässä jatkosarjassa nyt ei edes ole mitään seurattavaa, kun pudotuspelipaikat ovat kaikille varmoja ja lopulliset sijoituksetkin ovat jo lähes kiveenhakatut. Suurempi jännitys on keinotekoisessa alemmassa jatkosarjassa, joka yhtä aikaa on ja ei ole Naisten Liigaa. Ei vaan jaksa lähteä toiselle paikkakunnalle katsomaan sarjan pelejä, eikä leijonat.tv ole vaihtoehto.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Jotta kaikki Naisten Liigaan liittyvä ei olisi vain kuraa ja surkeaa puuhastelua, niin täytyy ansaitusti nostaa hattua Oulun suuntaan. Kolmen kuukauden tauon ja olympialaisten aikana joukkue tiedotti sometileillään joukkueen pelaajien olympiahistoriasta, vaikka tällä kertaa olympialaisissa ei ollut mukana yhtään Kärppien nykyistä pelaajaa. Tällainen lajin ja sarjan oman urheilukulttuurin tuominen esille antaa paljon enemmän kuin keinotekoiset nimi- ja logovaihdokset ja muut mainostoimistolta maistuvat muoviset brändiuudistukset.

Tässä esimerkkejä Kärppien Facebook-sivuilta:
















-Vielä viimeinen 2018 olympialaisia koskeva Facebook-päivitys, jonka esikatselu ei mahdu enää tähän samaan viestiin.


Paljon on puhuttu maajoukkueen näkyvyyden hyödyntämisestä Naisten Liigan profiilin nostamisessa, mutta melkein kaikilla joukkueilla jää itsellä se työ tekemättä. Suurin pettymys on Kiekko-Espoo, jossa on yli yhden käden sormin laskettava määrä maajoukkuepelaajia. Heidän hyödyntäminen joukkueen markkinoinnissa on ollut ainakin omiin silmiinen todella vaatimatonta.

Satunnaiset maajoukkueen ja Naisten Liigan seuraajat saattavat osata yhdistää korkean profiilin Nelli Laitisen ja Elisa Holopaisen Espooseen, mutta vaikka maajoukkueessa pienempään rooliin jäänyt Emilia Vesa saatetaan unohtaa ihan täysin. Jossain toisessa joukkueessa pelatessaan seura pystyisi hyödyntämään ainoaa maajoukkuepelaajaa ihan eri tavalla viestinnässään. Siinäkin mielessä olisi parempi, jos mahdollisimman monessa Naisten Liigan joukkueessa olisi edes yksi maajoukkuepelaaja sen sijaan, että ne kasaantuu käytännössä yhteen tai kahteen joukkueeseen.

RoKi on puolestaan ollut viime MM-kisojen ja olympialaisten osalta hieno päinvastainen esimerkki. MM-kisoissa pelannut Aino Karppinen ja urallaan aiemmin RoKissa pelannut Sini Karjalainen eivät mahtuneet joka pelissä edes pelaavaan kokoonpanoon, mutta pelaajien edesottamuksia seurattiin silti lappilaislasein ja omista pelaajista ylpeänä jokaisen ottelun kohdalla.

* * *

Ouluun täytyy palata vielä toisenkin asia puitteissa, sillä ensisijaisesti Kärppien miesten joukkueen otteita seuraavassa Petopodi-podcastissa oli helmikuun lopulla vieraana Saija Tarkki. Ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen tunnin jakso naiskiekosta, Naisleijonista, Kärppien naisten joukkueesta ja etenkin tyttökiekkoilusta. Miesten organisaatioiden osoittama huomio saman seuran naisten joukkueille lisääntyy lähes kaikilla paikkakunnilla tuskallisen hitaasti, mutta tällaiset pienetkin askeleet vievät silti oikeaan suuntaan. Niin monella paikkakunnalla on vielä helppo mennä sen taakse, että miesten edustuskiekkoilu on eriytetty U20-joukkueen kanssa osakeyhtiön alle ja naisten joukkue on yleensä junioriyhdistyksen alla.

Ilveksestäkin tulee mieleen melko tuoreena muistona kevät 2018, jolloin miesten joukkue ja A-junnut eivät selvinneet ollenkaan pudotuspeleihin, mutta naiset pelasivat Suomen mestaruudesta. Korulauseista tunnetulle Ilves-perheelle olisi voinut tuutata naisten loppuotteluista mainoksia miesten joukkueen sometilien kautta, mutta tuo vetoapu jäi toteutumatta. Se siitä Ilves-perheestä. Tilanne ei ole merkittävästi parempi vieläkään, vaikka Ilveksellä on sentään naisten jääkiekossakin jonkin verran perinteitä viimeisten 40 vuoden ajalta. Seuran omaan kunnigalleriaan on kyllä aateloitu juhlahetkissä myös naispelaajia, mutta arjessa tuki näyttää hyvin vaatimattomalta.
 
Taitaa naisten liigan karsintasarja olla jo lähtiessä taputeltu. Roki ja Lukko viivan yllä ja Sport ja APV sen alla. Toki joukkueilla on samat pelit olleet ohjelmassa ja paremmuus siten määritelty. Nyt kautta sitten pitkitetään harjoituspeleillä. Toki tätä ei tiedetty etukäteen.
 

redcougar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liigan Svedut
Jos matikkani on oikein Sportilla on varaa hävitä karinstasarjassa vain toinen peli RoKille jos Lukko taasen häviää molemmat matsinsa RoKia vastaan. Tämä matikka ei myöskään kestä yhtään voittoa jatkoajalla Sportille vaan tarkoitaa suoria kolmeen pinnan voittoja. Hankala nähdä karsintasarjasta tulevan yht'äkkiä voittoputkea Sportille vaikka käyrä onkin ollut ylöspäin. Mahdollisuus on mutta se ei ole iso.
 

Vanhaukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Naisten Liigan tilanne on tosiaan surullinen. Tasoerot ovat huikaisevan suuret. Uutisia kirjoitetaan vain jos jompi kumpi ennakkosuosikeista, Kiekko-Espoo tai HIFK. sattuu häviämään. Pelien näkeminen vietiin leijonat.tv:n automaattikameroiden luo piiloon. Olympialaisten aikana naiskiekosta toki vähän puhuttiin ja uutisoitiin, mutta niden kekkerien jälkeen laji on taas kadonnut näkyvistä.
Liitos ei moinen sivulaji kiinnosta.
 

Matbus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Naisten Liigan tilanne on tosiaan surullinen. Tasoerot ovat huikaisevan suuret. Uutisia kirjoitetaan vain jos jompi kumpi ennakkosuosikeista, Kiekko-Espoo tai HIFK. sattuu häviämään. Pelien näkeminen vietiin leijonat.tv:n automaattikameroiden luo piiloon. Olympialaisten aikana naiskiekosta toki vähän puhuttiin ja uutisoitiin, mutta niden kekkerien jälkeen laji on taas kadonnut näkyvistä.
Liitos ei moinen sivulaji kiinnosta.
Jes. Todella vähän naiskiekosta puhutaan mediassa, valitettavasti. Tosin ehkäpä liitto ja seurat ovat turhan passiivisia, tarvitaan sitä kuuluisaa pöhinää, jos halutaan kehittyä. Suomessa on pitkä matka länsinaapurin tasolle, siellä juuri päättyneissä finaaleissa oli yleisömäärät miesten liiga-pelien tasolla, tuhansissa pyörittiin. Plus, kaikki naisten finaalit näytettiin Ruotsin yleisradion toimesta.
 

Pike

Jäsen
Naisten Liigan tilanne on tosiaan surullinen. Tasoerot ovat huikaisevan suuret. Uutisia kirjoitetaan vain jos jompi kumpi ennakkosuosikeista, Kiekko-Espoo tai HIFK. sattuu häviämään. Pelien näkeminen vietiin leijonat.tv:n automaattikameroiden luo piiloon. Olympialaisten aikana naiskiekosta toki vähän puhuttiin ja uutisoitiin, mutta niden kekkerien jälkeen laji on taas kadonnut näkyvistä.
Liitos ei moinen sivulaji kiinnosta.
Totta. Ainoa uutinen naiskiekon saralta viime viikkoina ollut se, että Noora Räty ja kumppanit pelaa edelleen venäjällä. Mielenkiintoinen nosto sinänsä. Mainitsemisen arvoinen positiivinen asia olisi ollut esim. Luulajan mestaruus jossa pelaa todella monta suomalaista ja finaalin katsojamäärä 7700 (luin jostain).
 
Suosikkijoukkue
Amatöörijoukkueet ja urheilijat
Kertomaas, miksi naisten kiekossa taklaukset on kielletty? Ratkasevassa finaalissa Hifkin pakki ulos estämisestä, miesten/poikien pelissä olisi peli jatkunut normaalisti.

Olisiko yksi keino lisätä kiinnostavuutta, jos taklaukset sallittaisiin? Ja esim pleksillä pelaaminen?
 

Eskelarit

Jäsen
Kertomaas, miksi naisten kiekossa taklaukset on kielletty? Ratkasevassa finaalissa Hifkin pakki ulos estämisestä, miesten/poikien pelissä olisi peli jatkunut normaalisti.

Olisiko yksi keino lisätä kiinnostavuutta, jos taklaukset sallittaisiin? Ja esim pleksillä pelaaminen?
Taklaaminen naisten kiekossa lienee ikuinen kuuma peruna, josta keskustellaan aina tasaisin väliajoin. Pelaajat kuitenkin toivovat aina kovempia otteita, mutta jo pelkkien kovien kamppailutilanteiden jälkeen pötkötellään pitkään.

Ylipäätään sarjassa muutenkin muutamia (taitavia) pelaajia, jotka pötköttelee joka osumasta tai jopa ilman osumia. Neljännessä finaalissa oli yksi huitominen jalkaan jälkipelissä kohteen maatessa jäässä. Maila osui johonkin pohkeen suunnille, niin kohde suoritti Neymar-tasoisen jäässä sätkimisen - aiheutti hieman hymyä.

Kolmannen ottelun selästä taklaamista en ole nähnyt, mutta mikäli ymmärsin jostain tekstistä oikein, niin oli paarella kannettu pois kaukalosta ja hetken päästä oli seisottu siviilit päällä kaukalon laidalla -> seuraavassa pelissä täysissä voimissa kentällä. Kaikki loukkaantumiset kun kohdistuu niskaan (?), niin on ehdottoman tärkeää ottaa tosissaan, mutta hieman haiskahtaa paari-reissun tarpeellisuus.

Naisten kiekossa olisi ihan ehdottomasti iso potentiaali, kuten Ruotsista pystyy katsomaan yleisömääristä yms. Jotenkin se tarvitsisi vain kaivaa esille Suomessakin. Taklaamisen salliminen tuskin kuitenkaan olisi ''the ratkaisu''.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Olisiko yksi keino lisätä kiinnostavuutta, jos taklaukset sallittaisiin? Ja esim pleksillä pelaaminen?
Voisi olla tai sitten se ei lisäisi yhtään katsojaa. Tuota syytä käyttävät joutuisivat keksimään vaan toisen syyn, miksi naisten jääkiekko on niin surkeaa, että sitä ei voi katsoa.

Pahimmassa tapauksessa taklauksien salliminen vähentäisi lajin harrastajien määrää, mikä näkyisi ennen pitkää myös pääsarja- ja maajoukkuetasolla. Nyt jo Naisten Liigassakin pelaajien ikä- ja kokoerot ovat välillä todella isoja.

Kansainvälisellä tasolla taklaaminen on ollut kiellettyä noin 30 vuotta, mutta samojen sääntöjen puitteissa tulkinnalla on peli silti muuttunut fyysisemmäksi samaan suuntaan menevien pelaajien kamppailutilanteissa eli niin sanotusti kiilatessa.

Vaikea silti nähdä, että nyt mentäisiin varsinaisten sääntöjen osalta toiseen suuntaan, kun miesten puolellakin on kasvanut painetta tarkastella pelin sääntöjä aivovammariskien vuoksi.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kun kansainvälisestä kilpailutoiminnasta päästiin aikanaan sopuun niin, että pohjoisamerikkalaisetkin lähti mukaan, oli taklausten kieltäminen nimenomaan pohjoisamerikkalaisten vaade. Eurooppalaiset ois halunnut sen sallia, koska ajateltiin, että sillä voisi kuroa taitoeroa kiinni. Ja ehkä Kanada ja USA ajatteli myös näin, eikä sitä siksi halunnut... virallisesti siis pohjoisameriikkalaiset pelkäsivät isojen tasoerojen johtavan loukkaantumisiin, jos taklauspeli olisi sallittua. Logiikkana siis huonomman luistelutaidon, heikomman fysiikan ja heikomman pelikäsityksen maiden naiset joutus taklauspelin takia lasareettiin.

Niin tai näin, nykyinen sääntö on se millä pelataan. Enkä todellakaan usko sillä olevan minkäänlaista merkitystä yleisömääriin. Liitolta pitäsi saada valutettua rahaa naisten kiekolle, niin urheilutoimintsan kuin markkinointiin, jotta niitä omanjoukkueen tarinoita syntyis ja yleisöt sais kiintymispintaa.

Ylä/alasarja pelleily nyt kuitenkin saatiin poistetyua, mutta se, että peli lähti pois Ruudusta on TodellaIsoMoka
 

G-Sneaker

Jäsen
Olisiko yksi keino lisätä kiinnostavuutta, jos taklaukset sallittaisiin? Ja esim pleksillä pelaaminen?

Kun säännöistä keskustellaan niin myös Itseäni myös pitkään mietityttänyt mistä tämä häkkipakko naiskiekossa juontaa juurensa? Teoriassa ymmärrän taklauskiellon, mutta myös omasta näkökulmasta se tekee pelistä hieman mielenkiintoisemman.

Miesten organisaatioiden osoittama huomio saman seuran naisten joukkueille lisääntyy lähes kaikilla paikkakunnilla tuskallisen hitaasti, mutta tällaiset pienetkin askeleet vievät silti oikeaan suuntaan.

Epäsäännöllisen säännöllisen naisten liigan seuraajana on pistänyt silmälle, kuinka hyvin (oletettavasti) HIFK miehet tukevat myös naisia. Lähetyksissä on selostaja, kommentaattori ja jopa erätauolle viihdettä haastatteluiden muodossa. Puhumattakaan useammasta eri kamerakulmasta. Nämä varmasti vaativat pienimuotoisen tiimin jokaiseen peliin mukaan.

Kun verrataan Kärppiin niin ei ole edes selostajia lähetyksissä, onneksi Bartavege kuitenkin käy niitä selostamassa. Surullista, koska kuitenkin liikevaihdon viitekehyksessä ovat kyseiset joukkueet samalla viivalla, sekä Kärpillä on taustalla vielä Qstock-festarit. Vaikka tieten sieltä ei ymmärrettävästi ole muutamaan vuoteen tullut tuloja.

Suomessa on pitkä matka länsinaapurin tasolle, siellä juuri päättyneissä finaaleissa oli yleisömäärät miesten liiga-pelien tasolla, tuhansissa pyörittiin. Plus, kaikki naisten finaalit näytettiin Ruotsin yleisradion toimesta.

Moni eurooppalainen naispelaaja suuntaa Ruotsiin, koska heidän olosuhteensa kehittyä urheilijana ja kiekkoilijana ovat siellä hyvät, minkä seurauksena sarja on kova. Mutta siltikään itse Ruotsalaiset eivät menesty? Tätä olen pohtinut mutta mitään järkevää syytä en ole keksinyt.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Kun säännöistä keskustellaan niin myös Itseäni myös pitkään mietityttänyt mistä tämä häkkipakko naiskiekossa juontaa juurensa?
En ole ollut asiasta päättämässä, mutta ihan näin maalaisjärjellä ajatellen sääntö perustuu ihan samaa kuin junioreidenkin kohdalla. Häkkipakolla suojellaan pelaajien kasvoja kiekkojen ja mailojen aiheuttamilta vaurioilta. Miesten puolella raja on täysi-ikäisyys, jonka jälkeen jokainen saa ihan vapaasti tuhota oman naamansa pelaamalla jääkiekkoa. Naisilla tuo mahdollisuus on ilmeisesti haluttu rajata pois säännöillä, niin kukaan ei joudu ainakaan minkään ummehtuneen machoasenteen vuoksi pelaamaan ilman häkkiä, kun lajikulttuurin mukaan kovien jätkien pitää pelata ilman häkkiä. Aika vähissä ne järkiperusteet on miestenkin kohdalla, mutta nyt sinne on sentään saatu kypärä ja puolivisiiripakko, joita kohtaan on myös ollut historiassa voimakasta vastustusta.

Oli maailma sitten kuinka tasa-arvoinen, niin kyllä kasvoilla vaan taitaa olla keskimäärin enemmän merkitystä naisille kuin miehille. Siinä missä puuttuva hammasrivi ja tikkausarvet ovat lätkäjätkälle jonkinlaisia kunniamerkkejä, niin edes isolle osalle jääkiekkoa pelaaville naisille ne eivät sitä todennäköisesti ole. Ihan kaikkea ei puuterillakaan saa peitettyä. Kun naiset eivät saa pelaamisesta juuri missään palkkaakaan, niin hammaskaluston korjauttaminenkin pitäisi maksaa kaiken muunkin lisäksi omasta pussista.

Epäsäännöllisen säännöllisen naisten liigan seuraajana on pistänyt silmälle, kuinka hyvin (oletettavasti) HIFK miehet tukevat myös naisia. Lähetyksissä on selostaja, kommentaattori ja jopa erätauolle viihdettä haastatteluiden muodossa. Puhumattakaan useammasta eri kamerakulmasta. Nämä varmasti vaativat pienimuotoisen tiimin jokaiseen peliin mukaan.
Leijona.tv, eikä Naisten Liigalle aiemmin tarjottu Ruudun "lähetyssalkku" mahdollista tuollaista, vaan HIFK on tosiaan satsannut tekniikkaan ja tekijöihin tämän nykyisen pääsarjataipaleensa aikana merkittävästi. Todennäköisesti ihan ammattilaisten muodossa rahalla, eikä vain vapaaehtoisia harrastelijoita talkoisiin keräämällä.

Kun verrataan Kärppiin niin ei ole edes selostajia lähetyksissä, onneksi Bartavege kuitenkin käy niitä selostamassa. Surullista, koska kuitenkin liikevaihdon viitekehyksessä ovat kyseiset joukkueet samalla viivalla, sekä Kärpillä on taustalla vielä Qstock-festarit. Vaikka tieten sieltä ei ymmärrettävästi ole muutamaan vuoteen tullut tuloja.
Kärpillä on tilanne vaihdellut viime kausilla. Jossain vaiheessa oli ymmärtääkseni yhteistyötä jonkin oululaisen media-alan oppilaitoksen kanssa ja oppilaat saivat yhteistyön kautta hyvää käytännön harjoitusta. Leijonat.tv:ssä en viime syksyn testijakson aikana kuullut Bartavegen selostuksia Naisten Liigan peleissä. Syksyllähän liitto itse asiassa kielsi Ilvekseltäkin selostukset Leijonat.tv-lähetyksissä. Tammikuun jälkeen en ole nähnyt tuon maksulliseksi muuttuneen palvelun lähetyksiä, joten en ole ihan varma sen tilasta keväällä. Ilmeisesti ainakin loppuotteluissa myös Espoossa oli selostaja kertomassa mitä muikkuverkon takana olevassa pikselimössössä tapahtuu. Palvelulle on myös oma keskusteluketjunsa, josta saattaa saada ajankohtaisempaa tietoa kuin itselläni on.

Moni eurooppalainen naispelaaja suuntaa Ruotsiin, koska heidän olosuhteensa kehittyä urheilijana ja kiekkoilijana ovat siellä hyvät, minkä seurauksena sarja on kova. Mutta siltikään itse Ruotsalaiset eivät menesty? Tätä olen pohtinut mutta mitään järkevää syytä en ole keksinyt.
Tätä on pohdittu Ruotsissakin jo useamman vuoden, koska damkronor on selvästi alisuorittanut samaan aikaan, kun U18-tyttöjen maajoukkue oli vain hetki sitten vuonna 2018 tyttöjen MM-kisojen loppuottelussa. Muun muassa naisten maajoukkueen ristiriitainen ex-päävalmentaja Leif Boork oli vahvasti sitä mieltä, että Ruotsin naisten pääsarjan ulkomaalaispelaajien määrää pitäisi jotenkin rajoittaa. Todennäköisesti hän on tuossa kohdin osittain jopa oikeassa.

Kirjoitin marraskuussa naisten maajoukkueen ketjuun oman käsitykseni tilanteesta ja lainaan sen tähän viestiin, kun en jaksa kirjoittaa sitä uudestaankaan. Ihan lukumääräisestikin tilastot tukevat jollain tavalla Leif Boorkin väitettä, että ulkomaalaispelaajat vievät ruotsalaispelaajilta kärkiketjujen paikkoja, joissa jatkaa kehittymistä lupaavasta juniorista kansainvälisen tason naispelaajaksi. Yleisesti kuultu vasta-argumentti on, että sarjan kovempi taso kehittää kaikkia, mutta ihan sinne kansainväliselle huipulle päästäkseen pitäisi kuitenkin olla ratkaisuhetkillä kaukalossa, eikä vaihtoaitiossa tai jopa katsomossa.

Ruotsin SDHL:n taso on tosiaan noussut viime vuosina erityisesti kovatasoisten ulkomaalaispelaajien avulla ja sarjan tason voidaan ihan perustellusti sanoa olevan kovempi kuin Naisten Liigan taso. Kehityksestä on ollut hyötyä myös Ruotsiin lähteneille suomalaisille. Tosin Ruotsin maajoukkueen kannalta kehitys ei ole ollut pelkästään myönteinen. Muutoksessa piilee pieni varoitus Suomeenkin, jossa on myös nähty viime kausilla aiempaa enemmän ulkomaalaispelaajia.

Jos joukkueen taloudellinen tilanne mahdollistaa moisen, on varmasti valtava houkutus hakea kilpailullista etua tuomalla suomalaispelaajien nollasummapelin ulkopuolelta sarjaan maajoukkuetason ulkomaalaispelaajia, kuten vaikka HIFK, TPS ja HPK ovat tehneet viime kausilla. Tuo epäilemättä nostaa sarjan tasoa, mutta kääntöpuolena on, että kovatasoiset ulkomaalaispelaajat syövät joukkueiden kotimaisten kärkipelaajien vastuuta. Suomessa tuo riski on pysynyt vielä aika pienenä. Sen sijaan Ruotsissa uhka on monessa joukkueessa jo toteutunut. Alla hieman tilastoja väitettäni tukemaan:

SDHL

-10 joukkuetta
-150 ruotsalaispelaajaa
-89 ulkomaalaispelaajaa

Ruotsalaisten määrä SDHL:n pistepörssissä
TOP 10 - 1 - (7.)
TOP 20 - 6
TOP 30 - 11
TOP 40 - 17
TOP 50 - 22

Sama ruotsalaisten suhdeluku jatkuu sadan pelaajan toiselle puolelle. Vasta siellä alkaa olla selvästi enemmän ruotsalaispelaajia.


Naisten Liiga

-10 joukkuetta
-230 suomalaispelaajaa
-18 ulkomaalaispelaajaa

Suomalaisten määrä Naisten Liigan pistepörssissä
TOP 10 - 9 (8 maajoukkuepelaajaa)
TOP 20 - 17
TOP 30 - 27
TOP 40 - 35
TOP 50 - 44

Pistepörssi ei tietenkään kerro suoraan pelaajien saamasta vastuusta, mutta kyllä sillä jonkinlainen korrelaatio varmasti on. Varsinkin kun puhutaan noin selkeästä erosta kahden naapurimaan sarjan välillä.

Ironistahan tilanteessa on, että ymmärtääkseni ruotsalainen lainsäädäntö edellyttää valtiontukien yms. saamiseksi lajiliittoja sekä seuroja huolehtimaan tasavertaisista mahdollisuuksista myös tytöille ja naisille. Tämä on osaltaan sitten parantanut naisten jääkiekon taloudellisia edellytyksiä, minkä seurauksena moni maajoukkuetason pelaaja Suomesta, Sveitsistä, Tanskasta, Tšekistä, Ranskasta sekä jopa Kanadasta ja Yhdysvalloista on siirtynyt Ruotsiin. Samaan aikaan Ruotsin maajoukkuepelaajien kehitys on jäänyt polkemaan paikallaan muun sekoilun ohessa. Maajoukkue on menestynyt huonommin ja sen jälkeen myös mm. Ruotsin olympiakomitean taloudellinen tuki naisten jääkiekolle on pienentynyt. Suomessahan mm. Pasi Mustonen puhui ensimmäisten urheilija-apurahojen saamisen jälkeen, että arvokisamitalin saavuttaminen on erityisen tärkeää tuen jatkumisen vuoksi. Naisleijonat onkin napannut apurahoille pääsemisen jälkeen joka kerta vähintään pronssia.

Naisten Liigan kehitys ja taloudellisten olosuhteiden paraneminen ei voi kuitenkaan olla pelkästään liiton tai valtion tukieurojen varassa. Vaikka naisten joukkueet pyörivätkin pitkälti vapaaehtoisvoimin, niin silti pitäisi vaan pystyä parempaan etenkin tiedottamisen ja markkinoinnin suhteen. Siitäkin huolimatta, että liitto omilla pääosin järjettömillä päätöksillään kampittaakin toimintaa koko ajan. Naisten joukkueiden oman tekemisen lisäksi seurojen ja etenkin niiden miesten joukkueiden pitää tarjota paremmin vetoapua. Ehkä Suomessakin tarvittaisiin jotain valtion ja kaupunkien asettamia tiukempia ehtoja kaikenlaisen taloudellisen tuen suhteen, että seuroissa otettaisiin juhlapuheiden sijaan tyttöjen ja naisten jääkiekko tosissaan ihan oikeasti.
 
Viimeksi muokattu:

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Ennen kuin moderaattorit päättävät lukita kokonaan tämän päättyneen kauden ketjun, niin kirjoitetaanpa vielä ihan siihen kauteenkin liittyvä viesti.

Pelaajayhdistys SJRY palkitsi jäsentensä äänestämänä Anni Keisalan Naisten Liigan arvokkaimpana pelaajana

Anni Keisala äänestettiin Naisten Liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi

Naisten Liigan pelaajat äänestivät kaudella 2021–2022 ensimmäistä kertaa keskuudestaan Kultainen Kypärä -palkinnon saajan. Palkinto jaetaan joukkueen menestymisen kannalta arvokkaimmalle pelaajalle.

Äänestyksen voitti Ilveksen maalivahti Anni Keisala. Keisala keräsi pelaajien äänestyksessä 187 pistettä ja eroa toiseksi tulleeseen Elisa Holopaiseen tuli 13 pistettä.

– Kausi starttasi minulla jo elokuussa MM-kisoilla, josta oli hyvän tuloksen jälkeen helppo lähteä kohti liigakautta. Ilveksen kanssa kausi oli ylä- ja alamäkeä, kun loukkaantumiset ja sairastumiset varjostivat joukkuetta pitkin kautta. Maajoukkuekausi oli onnistunut, mutta tietenkin se jäi harmittamaan, että Ilveksen kanssa emme päässeet pelaamaan mitaleista, Keisala summaa kauttaan.

Naisten Kultainen Kypärä -äänestyksen tulokset:

1. Anni Keisala 187 pistettä
2. Elisa Holopainen 174
3. Estelle Duvin 166
4. Matilda Nilsson 77
5. Nelli Laitinen 32

Kaikki Naisten Liigan pelaajat saivat äänestää kolmea parasta pelaajaa. Ykkössijasta sai 5 pistettä, kakkossijasta 3 pistettä ja kolmossijasta 1 pisteen. Oman joukkueen pelaajia ei saanut äänestää.

Vaikka Ilves joukkueen jäi mitalipelien ulkopuolelle viidenneksi, ykkösmaalivahti Keisalan merkitys oman joukkueen menestyksessä oli MVP-palkinnon kriteerien mukaan erittäin suuri. Todennäköisesti suurin kaikista sarjan pelaajista. Kolmanneksi äänestetty pistepörssivoittaja Estelle Duvin oli omasta mielestäni samanlaisessa roolissa oman joukkueensa kannalta. Pääkaupunkiseudun tähtisikermissä on huipputaitavillakin pelaajilla vaikea erottua samalla tavalla, kun yksittäisen taiturin merkitys joukkueen menestykselle ei ole niin suuri. Leveästä kokoonpanosta löytyy muitakin vastuunkantajia ja ratkaisijoita.

* * *

Ehkä tähän viestiin voi lisätä myös samassa tilaisuudessa annettu SAK:n 25 000 euron lahjoitus Naisleijonille. Ensimmäinen ajatus voi olla, että miksi SAK antaa lahjoituksen Naisleijonille. Tuokin kytkös selviää tiedotteesta, jossa todetaan, että SJRY on Suomen Huippu-urheilijoiden Unionin (SHU) jäsenjärjestönä myös SAK:n jäsen.
SAK tukee Suomen naisten jääkiekkomaajoukkuetta 25 000 eurolla. Naisleijonat voitti pronssia Pekingin talviolympialaisissa helmikuussa.

SAK:n lahjoitus Naisleijonille julkistettiin SJRY:n palkitsemistilaisuudessa.

– Naisleijonien alku Pekingissä ei lähtenyt liikkeelle parhaalla mahdollisella tavalla, mutta lopputulos oli huikea. Suomalaiset urheilijat näyttivät, mitä sisu tarkoittaa ja mitä yhteistyöllä ja periksiantamattomuudella voidaan saavuttaa, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen toteaa.
 

G-Sneaker

Jäsen
Kirjoitin marraskuussa naisten maajoukkueen ketjuun oman käsitykseni tilanteesta ja lainaan sen tähän viestiin, kun en jaksa kirjoittaa sitä uudestaankaan

Mielenkiintoinen analyysi! Täytyy jäädä seuramaan miten tilanne tulee kehittymään tulevaisuudessa, näin maalaisjärjellä ajateltuna kova liiga kehittäisi, mutta olet oikeassa siinä että pitäisi myös saada vastuuta että kehittyisi.

Leijonat.tv:ssä en viime syksyn testijakson aikana kuullut Bartavegen selostuksia Naisten Liigan peleissä.

Työmatkalla Oulussa käydessäni kävin katsomassa keväällä muutaman pelin ja yhdessä ainakin oli Bartavege paikalla. Oletettavasti selosti leijona.tv, koska tuskin olisi saanut omalle kanavalle kuvata peliä.

Naisten joukkueiden oman tekemisen lisäksi seurojen ja etenkin niiden miesten joukkueiden pitää tarjota paremmin vetoapua.

Olen täysin samaa mieltä, toivottavasti muutkin seurat ottavat mallia ruotsista ja HIFK toiminnasta ja antavat enemmän rahaa naisille.
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Olen täysin samaa mieltä, toivottavasti muutkin seurat ottavat mallia ruotsista ja HIFK toiminnasta ja antavat enemmän rahaa naisille.
Toki seuroilta vaaditaan isompaa rahallista panostusta, mutta vielä enemmän miesten joukkueiden jo valmiiksi isojen markkinointikanavien hyödyntämistä ja viestimistä, että myös naisten jääkiekko on seuralle tärkeä asia.

Tampereeltakin on esimerkkiä oikeastaan molemmista puolista. Nykyinen Ilveksen naisten peliasu on ymmärtääkseni miesten joukkueen kustantama, mikä on tietysti kerralla iso taloudellinen kädenojennus. Samalla peliasulla on pelattu nyt muistaakseni kolme kautta. Eron näkee vaikka miesten ja naisten nykyisten pelipaitojen kauluksesta. Taustalla on toki myös strategia, jossa seuran edustusjoukkueet pelaavat kaikissa sarjoissa yhtenäisillä keltavihreillä peliasuilla. Tuo on mielestäni hienoa.

Toisesta päästä esimerkki on sitten, että miesten joukkueen tiedottaminen on todennäköisesti omassa lajissaan Suomen parasta tai ainakin kärkipäässä. Valitettavasti Oyn puolelta ei kuitenkaan tarjota juurikaan vetoapua Ryn puolella olevalle naisten joukkueelle. Miesten joukkueen sometileillä jaetaan kyllä satunnaisesti naisten päivityksiä, mutta mitenkään järjestelmällistä se ei näytä olevan. Ja juuri mitään naisten joukkueeseen liittyvää omaa sisältöä miesten joukkue ei näytä tuottavan.

Karuin esimerkki on keväältä 2018, kun Oyn joukkueiden eli miesten ja A-junnujen kausi päättyi maaliskuussa runkosarjaan. Naisten joukkue voitti runkosarjan ja eteni aina loppuotteluihin asti, mutta miesten joukkue ei tähän tilaisuuteen tarttunut, vaikka "omilla" joukkueilla ei ollut mitään päällekkäisiä tapahtumia. Tesoman kahdessa ottelussa oli katsojia reilut 450 ottelua kohden. Lopulta Kärpät voitti mestaruuden Oulun neljännessä pelissä.

Tilanne ei ole neljässä vuodessa muuttunut Tampereella mihinkään suuntaan, vaikka samassa ajassa on kyllä kerätty irtopinnoja naisten joukkueen arvokisamitaleita voittaneilla pelaajilla ja muutaman entisen naispelaajan kutsumisella osaksi Ilves Hockey Legends -kunniagalleriaa. Jokainen voi miettiä, missä tilanteessa esimerkiksi HIFK:n naisten joukkue oli neljä vuotta sitten ja mikä on tilanne nyt.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös