Mainos

Naisten joukkue pakolliseksi?

  • 12 420
  • 157

Pitäiskö kaikilla Liiga-joukkueilla olla automaattisesti naisten joukkue?

  • Kyllä, ehdottomasti

    Ääniä: 33 12,7%
  • En osaa sanoa

    Ääniä: 22 8,5%
  • Ei missään nimessä

    Ääniä: 204 78,8%

  • Äänestäjiä
    259

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Pakottamalla ei tule mitään hyvää. Naisten jääkiekko oli maajoukkuetasolla nousussa, mutta se sössittiin ihan itse typerään riitelyyn. Sarjatasolla pientä nousua lienee havaittavissa, mutta kaiken pitää perustua aitoon kiinnostukseen.
Jännästi samasta lopputulemasta voi ilmeisesti tehdä lähes päinvastaiset johtopäätökset lopputulokseen johtaneista syistä.

Naisten jääkiekkomaajoukkueen ympärillä ollut etsikkoaika taidettiin hukata jo kesällä 2019, kun edellisen kevään Espoon ihme jätettiin hyödyntämättä lähes täysin. Tämä tapahtui jo vuosia ennen maajoukkuetta repineitä sisäisiä riitoja. Orastavaa kiinnostusta joukkueen ympärillä oli eduskuntavaali-iltana tapahtuneesta lähes maailmanmestaruudesta johtuen, mutta liitossa sitä kiinnostusta ruokittiin peluuttamalla Naisleijonien kauden ainoat Suomen ottelut tämän syksyn tavoin heinä-elokuussa Vierumäellä. Muut ottelut pelattiin ulkomailla ja seuraavana keväänä iskenyt koronapandemia löi viimeisen naulan arkkuun. Koronan jälkeen oltiin jälleen nollapisteessä ja silloin alkoi myös iltapäivälehtien otsikoista seurattu sekoilu, joka on valitettavasti syönyt lajin arvostusta ihan itse aiheutetusti.

Pakottamisesta asioiden edistämisessä voi olla monta mieltä, mutta siitä on myös onnistuneita esimerkkejä ihan naistenkin jääkiekkoon liittyen. Esimerkkinä vaikka naisten kansainvälisen jääkiekon kehittymistä kiihdyttänyt Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA, jossa on lainsäädännöllä pakotettu yliopistoja opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun myös urheilun saralla, jos yliopistot aikovat nauttia yhteiskunnan tuista. NCAA:n tapauksessakin lajien ja yliopistojen sisältä vastustettiin kehitystä vielä muutama vuosikymmen 1970-luvulla tapahtuneen lain säätämisen jälkeen, mutta muutos siirtyi vääjäämättä käytäntöönkin asti 1990-luvulla. Lisää voi lukea vaikka Jatkoajan artikkelista reilun vuoden takaa.

Kannattaa katsoa, mitä naisten jalkapallon puolella on tehty. Sarjatasolla Suomessa nousu on ollut ehkä vielä maltillisempaa, mutta esimerkiksi Helmareiden arvostus on noussut takavuosista kovasti, ja kansainvälisellä tasolla naisten jalkapallo menee ihan rakettimaisesti ylöspäin. Yksi syy on tason nousu, ainakin naisten arvokisapelit ovat nykyään ihan hyvätasoisia ja mielenkiintoisia.
Tarkastellaanpa, mitä naisten jalkapallon puolella on tehty. Maajoukkue pelaa Suomessa ottelunsa Bolt Arenalla, Ratinan stadionilla, Kupittaalla jne. Pelit tulevat vapaasti katsottavilta Ylen TV-kanavilta yhtä laadukkaana TV-tuotantona kuin miesten ja poikien maajoukkueidenkin ottelut. Helmarien otteluihin myydään ja markkinoidaan erityisesti tyttöjen joukkueille edullisia joukkuelippuja jne. Tällä hetkellä saatetaan olla jo siinä pisteessä, että naisten maaottelujen lipputulot maksavat tapahtumien järjestämiskulut takaisin, mutta näin ei varmasti ole ollut vielä älyttömän pitkään. Palloliitossa on kuitenkin tuotu Helmarit järjestelmällisesti esille kunnon puitteisiin, markkinoitu otteluita yhtä paljon kuin miesten maaotteluita ja kas kummaa yleisökin alkaa löytää Helmarien peleihin. Ei Palloliitossa ole odoteltu pelien tuomista kunnon puitteisiin sitten, kun Eerikkilän urheiluopiston 700 hengen katsomoon ei mahdu enää kaikki katsojat.

Kansallisessa liigassa ei olla kehityksessä vielä yhtä pitkällä, mutta sielläkin totutetaan tyttöjunioreita peleissä käymiseen ja esikuviensa seuraamiseen muun muassa Tulevaisuuden tähdet -projektilla. Tällä kaudella Kansallisen liigan yleisökeskiarvo on yli 300 katsojaa. Myös yli 1000 katsojan raja on rikottu yhden ottelun katsojamäärässä ja yli 300 katsojan otteluita on ollut 39 kappaletta 96 ottelusta. Toki vielä vaatimattomia lukuja moneen muuhun SM-tason sarjaan nähden, mutta lähes valovuoden edellä jääkiekon Naisten Liigaa ja ero vaikuttaisi vain kasvavan, kun jalkapallossa kehitys vie eteenpäin jääkiekon polkiessa korkeintaan vain paikallaan.

Jääkiekon puolella puuttuu kaikki tuo. Selitellään vaan, että ketään ei kiinnosta, ei kannata panostaa, naiset pelaa junnuyhdistysten alla, eikä ole bisnestä tekevien miesten joukkueiden osakeyhtiöiden murhe samoista logoista huolimatta jne. Sen sijaan, että laitettaisiin työhanskat käteen, kaikki energia laitetaan vain tekosyiden keksimiseen, miksi naisten joukkueisiin ja ottelutapahtumiin ei kannata panostaa. Jääkiekon puolella odotellaan ennen panostamista, että suurta massaa alkaisi jostain ihmeellisestä taikaiskusta kiinnostaa naisten ottelut, joihin on lähes mahdoton eksyä vahingossakaan.

Pakko ei ole työkalu. Vaaditaan kokonaisvaltaista strategista toimintaa. Ei naisten jalkapallonkaan pitänyt olla liiketoimintaa mutta kyllä se vain on jossain päin maailmaa sellaista. Ja siihen on tarvittu pitkäjänteistä toimintaa
Pitkä viesti, jossa oli paljon hyvää asiaa. Olennaista on todellakin järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys. Niin seuroilta kuin liitoltakin on esimerkiksi nähty kokeiluja, joissa naisten otteluita tuodaan miesten liigahalleihin tai jopa miesten otteluiden yhteyteen. Valitettavasti nämä kokeilut eivät ole olleet säännöllisiä, vaan ilmeisesti kun ensimmäisellä yrityksellä katsomossa ei olekaan 5 000 katsojaa, niin sitten palataan 100 katsojan eteen Vierumäelle, Tesomalle, Pirkkolaan jne. Naisten pelit pitää tuoda säännöllisesti ihmisten ilmoille niin, että 500 katsojaa voi kasvaa 1 000 katsojaksi ja siitä edelleen 2 000 katsojaksi jne. Tuo ei tapahtu yhdellä, eikä edes kahdella yrityksellä, vaan säännöllisyydellä ja järjestelmällisyydellä.

Jos ei pakko, niin ainakin tuntuvat porkkanat ja ehkä toisinaan keppikin ovat hyödyllisiä välineitä muutoksen synnyttämiseen, jos toivottua muutosta ei vapaaehtoisesti tapahdu. Miesten liigaseuroille jotain porkkanoita naisten joukkueen perustamisesta tai vaihtoehtoisesti keppiä, jos seurasta puuttuu sellainen. Naisten joukkueiden asemaa voitaisiin parantaa myös esimerkiksi muuttamalla eri sarjatasojen nokkimisjärjestystä jäävuorojen jaossa. Ei ole mitenkään harvinaista, että naisten pudotuspelejä tai loppuotteluita pelataan arkena klo 12, kun miesten ja poikien joukkueet menevät hierarkiassa edelle. Tyypillisenä esimerkkinä kevään 2019 Naisten Liigan ratkaisevan loppuottelun alla ei tiedetty vielä kahta päivää ennen missä ottelu pelataan, koska Bluesin A-poikien ottelusarja oli kesken.

Pirkanmaalta naisten maajoukkueeseen on viimeksi noustu Tapparan kasvatteina.
Tämä ei taida pitää ihan täysin paikkansa. Viimeisin naisten maajoukkueeseen noussut Tapparan kasvatti taitaa olla Petra Nieminen. Sen jälkeen on noussut ainakin Sanni Vanhanen (HC Nokia) ja Emilia Kyrkkö (HC Nokia? / ei ainakaan Tappara tai Ilves, joissa ei ole tainnut pelata peliäkään toisin kuin Vanhanen). Tämä ei tosin muuta pointtia, että viimeisin maajoukkueeseen noussut Ilves-kasvatti saattaa olla mahdollisesti jopa Jenna Suokko jostain melkein kymmenen vuoden takaa. Kauas on tultu marianneihalaisten ja tiiareimojen ajoista.
 

Alavaari

Jäsen
Tähän nyt muutama havainto, mitkä on mielestäni hyvä ymmärtää kun puhutaan asetelmasta tytöt poikien joukkueissa vs. tytöille omat ryhmät. Nämä eivät mielestäni ole ratkaisemattomia ongelmia tai esteitä esim. hyvien pelaajapolkujen mudostamiselle, vaan enemmän huomioitavia seikkoja, vähän leveällä pensselillä maalaten:

  • Todella usein tytöt päätyvät lajin pariin myöhemmin kuin pojat. Tälle on varmaan lukuisia kasvatuksellisia ja kulttuurillisia syitä. Käytännössä näiden pelaajien saaminen mukaan poikajoukkueisiin esim. 12-vuotiaina aloittelijoina on monella tavalla haastavaa verrattuna siihen, että olisi ryhmäydytty harrastukseen jo 4-vuotiaana poikien mukana.
  • Johtuen edellisestä (sekä lisäksi ainakin vähäisestä harrastajamäärästä) silloin, kun tyttötoimintaa on tarjolla, sen piiriin halutaan ja otetaan ihan kaikki halukkaat. Tämä on tietysti toivottavaakin.
  • Edelleen seurauksena edellisestä, jokainen ymmärtää, että kun ikä- ja taitotasohaarukat ovat valtavat ja osalla pelaajista myös lapsuusajan liikunnallinen aktiivisuus vähäistä, tällaisten ryhmien välisistä peleistä ei saada samalla tavalla intensiivisiä ja pelaajien taitotason mukaista kehitystä ruokkivia kuin poikaryhmissä. Sama koskee näiden ryhmien pelaamista poikien sarjoissa.
  • Erikseen on vielä sanottava, että näistä lähtökohdista huolimatta tiedän kyllä ryhmiä, jotka ovat pystyneet kohtuullisesti haastamaan poikia ainakin vielä U11-U12-tasoilla. Tämä kuitenkin tarkoittaa väistämättä vielä poikaryhmiäkin enemmän tiettyjen dominoivien yksilöiden muiden yläpuolelle nousevaa panosta.
  • Kaikki tämä vaikuttaa tyttökiekkotoiminnan koettuun laatuun ja houkuttelevuuteen varsinkin niiden vanhempien (ja valmentajien) keskuudessa, joilla on kokemusta poikien pelaamisesta, mutta niukemmin ymmärrystä näistä tyttökiekon reunaehdoista.
Tuo viimeinen pykälä sitten heijastuu eri tavoin siihen, miten tyttöjen osallistuminen poikien sarjoihin koetaan, ja uskoisin sen valitettavasti näkyvän myös jonkin verran harrastajamäärissä.

Lisäksi vaatii ihan omanlaistaan taikuruutta motivoida esim. joukkueen nuorinta pelaajaa, jolla taidot voivat olla varsin hyvälläkin tasolla, mutta onnistumisen kokemukset harvassa isompien ja kokeneempien pelureiden seassa.

Tuossa sopassa seurat ja joukkueet sitten miettivät näitä:

ei tarjota mahdollisuutta pelata poikien kanssa -- seurat eivät oikein osaa käsitellä tätä hommaa, ei osata löytää sitä hyötyä mikä tyttöpelaajien mahdollisesta kasvusta on eikä täten siihen oikein panosteta

Asia on juuri täsmälleen näin.

Koko tuo yllä esitetty nähdäkseni vaikuttaa nimimerkin @obi-wan havaintoon, että Ilveksen omista kasvateista ei juurikaan nousta edustusjoukkueeseen. Samaa tapahtuu varmsti muuallakin.

Yhteenvetona tähän mennessä toteaisin, että nämä asiat, tytöt poikien mukana alusta lähtien, vs. tyttöjoukkueissa pelaavat, ovat kaksi ihan erillistä ilmiötä, ja kieltämättä on selvää, että sopivan tasoisessa poikaryhmässä pelaaminen ruokkii huomattavan paljon tasalaatuisemmin pelaajan kehittymistä.

Jos halutaan enemmän hyviä pelaajia, nähdäkseni on kaksi mahdollisuutta:

  • Miten saada enemmän tyttöjä mukaan poikajoukkueisiin heti alusta lähtien? Tämä on ainut mahdollisuus isoimpien kaupunkien ulkopuolella.
  • Miten saada isojen kaupunkien tyttöryhmiin selkeästi enemmän pelaajia niin, että pystytään muodostamaan kilpailukykyisiä ja suhteellisen tasavahvoja ryhmiä eri sarjoihin.
Ja kyllä, koen että ensisijainen ratkaistava asia on määrällinen. On vaikea pelata kaikille sopivia ja kehittäviä pelejä, jos pelaajat ovat ihan eri kokoisia ja vahvuisia.

Vielä Glovelle:

Aika monessa paikassahan on täysin samat mahdollisuudet kuin pojilla
Tämä on tavallaan totta, mutta mun tekee nyt mieli sanoa, että tämä mahdollisuus ei kuitenkaan käytännössä toteudu. En siis tarkoita, että tyttöjä ajettaisiin 4-vuotiaiden kiekkokouluryhmistä pois, eli siinä mielessä mahdollisuudet toki on. Tytöt (tai siis tyttöjen vanhemmat) eivät kuitenkaan hakeudu noihin ympyröihin kovin laajalti.

Tämä Gloven näkemys, vaikka sinänsä totta, tavallaan perustelisi sen, ettei tarvi tehdä mitään, kun mahdollisuudet on jo nyt. Jos halutaan kehittää nais- ja tyttökiekkoa, ilmeisen selvää kuitenkin on, että jotain tarvisi tehdä.

Lisäksi hajahavainto:

Esim. Kärpillä näyttää olevan U14 tyttöjoukkue ja siinä 10 pelaajaa. Paljon tarvittaisiin lisää, jotta saataisiin edes joka toiseen ikäluokkaan joukkueellinen tyttöjä.
On totta, että Kärpillä on tyttötoimintaa, ja yhden ryhmän nimi on Tytöt U14. En usko, että todellista pelaajamäärää näkee joukkueen nettisivulta, vaan osa tiedoista on esim. vanhempien pyynnöstä piilotettu. Lisäksi ryhmä ei tosiaan ole Kärppien ainut. Ja vielä: nimestään huolimatta joukkue ei pelaa U14-sarjaa, vaan Kärppien FB-postauksen mukaan "Kärpät Tytöt joukkue pelaa U11 ja U12 poikien sekä U12 ja U15 tyttöjen aluesarjaa". Sitä en tiedä, onko sama kokoonpano U12:ssa ja U15:ssa.
 

Alavaari

Jäsen
Lisättävä on, että tuo myöhäisherännäisten mukaan saaminen koskee poikiakin. Jääkiekko on lajina menossa koko ajan enemmän siihen suuntaan, että vasta kouluikäisinä mukaan hakeutuvat ovat poikkeusyksilöitä, ja lähtökohtaisesti pelaajapolku alkaa 4-vuotiaana kiekko- tai luistelukoulusta. Tämä ei mielestäni ole yksiselitteisen myönteistä. (Edit: ei siis mitään vikaa 4-vuotiaana aloittamisessa, mutta rakenteiden tulisi mielestäni vähän enemmän tukea myös vielä alaluokilla aloittamista).

Jotta pysytään jonkin verran ainakin ketjun aiheen reunamilla, niin todetaan vielä: tyttökiekkoa edistää kyllä mahdollisuus pelata ja harrastaa myöhään mukaan tulevien poikien kanssa esim. harrasteryhmissä. Näitä ryhmiä tosin vaivaavat oikeastaan kaikkineen samat ongelmat kuin tyttöjoukkueitakin, ja lisänä vielä ainakin Oulun seudulla erittäin haastava jääaikatilanne.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Aivan totaalisen idiootti ehdotus. Aloittaja on KooKoon fani, mutta mun mielestäni siellä ei naisurheilu ole mitenkään merkittävästi esillä. Ellei sitten asu jossain muualla kuin Kouvolassa.

Satakunnassa ei naisten joukkueurheilussa ole merkittäviä joukkueita kuin pesäpallossa, jossa kylläkin Pesäkarhut ovat suositumpia kuin monen lajin miesjoukkueet. Jääkiekossa ei ole joukkuetta kuin Euran Paneliassa, lukon luovuttua paikastaan. Ässillä on pienimuotoista junioritoimintaa mutta parhaat pelaavat poikien kanssa. Jalkapallossa on satunnaisia maajoukkuenaisia, mutta kaikki parhaat joutuvat lähtemään nuorina muualle pelaamaan. Salibandyssä paras taso on Suomisarjassa ja sekin raumalla. Karhuilla ei edes ole naisjoukkuetta enää vaikka junioreissa onkin paljon tyttöjä, kiitos innostuneen valmennuksen. Lentopallossa täällä on ollut menestystäkin aikoinaan mutta nyt ei taida olla yhtään pääsarjajoukkuetta.

Eli ei tälläisen asian kanssa voi pakolla tehdä mitään.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Aivan totaalisen idiootti ehdotus. Aloittaja on KooKoon fani, mutta mun mielestäni siellä ei naisurheilu ole mitenkään merkittävästi esillä. Ellei sitten asu jossain muualla kuin Kouvolassa.
Miten se aloittajan suosikkijoukkue tai kotipaikkakunta liittyy tähän mitenkään? Eikö tällaista aloitusta voi tehdä, jos naisten urheilu ei ole merkittävässä asemassa omalla kotipaikkakunnalla?

Kyllähän naisten joukkueurheilu on ollut merkittävä puheenaihe Suomessa viime vuosina, etenkin lätkä ja futis. Ihan yleisesti kiinnostava aihe. Itse olen ainakin ihan ilolla seurannut sitä, että naisten lätkä ja futis kiinnostavat koko ajan enemmän.

Siitä olen toki samaa mieltä, että pakottamalla tuskin aitoa kiinnostusta saadaan aikaan.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Miten se aloittajan suosikkijoukkue tai kotipaikkakunta liittyy tähän mitenkään? Eikö tällaista aloitusta voi tehdä, jos naisten urheilu ei ole merkittävässä asemassa omalla kotipaikkakunnalla?

Kyllähän naisten joukkueurheilu on ollut merkittävä puheenaihe Suomessa viime vuosina, etenkin lätkä ja futis. Ihan yleisesti kiinnostava aihe. Itse olen ainakin ihan ilolla seurannut sitä, että naisten lätkä ja futis kiinnostavat koko ajan enemmän.

Siitä olen toki samaa mieltä, että pakottamalla tuskin aitoa kiinnostusta saadaan aikaan.
Niin, luulis että tietäis mistä kirjoittaa jos kotipaikkakunnalla ei ole joukkuetta.

Naisten joukkueurheilu on puuhastelua ja todennäköisesti tulee sellaisena pysymäänkin ihan terävintä kärkeä lukuunottamatta. Ikäluokat pienenee ja samoin kiinnostus urheilemiseen ihan molemmilla sukupuolilla. Ja se ei mene yks yhteen niin että eri sukupuolet pärjäisivät samassa kaupungissa. Kuten sanoin, Pesäkarhut on Porin ja kiinnostukseltaan myös Suomen ykkösjoukkue pesäpallossa, mutta silti Porissa ei edes ole miesten pesäpallojoukkuetta.

Naisten jääkiekko on edelleen naisten jääkiekkoa. Jalkapallo taas on jalkapalloa sukupuolesta huolimatta.

Ja Ralph, muistelin että nuo olisivat pelanneet nykyään divarissa mutta näyttivät olevan mestaruussarjassa.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Naisten joukkueurheilu on puuhastelua ja todennäköisesti tulee sellaisena pysymäänkin ihan terävintä kärkeä lukuunottamatta.
Tähän voisin nyt tarttua. Kyllä miestenkin joukkueurheilu on usein terävimmän kärjen alapuolella puuhastelua. Joissain lajeissa voi olla vanhemmissa junnuissa aika pro-meininkiä, mutta siinä se. Alasarjat ja junnusarjat eivät kukoista missään lajissa. Pelaajia toki on, paljonkin, mutta aika vähän niistä ilmeisesti hyödytään.

Naisten joukkueurheilu ei tule ikinä saavuttamaan miesten vastaavaa. Se olisi muuten tapahtunut jo. Yleisurheilussa ja jossain hiihdossa naisten yksilökisat ovat yhtä suosittuja tai suositumpia kuin miesten, mutta sillä ei ole merkitystä joukkueurheilun kannalta.

Tässä tilanteessa en ymmärrä vihamielistä suhtautumista naisten urheiluun. Minusta naisten lätkän ja futiksen arvostuksen nousu on ollut vain positiivista.
 

ijuka

Jäsen
Ei tietenkään.

Jos kysyntää on ja sillä saa seura voittoa, niin silloin naisten liigajoukkue saattaa olla ihan hyvä idea. Jos ei, niin silloin se ei ole hyvä idea.

Ei ammattiurheilu ole mikään yleinen ihmisoikeus. Ammattiurheilija voi olla vain jos tuotteelle on kysyntää yleisön keskuudessa. Sitä ei saa aikaan millään pakottamisella.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Naisten pesäpallo on saavuttamassa melko suvereenin aseman urheiluna, joka saavuttaa katsojia ihan omalla hyvällä toiminnallaan ilman mediapumppailuja.

Ja kun katselee finaaleja, niin syy on selvä: pelissä itsessään on tunnetta ja katsomoon on saatu luonnollisesti saman lajin nuorempia pelaajia kannustamaan idolejaan. Ja lisäksi sitten paljon paikallisia varttuneempia faneja, jotka tuovat oman huutonsa!
Plus että lajin vaateet on kentän koon ja pelivälineen osalta sopivammat naiskehon potentiaalin.

Tämä on tietenkin jääkiekossa ja jalkapallossa vähän vaikeampi toteuttaa monestakin syystä.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ei ammattiurheilu ole mikään yleinen ihmisoikeus. Ammattiurheilija voi olla vain jos tuotteelle on kysyntää yleisön keskuudessa. Sitä ei saa aikaan millään pakottamisella.
Tämä. Tosin sama juttu koskemaan julkisen rahan kanavoimista miesten ammattilaisurheiluun.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
@obi-wan
Otin ringeten esille yhdistettynä liigakaupunkiin, koska se sopii tähän ketjuun.

Puhutaan liikunnasta. Puhutaan yhteisöllisyydestä, ystävyydestä. Puhutaan todella paljon ammattilaisurheilua suuremmista asioista.

Miksi jääkiekolla olisi oikeus (joidenkin mielestä jopa velvollisuus) lajina asettaa ehtoja, joilla se kusisi toisten lajien muroihin?
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
No onhan se naurettavaa jos ei saada naisjoukkuetta jalkeille ja samaan aikaan ostetaan c junnuille mopoautoja ja maksetaan pelaajan vuokrat jne. Kokoonpanon ulkopuolella olevan sm-liigapelaajan palkalla pystyisi maksamaan suuren osan kauden kustannuksista .
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Ei ammattiurheilu ole mikään yleinen ihmisoikeus. Ammattiurheilija voi olla vain jos tuotteelle on kysyntää yleisön keskuudessa. Sitä ei saa aikaan millään pakottamisella.
Ammattiurheilu ei ole mikään yleinen ihmisoikeus, mutta sitä ei edes ole vaadittu ketjun avausviestissä tai sitä seuranneissakaan viesteissä. Ketjussa on esitetty, että miesten liigalisenssin ehtona olisi, että organisaatiossa olisi myös naisten joukkue. Nythän liigaorganisaatioissa on pakollisena myös U20-joukkueet, joissa suurin osa pelaajista ei ole vielä ammattilaisia. Tuo "pakollinen" naisten joukkue voisi olla samanlainen ratkaisu.

Naisten kohdalla pelaamisen maksuttomuuskin olisi jo todella iso edistysaskel nykytilanteeseen ja esimerkiksi HIFK:n naisten kohdalla tuon toteuttaminen on johtanut mestaruudesta taistelemiseen ja HPK on noussut mitalitaisteluun. Edes tuota pelaamisen maksuttomuutta ei ole ketjussa vaadittu pakollisena, vaan ainoastaan pakollista naisten joukkuetta. Mitä se sitten tarkoittaisikaan eri seuroissa.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
@obi-wan
Otin ringeten esille yhdistettynä liigakaupunkiin, koska se sopii tähän ketjuun.

Puhutaan liikunnasta. Puhutaan yhteisöllisyydestä, ystävyydestä. Puhutaan todella paljon ammattilaisurheilua suuremmista asioista.

Miksi jääkiekolla olisi oikeus (joidenkin mielestä jopa velvollisuus) lajina asettaa ehtoja, joilla se kusisi toisten lajien muroihin?

Olen ollut useamman vuoden ringeten toiminnassa mukana, lapset tykkäsivät harrastaa mutta ihan lajin ja seuran itsensä puolesta harrastaminen tehtiin liian vaikeaksi.

Ympäristönä valitettavan sisäänpäin lämpiävä ja kun esimerkiksi ajatellaan lasten kehittymistä urheilijana niin mahdollisuus harrastaa kiekkoa ja ringetteä niin, että ne tukisivat toisiaan on esimerkiksi Tampereella tehty järkyttävän vaikeaksi.

Tyttökiekon harrastajamäärät ylittävät ringeten, lajit huomioidaan harrastemäärän mukaan. Ringette on tällä hetkellä laji jossa käytännössä ainoa mailavalmistaja lopetti koska kauppa ei ollut kannattavaa. Laji jossa seuroja liitossa on 30ish joista 25 % tarjoaa vain harrastejoukkueen aikuisille
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
No onhan se naurettavaa jos ei saada naisjoukkuetta jalkeille ja samaan aikaan ostetaan c junnuille mopoautoja ja maksetaan pelaajan vuokrat jne. Kokoonpanon ulkopuolella olevan sm-liigapelaajan palkalla pystyisi maksamaan suuren osan kauden kustannuksista .
Ei kyse ole pelkästään rahasta. Mikähän siinä on niin hankalaa käsittää, että kriittinen massa harrastajia puuttuu? Sen pitäisi toteutua ensin. Ei rytmisen kilpavoimistelun harrastaja muunnu jääkiekkoilijaksi sillä, että lyödään komposiitti käteen.

Pelattaisiin pakolla 1+8 rostereilla ja flunssan sattuessa haetaan pari d-junnua mukaan.
 

Animal

Jäsen
Ajatuksena ihan kaunis ja kannatettava ehkä jossain vaiheessa, mutta johonkin tiettyyn aikaraamiin (esim. 5-vuotta) sidottuna ja selkeä rajaus minkä verran siihen tulee budjetoida. Noin 100-200k eurolla per kausi pelaa valtakunnallisen sarjan läpi niin, että pelaajat voivat pelata ilmaiseksi ja siitä voi jollekin toimihenkilölle maksaa jotain. Joku tämän suuntainen pitäisi olla se vaatimustaso, ei yhtään vähempää, mutta ei myöskään yhtään enempää, sillä naisten kiekko on marginaalilaji ja jollekin pienelle liigaseuralle tuon summan rahallinen kausi-investointi naisten lätkään on suoraan tuloksentekoketjuista pois. Markkinointipanostuksena tuon ymmärrän, mutta sen päätuotteelle tuoma lisäarvo on toistaiseksi puhtaan spekulatiivista, jos katsojia naisten liigapeleissä on saman verran kuin miesten II-divisioonan peleissä sillä erotuksella, että miesten kakkosdivarin pääsylipuista joku suostuu jotain maksamaankin.

Jääkiekko voi tällä hetkellä kultaisesta kääreestä huolimatta todella pahoin Suomessa ja yhtään ylimääräisiä pakollisia kuluja ei seuroille ja joukkueille tarvita. Pikemminkin päinvastoin, sillä lajille olisi elintärkeää saada painettua kustannuksia alas ja tuottava tuote, eli ammattilaiskiekko, tuottamaan taas rahaa.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Olen ollut useamman vuoden ringeten toiminnassa mukana, lapset tykkäsivät harrastaa mutta ihan lajin ja seuran itsensä puolesta harrastaminen tehtiin liian vaikeaksi.

Ympäristönä valitettavan sisäänpäin lämpiävä ja kun esimerkiksi ajatellaan lasten kehittymistä urheilijana niin mahdollisuus harrastaa kiekkoa ja ringetteä niin, että ne tukisivat toisiaan on esimerkiksi Tampereella tehty järkyttävän vaikeaksi.

Tyttökiekon harrastajamäärät ylittävät ringeten, lajit huomioidaan harrastemäärän mukaan. Ringette on tällä hetkellä laji jossa käytännössä ainoa mailavalmistaja lopetti koska kauppa ei ollut kannattavaa. Laji jossa seuroja liitossa on 30ish joista 25 % tarjoaa vain harrastejoukkueen aikuisille
Tiedostan tilanteen. Silti liigaseurojen pakottaminen naisjoukkueen pyörittämiseen olisi aika perseestä ainakin Lahti Ringeten näkökulmasta. Tietenkin jos voitaisiin tehdä poikkeus ja sallia Pelsun (esimerkiksi) tuen kohdistuvan sille, ei siis jääkiekkoon, niin tätä ongelmaa ei olisi.

Silti jäljelle jäisi lukematon määrä erilaisia paikallisia ongelmia. Itse tunnen Lahden tilanteen muiden paikkakuntien olosuhteita paremmin. Siksi tuo esimerkki tuli mieleen.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Tiedostan tilanteen. Silti liigaseurojen pakottaminen naisjoukkueen pyörittämiseen olisi aika perseestä ainakin Lahti Ringeten näkökulmasta. Tietenkin jos voitaisiin tehdä poikkeus ja sallia Pelsun (esimerkiksi) tuen kohdistuvan sille, ei siis jääkiekkoon, niin tätä ongelmaa ei olisi.

Silti jäljelle jäisi lukematon määrä erilaisia paikallisia ongelmia. Itse tunnen Lahden tilanteen muiden paikkakuntien olosuhteita paremmin. Siksi tuo esimerkki tuli mieleen.
Eli Pelicansin pitäisi tukea täysin ulkopuolista Ry:ta jotta kuoleva laji voisi kituutella. Seems legit.

Ringeten tilanteesta voidaan laajemmin keskustella muualla mutta tuossa nyt ei ollut taas mitään järkeä.

Valtionosuudet tuissa voidaan jakaa mutta Oy ohjaamassa rahaa toisen lajin Ry:lle on on ehkä ”ringettemäisin” idea mistä olen kuullut sitten viime kaudella tehdyn keinotekoisen ”harrastajamäärän” noston toimitsijalisensseillä
 

lunde

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Chicago Blackhawks, naiskiekko
Ei kyse ole pelkästään rahasta. Mikähän siinä on niin hankalaa käsittää, että kriittinen massa harrastajia puuttuu? Sen pitäisi toteutua ensin. Ei rytmisen kilpavoimistelun harrastaja muunnu jääkiekkoilijaksi sillä, että lyödään komposiitti käteen.
Tämä on selvästi näkökulmakysymys. Nykytoimenpiteillä jääkiekkoa pelaavien tyttöjen ja naisten kriittinen massa ei ole nousemassa välttämättä koskaan riittävälle tasolle, että miesten liigaorganisaatiot näkisivät itselleen hyödylliseksi panostaa naisten joukkueisiin. Sen sijaan "pakollinen naisten joukkue" voisi olla yksi merkittävä vaikuttaja, että harrastajamäärät kasvaisivat tarpeeksi isoksi.

Kilpavoimistelun harrastaja ei välttämättä muunnu jääkiekkoilijaksi, mutta muiden pallopelien tai luistinlajien harrastajalla kynnys siirtymään voi ollakin pienempi. Jääkiekko on edelleen suosittu ja näkyvä laji Suomessa etenkin miesten SM-liigan osalta ja kyllähän katsomoissa näkee tyttöjä ja naisiakin. Jos verrataan vaikka keskustelussa esiintyneeseen ringetteen, niin tuo yleinen mielenkiinto jääkiekkoa kohtaan on ihan eri tasolla, vaikka naisten joukkueille sitä liikeneekin tällä hetkellä vain muruset.

Pelattaisiin pakolla 1+8 rostereilla ja flunssan sattuessa haetaan pari d-junnua mukaan.
Jos jonkun liigaseuran naisten joukkueella on noin vähän pelaajia, se pelaa silloin todennäköisesti korkeintaan Mestiksessä tai Suomi-sarjassa. Näin on nytkin. Paitsi, että kun naisten joukkue ei ole pakollinen, niin viimeisten vuosien aikana mm. JYP, Sport ja Lukko ovat päättäneet lopettaa naisten joukkueen. Yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kotipaikkakunnalla Jyväskylässä ehdittiin kuitenkin tuota ennen jäädyttää Riikka Niemisen/Välilän/Sallisen numero miesten joukkueessakin ennen häpeällistä päätöstä joukkueen lakkauttamisesta. Varsinkaan Raumalla ei pitäisi olla edes rahasta kiinni RKT-kuvioiden kautta, mutta jostain syystä raumalaisen kiekkoilun tuki ei ajatuksena kuulu kuitenkaan tytöille ja naisille. Raumalla tehdään jopa hienoa työtä Special Hockey -joukkueen kanssa, mutta naisten kohdalla ei nähty edes vastaavaa arvoa joukkueen säilyttämiseksi.

Pelaajia sentään olisi ja jos tytöillä näkyy horisontissa tavoitteena myös olemassaoleva naisten joukkue, niin todennäköisesti junioripuolellakin on enemmän motivaatiota jatkaa jääkiekon pelaamista, eikä vaihtaa lajia vaikka huomattavasti hyväksyvämmän asenneilmaston jalkapalloon.
 

Glove

Jäsen
No onhan se naurettavaa jos ei saada naisjoukkuetta jalkeille ja samaan aikaan ostetaan c junnuille mopoautoja ja maksetaan pelaajan vuokrat jne. Kokoonpanon ulkopuolella olevan sm-liigapelaajan palkalla pystyisi maksamaan suuren osan kauden kustannuksista .
Se C-junnu nähtäneen sijoituksena, joka voi kasvaa korkoa kasvattajakorvauksen muodossa, mutta naiskiekkoilun ei ilmeisesti odoteta tuottavan mitään niin ajatellaan, ettei siihen kannata sijoittaa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
No onhan se naurettavaa jos ei saada naisjoukkuetta jalkeille ja samaan aikaan ostetaan c junnuille mopoautoja ja maksetaan pelaajan vuokrat jne. Kokoonpanon ulkopuolella olevan sm-liigapelaajan palkalla pystyisi maksamaan suuren osan kauden kustannuksista .
Kiinnostaisi tietää, mikä/mitkä joukkueet ostaa/ostavat mopoautoja c-junnuille ja maksaa pelaajiensa vuokria?
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
No onhan se naurettavaa jos ei saada naisjoukkuetta jalkeille ja samaan aikaan ostetaan c junnuille mopoautoja ja maksetaan pelaajan vuokrat jne. Kokoonpanon ulkopuolella olevan sm-liigapelaajan palkalla pystyisi maksamaan suuren osan kauden kustannuksista .
Palan innosta kuulla, että missä ostellaan mopoautoja ja maksellaan vailla mitään syytä vuokria?
Ja vaikka jonkun pelaajan palkalla voisi maksaa kahden naisjoukkueen kulut, kysyisinkin, että miksi ihmeessä niin pitäisi tehdä?
 

Alavaari

Jäsen
Se C-junnu nähtäneen sijoituksena, joka voi kasvaa korkoa kasvattajakorvauksen muodossa, mutta naiskiekkoilun ei ilmeisesti odoteta tuottavan mitään niin ajatellaan, ettei siihen kannata sijoittaa.

Tämä. Sekä tämä rahallinen puoli että aineettomat sulat hattuun varmasti vaikuttavat.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jotain on pielessä, jos aikuisten kaupallisen ammattiurheilun ilmiöt aiheuttavat junnuihin suoraa sukupuoleen perustuvaa priorisointia. Asia on kylläkin kokonaisuutena monimutkainen, eikä muuta selkeän tasavertaista toimintamallia taida olla kuin että kasvattajakorvauksia ei maksettaisi kenellekään.

Toisaalta, kuten @Alamummo epäili, itsekin olen hieman skeptinen, kohdistuuko U15-U16 -vaiheessa pelaajille vielä laajamittaisesti liigaorganisaatioiden tukea. Mutta U17-U18 varmastikin kohdistuu.
 

Alavaari

Jäsen
"Kärpät Tytöt joukkue pelaa U11 ja U12 poikien sekä U12 ja U15 tyttöjen aluesarjaa". Sitä en tiedä, onko sama kokoonpano U12:ssa ja U15:ssa.

Tänään (tai eilen) on näköjään julkaistu alustavat U11- ja U12-otteluohjelmat, ja totta vie Kärpät Tytöt -niminen joukkue löytyy kummastakin sarjasta. Pitääpä jäädä seurailemaan, kuinka laaja pelaajarinki ryhmässä on, ja pelaavatko samat pelaajat tosiaan tuplamäärän pelejä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös