Naisten joukkue pakolliseksi?

[TuplaNolla]

Kysymys on ehkä vähän provosoiva mutta kysytään silti. Eli pitäisikö Liiga-lisenssin ehtoihin kuulua naisten joukkue pakolliseksi?

 

[juba]

Mielestäni olisi ihan järkevää. Tosin ässät ja lukko olisi sitten mestiksessä. Mutta pitkällä tähtäimellä aletaan varmaan pitää epäilyttävänä, että kaupungit tukee miesten urheilua niin paljon jolloin voisi sanoa, että on meillä naisjoukkuekin.

 

[Espoon Siniset]

Muutaman vuoden siirtymäajalla kyllä.

 

[Håkanhead]

Ei kiitos. Seurat pyrkivät sijoittamaan rahansa järkevästi ja naisten jääkiekko ei sitä ole.

 

[Pitakissa]

Pakko on huono. Vaikka kannatan tasa-arvoa, vastustan yleisestikin yrityksiä luoda sitä kiintiöillä ja sääntelyillä. Mielestäni tuollainen pakko loukaisi myös elinkeinovapautta, kun toimintaa A harjoittavan yhtiön olisi pakko harjoittaa toimintaa B. On myös esimerkiksi Kuortane, jolla on hieno urheiluopistoon perustuva naisjoukkue ja joka kärsisi tuollaisesta.

 

[Glove]

Jos se naisjoukkue olisi pakko olla niin luultavasti liigaseurat sitten vaatisivat, että heidän naisjoukkueensa muodostavat suljetun Naisten Liigan.

 

[Yön Kärppä]

Pakko kuuluu sosialismiin, vapaaehtoisuus markkinatalouteen.

Selkeä ei tälle. Tietenkin kaupungin kuuluu tukea sekä poikien ja tyttöjen liikuntaa, mutta seurojen tehtävä on tehdä tulosta.

 

[juba]

Pakko kuuluu sosialismiin, vapaaehtoisuus markkinatalouteen.

Selkeä ei tälle. Tietenkin kaupungin kuuluu tukea sekä poikien ja tyttöjen liikuntaa, mutta seurojen tehtävä on tehdä tulosta.

Toisaalta jos vaikka Porissa jaettaisiin jäävuorot parhaan tarjouksen mukaan niin jääkiekkojoukkueista ässät pelaisi vain sm-liigapelit hallissa ja kaikki muut pelit vieraissa sekä myös harjoitukset jossain muualla . Ja sitten muuten taitoluisteltaisiin tai olisi konsertteja. eli kyllä jääkiekko on sosialismia. Samoin Raumalla naiset siivoaa , että miehet voi pelailla jääkiekkoa ja Oulussa rokkikukot maksaa urheilijoiden palkat

 

[Timbit]

Ja sitten kun naisten joukkueeseen ei löydy tarpeeksi pelaajia, niin toimitaan miten?

 

[I am not Jesus]

Ja sitten kun naisten joukkueeseen ei löydy tarpeeksi pelaajia, niin toimitaan miten?

Haetaan väkisin naisia työpaikoilta pelaamaan.

 

[Malmi]

Ja sitten kun naisten joukkueeseen ei löydy tarpeeksi pelaajia, niin toimitaan miten?

Aletaan muuntamaan miesten joukkueen pelaajia naisten sarjaan kelpoisiksi. Näin saadaan eräänlaisia hybridipelaajia, joilla on mahdollisuus pelata molemmissa sarjoissa ja käydä kummassakin vessassa. Ns. "Taxi squad".

 

[aquanqua]

Pakko on huono. Vaikka kannatan tasa-arvoa, vastustan yleisestikin yrityksiä luoda sitä kiintiöillä ja sääntelyillä. Mielestäni tuollainen pakko loukaisi myös elinkeinovapautta, kun toimintaa A harjoittavan yhtiön olisi pakko harjoittaa toimintaa B. On myös esimerkiksi Kuortane, jolla on hieno urheiluopistoon perustuva naisjoukkue ja joka kärsisi tuollaisesta.

Liiga on seurojen oma projekti ja voivat omistajina sopia siihen liittyvistä järjestelyistä aika vapaasti tahtonsa mukaan. Ei tuossa julkinen valta tai edes joku määräävässä markkina-asemassa oleva ulkopuolinen kilpaileva yksityinen taho rajoittaisi seurojen mahdollisuuksia toimia markkinoilla tahtonsa mukaan.

Muuten samaa mieltä. Hieno homma, että monet seurat tukevat naiskiekkoa ja sitä tukea voitaisiin Liigan ja seurojen toimesta kehittää ja synkata entisestään; varmasti näin myös tullaan tekemään. Mutta isossa kuvassa huipputason naiskiekon on hyvä kehittyä ’luontaisesti’. Liiga-seurojen osalta on myös huomioitava se, että seuroissa taidetaan mennä sen oman ydintouhunkin kanssa aika pitkälle ”kädestä suuhun” -meiningillä ja jopa yksittäiset vaikeat kaudet voivat ajaa seurojen talouden ahtaalle. Siltä osin tuollaisen pakollisen taloudellisen lisärasitteen asettaminen seuroille ei vaikuta perustellulta.

 

[Moonshine Man]

Muutaman vuoden siirtymäajalla kyllä.

Samaa mieltä. Käsittääkseni seuraurheilussa laajalti nähdään jo, että naiset ovat se kuluttajasegmentti jossa on eniten kasvunvaraa. Itse näen pelkästään positiivisena asiana naisurheilun sekä profiilin että tason nousemisen.

 

[Mane]

Voisiko myös kausikortteihin ja miksei ottelulippuihinkin sisältää pakon käydä myös saman joukkueen naisten otteluissa, niin naisurheilun profiili ja taso nousisivat? Aluksi siirtymäaikana malliin: 5 miesten ottelua aukeaa 1 naisten ottelulla ja lopullisena tavoitteena tietysti 50-50.

 

[ernestipotsi]

Voisiko myös kausikortteihin ja miksei ottelulippuihinkin sisältää pakon käydä myös saman joukkueen naisten otteluissa, niin naisurheilun profiili ja taso nousisivat? Aluksi siirtymäaikana malliin: 5 miesten ottelua aukeaa 1 naisten ottelulla ja lopullisena tavoitteena tietysti 50-50.

Samoin katsojille kannustusvelvoite. Vähän samaan tapaan silloin kun alakoulussa oli synttärit ja kaikkien oli pakko laulaa onnittelulaulu - myös sille opettajan lellikkioppilas-Tiinalle - joka oli jo silloin (ja on yhä) ihan täysi mulkku. Ja jos ei laulanut - ei saanut karkkia.

Kannustus ei voi kuitenkaan olla liian äänekästä ja sen täytyy olla kaikin puolin sukupuolisensitiivistä. Jos taputtaa kotijoukkueelle - on taputettava myös vierasjoukkueelle. Aggressiiviset, passis-aggressiisivet sekä mikroaggressiiviset ilmaukset tyyliin "Taistele", "HEEEEEI" ja "Stadi" (tai mikä tahansa muu paikkakunta osana chanttia) ovat ehdottoman kiellettyjä.

Erityisen tuomittavaa on pelaajiin suoraan kohdistuvat huutelut. Esimerkiksi jos kaukalon laidalla 6v tyttöoletettu huutaa "Moi Äiti", niin tästä on tuomittava ensimmäisestä huutelusta kuukauden pelikielto ja toistuvana tekona pysyvä porttikielto kaikkiin jäähalleihin.

 

[Sanainen arkku]

En usko, että olisi edes laillista.
Siksi toisekseen pakko on metodina erittäin huono. Vem är eri mieltä?
Pakotettuna toiminnassa olisi myös tietty laatulattia. Ajatellaanpa vaikka Lappeenrantaa, jossa opiskelupaikat ovat lievästi tekniikkapainotteisia. Tai Mikkeliä, jonne pelaajia jouduttaisiin käytännössä ostamaan isommalla rahalla kuin muualle.

Jotain porkkanantapaista voisi käyttää mieluummin. Esimerkiksi TV-sopimuksesta tietty osuus jaettavaksi naisten liigaan osallistuville seuroille siihen toimintaan korvamerkitysti. En kyllä kannata sitäkään.

Naisurheilun nillitys ei ole oikein uskottavaa niin kauan, kun katsoja- ja mediakiinnostuskato ei koske pesäpalloa. Tutkikaa, mitä pesis tekee oikein ja tehkää sama.

 

[lunde]

Kysymys on ehkä vähän provosoiva mutta kysytään silti. Eli pitäisikö Liiga-lisenssin ehtoihin kuulua naisten joukkue pakolliseksi?

Aiheellinen kysymys, joka ei ole mielestäni yhtään provosoiva, vaan varsin asiallinen. Olkiukkojakin sisältävistä vastauksista päätellen osa kirjottajista on kuitenkin provosoitunut kysymyksestä. En tiedä, mitä se kertoo jääkiekkoyhteisöstämme niin tällä keskustelupalstalla kuin kaukaloidenkin laidalla. Reaktiot eivät sinänsä ole mitenkään uusia, vaan jääkiekkoyhteisön asenneilmaston vuodesta toiseen jatkuva ummehtuneisuus suorastaan turhauttaa. Jopa jotkut arvostetut nimimerkitkin karnevalisoivat tässäkin ketjussa aiheesta keskustelun ihan älyttömillä vertauksilla jostain kausaripakosta tai kannustusvelvoitteesta. En suorastaan ymmärrä, mistä voimakkaat reaktiot kumpuavat. Mikä naisissa oikein pelottaa ja mitä ajatellaan menetettävän, jos naisten jääkiekko nousisi pois marginaalista? Kun monet lajit yrittävät hakea kasvua sieltä, mistä sitä on saatavilla, niin jääkiekon kaltaisen pienen lajin maailmanlaajuinen, mutta etenkin kotimainen yhteisö tuntuu tekevän vielä vuonna 2023 kaikkensa, että naisten jääkiekko ei vaan pääsisi jaloillensa ja sama tosiäijien pieni piiri saisi jatkaa pyörimistään.

Koska ketjun avausviestissä ei avata tarkemmin, mitä naisten joukkueen pakollisuus miesten liigalisenssin saamiseksi tarkoittaisi käytännössä, on hieman hankala vastata kyllä/ei-vastaukseen. Joka tapauksessa olen itsekin peräänkuuluttanut miesten liigajoukkueilta jonkinlaista "yhteiskuntavastuuta" tms. mitä sanaa nyt haluaa käyttääkin saman seuran naisten joukkueiden tukemisessa vähintääkin viestinnän osalta.

Kerään tähän vastaukseeni tietämiäni esimerkkejä niin Suomesta kuin Ruotsistakin, mitä "naisten joukkueen pakollisuus" voisi tarkoittaa käytännössä.


Ruotsista lyhyesti

Jos aloitetaan vaikka Ruotsista, niin naisten maajoukkueen vuosia kestäneestä alisuorittamisesta huolimatta seurajoukkueiden tasolla ollaan monella tavalla Suomea edistyksellisempiä. Ymmärtääkseni Pohjanlahden toisella puolellakaan myönteinen kehitys ei ole lähtenyt pelkästään lajin sisältä, vaan siihen on ohjattu valtiotasolta niin, että saadakseen edelleen yhteiskunnan rahallista tukea jääkiekon on pitänyt tarjota tytöille ja naisille yhtäläiset mahdollisuudet jääkiekon pelaamiseen. Ennen kuin joku alkaa jo askarrella olkiukkoa, niin yhtäläinen mahdollisuus ei tarkoita automaattisesti, että naisten pääsarjatasolla pitäisi maksaa miesten pääsarjatason palkkoja. Ennen kaikkea se yhtäläinen mahdollisuus tarkoittaa liiton, maajoukkueiden ja seurojen resurssien jakamisessa myös naisten ja tyttöjen huomioimista. Puhutaan siis valmentajista, jäävuoroista, tiedottamisesta, markkinoinnista jne. Todennäköisesti Suomessakin vaadittaisiin urheilun tukivaroista päättäviltä elimiltä rajauksia, että tällaisia reunaehtoja voisi tulla jääkiekkoon.

Pohjoisen kiekkodynastia Luleå/MSSK

Ruotsista nostetaan toistuvasti esille Luleå, joka viime vuosikymmellä yhdistyi MSSK:n kanssa, jolla oli jo naisten joukkue pääsarjatasolla. Pääsarjan keskikastin joukkue nousi heti kärkijoukkueeksi ja on voittanut yhdistymisen jälkeen kuusi seitsemästä jaossa olleesta mestaruudesta. Lisäksi ilman koronan keskeyttämiä loppuotteluita myös keväällä 2020 olisi voinut tulla mestaruus. Useiden Naisleijonat-pelaajien seurajoukkue Luleå on taannut näkyvästi yhtäläiset mahdollisuudet muun muassa harjoitustilojen ja -vuorojen osalta. Seuran bussia koristaa niin miesten kuin naisten edustusjoukkueiden pelaajien kuvat jne. Palkoissa naisten joukkue ei tietenkään pääse SHL-pelaajien tasolle, mutta ymmärtääkseni suurin osa naisten joukkueesta saa sen verran palkkaa, että pelaajat ovat päätoimisia jääkiekkoilijoita eli pelaamisella pystyy myös elämään. Luleå on onnistunein esimerkki, mutta vastaavaa kehitystä on tapahtunut toki muissakin ruotsalaisseuroissa.

HIFK – mestariksi 25 haudassa vietetyn vuoden jälkeen

Viime keväänä Naisten Liigan voittanut HIFK on tietyllä tavalla "Suomen Luleå". Naisten SM-sarjan perustajajoukkueisiin kuuluneessa HIFK:ssa lopettiin naisten joukkue kevään 1989 pronssimitalin jälkeen. Tuon jälkeen HIFK oli enemmän tai vähemmän pois naisten kiekkokartalta noin 25 vuotta, kunnes niin jääkiekkoliitossa kuin HIFK:ssakin herättiin, että naisten ja tyttöjen sarjoissa oli pääsarjatasoa myöten Helsingin kokoinen aukko. Kaupungin rajan takana oli Bluesin naiskiekkodynastia, mutta Helsinki-keskeisessä Suomessa sekään ei ole sama asia, jos Suomen isoimmalla kaupungilla ei ole nousua tekevässä lajissa juuri minkäänlaista roolia. HIFK:ssa aloitettiin liiton avustuksella tyttökiekkoilun kehittäminen toden teolla ja myös yhteistyöseura Red Wingsin alla alettiin pelata naisten Suomi-sarjaa ja Mestistä.

Syksyllä 2018 oli otettu jo niin monta askelta, että oli aika palata HIFK:n nimellä myös naisten sarjoihin. Kilpipaitainen joukkue voitti käytännössä liigatason joukkueella Mestiksen ylivoimaisesti ja hoiti nousukarsinnatkin kunnialla. Neljä nousujohtoista kautta Naisten Liigassa johti aina edellistä kautta parempiin tuloksiin ja kruununa viime keväänä nähtiin panostuksien ja laadukkaan tekemisen väistämätön seuraus eli Suomen mestaruus. Jos 2000-luvun alku oli Bluesin dynastiaa, niin tällä hetkellä näyttää alkavan HIFK:n dynastia Naisten Liigassa.

HIFK:n naiset toimivat edelleen virallisesti ry:n alla, mutta miesten liigajoukkueen osakeyhtiö on tukenut naisia runsaasti niin rahallisesti kuin muillakin tavoin. Miesten joukkue on mm. sponsorisopimuksia neuvotellessaan edesauttanut naisten joukkuetta neuvottelemaan sopimuksen saman sponsorin kanssa. Naisten peliasut ovat luonnollisesti samanlaiset kuin miesten joukkueellakin. HIFK:n budjetti oli viime kaudella selvästi isoin Naisten Liigassa ja puolet tuosta potista tulee uutisten mukaan rahallisena tukena miesten joukkueelta. Ymmärtääkseni tuossa tuessa puhutaan käytännössä noin 100 000 eurosta kausittain ja HIFK:ssa tuon investoinnin on ajateltu palaavan takaisin uusina katsojina ja sponsorituloina. Ehkä taustalla on ihan vaan myös arvoja, joiden mukaan on vain oikein tehdä niin, vaikka raha ei ainakaan heti tulisikaan takaisin.


HPK – ry:n alta miesten oy:n osaksi

HPK:n naisten joukkue taitaa olla tällä hetkellä virallisesti ainoa Naisten Liigan joukkue, joka toimii miesten liigajoukkueen osakeyhtiön alla. Tuo muutos tapahtui muutama vuosi sitten. Asiasta on tiedotettu positiivisuuden kautta, mutta oy:n alle siirtymistä edeltänyt pelaajapako aiheutti ainakin itselleni sellaisen tulkinnan, että miesten joukkueen kanssa samaan organisaation siirtyminen saattoi olla keino pelastaa HPK:n naisten joukkue. Joka tapauksessa hienoa, että HPK miesten organisaatio teki historiallisen ratkaisun ottaa virallisesti naisten joukkueen osaksi organisaatiotaan. Toistaiseksi HPK naisten joukkue ei ole vielä kuitenkaan noussut ihan Naisten Liigan kärkijoukkueiden riviin, vaikka etenkin ulkomailta on haettu joka kausi vahvistuksia. Kenties tällä kaudella se jo tapahtuu, eikä kaudesta jää jälleen kerran pieni alisuorittamisen maku. Tosin HPK oli viime kaudella kyllä pronssiottelussa mukana eli melko hyvin kausi kuitenkin sujui, vaikka keskikastin joukkue jäikin kauaksi kärkikolmikosta.

TPS – nais- ja tyttökiekkokultuurin rakentamista Turkuun

Turussa naisten joukkue toimii edelleen ry:n puolella juniorien kanssa, mutta ymmärtääkseni miesten joukkueen kanssa on kuitenkin tehty yhteistyötä niin tiedottamisen osalta kuin monenlaisissa tempauksissakin. Miesten joukkueen teemaotteluiden pelipaitoja on ainakin huutokaupattu naisten joukkueen tukemiseksi. Sattumoisin yhteistyön tiivistyttyä ison osan 2000-luvusta alemmilla sarjatasoilla pelannut TPS nousi takaisin pääsarjatasolle ja on kunnostautunut myös HIFK:n ja HPK:n kanssa ulkomaalaispelaajien hankkimisessa. Ulkomaalaispelaajia on toki nähty joitakin yksittäisiä muissakin seuroissa ja esimerkiksi sijainniltaan haasteellisessa paikassa oleva RoKi on pyrkinyt täyttämään suomalaispelaajien vajetta ulkomaalaipelaajilla. Ulkomaalaispelaajia on nähty aiempaa enemmän joidenkin seurojen panostusten kasvamisen myötä, mutta myös suomalaisten kärkipelaajien siirtyessä muihin sarjoihin, joissa ei tarvitse maksaa pelaamisesta, vaan saattaa jopa saada korvauksen pelaamisesta.


"Pakollinen naisten joukkue" voisi olla myös alasarjajoukkue

Tuossa joitakin nykyisiä esimerkkejä Naisten Liigasta. Miesten liigajoukkueille pakollisen naisten joukkueen ei tarvisi mielestäni tarkoittaa sitä, että naisten joukkueen pitäisi olla pääsarjajoukkue. Alemmillekin sarjatasoille tarvitaan joukkueita. Varsinkin nyt monen seuran luopumisen vuoksi alemmilla sarjatasoilla on yhä enemmän liigaseurojen akatemiasarjoja, jotka pahimmillaan osallistuvat jopa liigakarsintoihin, kuten nähtiin viime keväänä HIFK:n ja Kiekko-Espoon akatemioiden kanssa. Viime vuosilta on monta surullista esimerkkiä, jossa miesten liigapaikkakunnilla on luovuttu naisten joukkueesta kokonaan. Tällaisia joukkueita ovat esimerkiksi JYP, Sport ja viimeisimpänä Lukko.

Kaikessa tässä on hyvä muistaa, että miesten liigaorganisaation alle siirtymisessä ei aukea automaattisesti taivas sen paremmin nykyisille kuin uusillekaan naisten joukkueille. Pahimmassa tapauksessa siellä oy-puolella ei kiinnosta naisten joukkue yhtään sen enempää. Tällainen riski voisi olla edelleen esimerkiksi miljoonavoittoja tahkoavissa Kärpissä ja Ilveksessä, joissa ry:n alla toimivat naisten joukkueet ovat jääneet aika lailla omilleen. Osittain voi ehkä verrata vaikka liigaseurojen U20 SM-sarjan joukkueisiin, joita ei ainakaan kaikilla paikkakunnilla juurikaan mainosteta, vaikka niissä sentään pelaa miesten joukkueissakin nähtäviä pelaajia.

"Mutta kun naisten jääkiekko ei tuota mitään..."

U20-joukkueet ovat siitäkin hyvä esimerkki, että ne ovat pääosin vain ylimääräinen kuluerä miesten organisaatioille. Niiden kulut perustellaan sillä, että sieltä kasvaa uusia pelaajia liigatasollekin ja ehkä jopa tärkeitä NHL-korvauksia. Joukkuetta kohden ei puhuta yleensä kuitenkaan kovin monesta pelaajasta, mitä yksi ikäluokka tuottaa liigapelaajia. Suurin osa U20 SM-sarjan pelaajista ei pelaa koskaan peliäkään liigatasolla. Jostain syystä tuon sarjan kohdalla ei kuitenkaan itketä samalla tavalla tuottamattomasta sarjasta kuin Naisten Liigan kohdalla, kun joku kehtaa joskus ehdottaa seurojen osoittavan resursseja naisillekin.


Esikuvien merkitystä on vaikea mitata rahassa

Pakollinen naisten joukkue olisi siitä tärkeä, että silloin ympäri Suomea liigapaikkakunnilla olisi varmuudella naisten joukkueet. Kun seuralla on naisten joukkue, silloin seuran tyttöjunioreilla on lähellä esikuvia ja tavoite, jota kohti edetä. Kun seuralla on naisten joukkue, seuraava askel on lähteä kehittämään tytöille pelaajapolkua joko poikien mukana, tyttöjen omissa joukkueissa tai molemmissa. Liigaseurojen naisten joukkue toimisi samanlaisena tavoitteena myös alueen pienemmissä seuroissa pelaaville tytöille. Jo pienet pojat voivat unelmoida pelaavansa liigajoukkueessa tai NHL:ssä. Jääkiekosta innostuneille tytöille ei ole välttämättä minkäänlaisia saman sukupuolen esikuvia, kun liittokin yrittää parhaansa mukaan piilottaa näkyvistä niin Naisten Liigan kuin Naisleijonienkin pelit.

On myös esimerkiksi Kuortane, jolla on hieno urheiluopistoon perustuva naisjoukkue ja joka kärsisi tuollaisesta.

Kuortaneen "hieno joukkue" perustuu liiton projektiin ja pelaajien vanhempien rahoihin, kun urheiluopiston joukkueen ajatellaan kehittävän pelaajaa ja antamaan paremman mahdolllisuuden päästä esim. tyttöleijoniin tai valmistamaan NCAA-yliopistokaukaloihin. Tokihan moni Kuortaneen pelaaja on edennyt aina Naisleijoniinkin asti, mutta todennäköisesti moni noista lahjakkuuksista olisi päätynyt ihan samaan pisteeseen jossain aidossa seurajoukkueessa pelatessaankin.

En tiedä, onko pakollinen naisten joukkue oikea tapa nopeuttaa naisten jääkiekon kehittymistä Suomessa, mutta seurojen vapaaehtoisuuteen perustuvalla nykymallillakaan ei tunnu tapahtuvan mitään. Samaan aikaan kilpailevissa maissa kurotaan Suomen etumatkaa kiinni tai on jopa menty Suomen ohi. Ainakin pakollinen naisten joukkue pakottaisi yhä useamman jääkiekon parissa toimivan kohtaamaan naisten jääkiekon oikeasti. Samalla sen todellisuus tulisi yhä useammalle tutummaksi ja myös asenteet saattaisivat muuttua myönteisemmiksi.

 

[Kuuukko]

Vastasin "en osaa sanoa", koska pakollisuus. En usko että tuo on se oikea tapa, koska tämä tuli johtamaan tilanteeseen jossa seurat vaatisivat varmasti naisjoukkueilleen myös liigapaikkaa ja tätä myöten ollaan saman mörön äärellä kuin U20-sarjassa tällä hetkellä, että käytännössä sarjaan voi vain nousta, mutta ei pudota.

Taloudellisesti ajateltuna osa liigaseuroista elää nyt jo tiukilla, ja vaikka kuinka haluaisi ajatella toisin, niin naislätkä ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kovin hyvällä pohjalla. Toisaalta liigajoukkueiden tuki olisi hyvä ensiaskel kohti naiskiekkoilun nousua, mutta riski on myös olemassa että osa joukkueista pyörittäisi joukkueita melkeinpä talkoovoimilla, jolloin tasoerot isompien resurssien joukkueisiin voisi kasvaa todella suureksi.

@lunde kirjoitus edellä avasi todella kattavasti naiskiekon tilannetta esimerkeillä ja esimerkiksi HIFK:n malli olisi todella hienoa saada jalkautettua jokaiselle liigapaikkakunnalle. Tuossakin pitää vain muistaa, että HIFK on taloudellisesti terveellä pohjalla ja heillä on resurssia investoida myös naiskiekon puolelle.

Yhteistyötä varmasti jokaisella paikkakunnalla voisi tehdä jo nyt. Esimerkiksi miesten joukkueen viestintä- ja markkinointikoneisto voisi varmasti toimia yhteistyössä (tai jopa molempien joukkueiden yhteistoimintona) naisten joukkueen kanssa, koska se potentiaalinen asiakaskunta on jo olemassa. Yhtälailla sponsorineuvotteluissa voisi ajaa molempien joukkueiden asiaa kerralla. Voisi kuvitella ainakin isoille yrityksille olevan helpohkoa myydä tasa-arvon nimissä sama sponssipaikka myös naisjoukkueen osalta lisähinnalla.

Lähtisin itse liikkeelle siitä, että tytöille tulee tarjota yhtäläiset mahdollisuudet lätkän harrastamiseen (jäävuorot, valmennus yms) kuin pojillekin. Tuota kautta harrastajamäärät pitäisi saada kasvuun ja myös jatkettua harrastusta sinne aikuisuuden kynnykselle asti, jolloin olisi myös painetta ylläpitää naisten joukkueita. Oli kyseessä sitten Liiga- tai Mestistason joukkue. Nyt miesten Liigajoukkueilta vaaditaan jo junnuputkea, joten tuohon kylkeen voisi vaatia samanlaista myös tyttöjoukkueille.

 

[Glove]

Lähtisin itse liikkeelle siitä, että tytöille tulee tarjota yhtäläiset mahdollisuudet lätkän harrastamiseen (jäävuorot, valmennus yms) kuin pojillekin. Tuota kautta harrastajamäärät pitäisi saada kasvuun ja myös jatkettua harrastusta sinne aikuisuuden kynnykselle asti, jolloin olisi myös painetta ylläpitää naisten joukkueita. Oli kyseessä sitten Liiga- tai Mestistason joukkue. Nyt miesten Liigajoukkueilta vaaditaan jo junnuputkea, joten tuohon kylkeen voisi vaatia samanlaista myös tyttöjoukkueille.

Aika monessa paikassahan on täysin samat mahdollisuudet kuin pojilla, koska tyttöjen vähäisen määrän takia saavat/joutuvat pelaamaan poikien joukkueissa. Vaatisi melkoista kasvua tyttöharrastajien määrässä, että heille saataisiin omia joukkueita. Esim. Kärpillä näyttää olevan U14 tyttöjoukkue ja siinä 10 pelaajaa. Paljon tarvittaisiin lisää, jotta saataisiin edes joka toiseen ikäluokkaan joukkueellinen tyttöjä.

 

[Sanainen arkku]

Aika monessa paikassahan on täysin samat mahdollisuudet kuin pojilla, koska tyttöjen vähäisen määrän takia saavat/joutuvat pelaamaan poikien joukkueissa. Vaatisi melkoista kasvua tyttöharrastajien määrässä, että heille saataisiin omia joukkueita. Esim. Kärpillä näyttää olevan U14 tyttöjoukkue ja siinä 10 pelaajaa. Paljon tarvittaisiin lisää, jotta saataisiin edes joka toiseen ikäluokkaan joukkueellinen tyttöjä.

Ongelma ei edes ole ongelma. Siis se, ettei jääkiekon pelaaminen kiinnosta riittävästi tyttöjä. Tai on se tietysti ongelma niille, ketä kiinnostaisi, mutta mukaan ei saada riittävästi kanssakiinnostuneita.

Voidaanko asetelmaa katsoa niin, että kulttuuri ohjaa poikia ahtaampaan harrastusvalikoimaan, jossa jääkiekolla on valtava hegemonia maan isoissa kaupungeissa?

Miksi sama ahtaus pitäisi pakottaa tytöillekin?
Minua ei kiinnostaisi ainakaan jääkiekkoharrastuksen kaikki ikävät puolet. Vaikka ei tarvitsisi edes itse maksaa laskuja, niin jo pelkkä ajatus siitä varustehuollon määrästä vistottaa. Muistan käsien haisseen kilvelle ja räpylälle käytännössä aina. Toki ne olivat elinkaarensa siinä kohdassa, missä Corollat ja Hiacet laivataan Afrikkaan.

 

[Hangon keksi]

En usko, että olisi edes laillista.

Eikös nytkin ole lisenssiehdoissa se että seuroilla on oltava juniorijoukkueet poikien sarjoissa? Miksi tuo naisten joukkueen vaatiminen olisi yhtään laittomampaa?

 

[Yön Kärppä]

Joka tapauksessa olen itsekin peräänkuuluttanut miesten liigajoukkueilta jonkinlaista "yhteiskuntavastuuta" tms. mitä sanaa nyt haluaa käyttääkin saman seuran naisten joukkueiden tukemisessa vähintääkin viestinnän osalta.

Oli kokonaisuutena hyvä viesti, opin siitä lisää naisten jääkiekosta.

Tuo kohta kuitenkin jäi mieleen. Miesten jääkiekkojoukkueet ovat yrityksiä siinä missä muutkin, heidän tavoite ja velvoite on tehdä voittoa.

Oululaisena sanon, että on ehdottomasti kunnan (tai valtion) tehtävä hoitaa että oululaiset tytöt saavat harrastaa esimerkiksi jääkiekkoa siinä missä pojatkin. Mutta se ei ole Oulun Kärppien tehtävä, jos se tuottaa tappiota rahallisesti. Yhteiskuntavastuuta ei siis tule olla mielestäni miesten joukkueilla.

Näkisin, että naisten A-maajoukkueen brändiä tulee parantaa ennen kuin parannetaan naisten jääkiekkoa yleisesti Suomessa.

 

[Sanainen arkku]

Eikös nytkin ole lisenssiehdoissa se että seuroilla on oltava juniorijoukkueet poikien sarjoissa? Miksi tuo naisten joukkueen vaatiminen olisi yhtään laittomampaa?

Toisaalta näinkin joo.

Jos naisten jääkiekolle haluttaisiin kanavoida tukea, se tulisi mielestäni olla siivu TV-rahoista jonka kukin yhtiö voisi osoittaa itse valitsemalleen aikuisten naisten jääkiekkojoukkueelle omalla alueellaan.

Mutta ei kai ihan oikeasti voida vaatia Jukureilta samaa panosta kuin Ilvekseltä, TPS:ltä tai edes JYP:ltä?
Sitten on esimerkiksi Lahti, jossa ringetellä on ollut kohtalaisen vakiintunut asema. Syötäisiinkö pakolla luodulla rahoituksella toisen lajin lautaselta?

Toinen kysymys on, miten hyväksyttävää on se, että julkista rahaa kanavoidaan monien eri reittien kautta miesten ammattilaisurheiluun. Mitä hyötyä vaikkapa ammattikorkeakoulu saa siitä että sponsoroi liigaseuraa? Aika vahvat värilasit tarvitaan, jos uskoo että niille rahoille tulee jotain vastinetta.

 

[nummenkallio]

Pakottamalla ei tule mitään hyvää. Naisten jääkiekko oli maajoukkuetasolla nousussa, mutta se sössittiin ihan itse typerään riitelyyn. Sarjatasolla pientä nousua lienee havaittavissa, mutta kaiken pitää perustua aitoon kiinnostukseen.

Kannattaa katsoa, mitä naisten jalkapallon puolella on tehty. Sarjatasolla Suomessa nousu on ollut ehkä vielä maltillisempaa, mutta esimerkiksi Helmareiden arvostus on noussut takavuosista kovasti, ja kansainvälisellä tasolla naisten jalkapallo menee ihan rakettimaisesti ylöspäin. Yksi syy on tason nousu, ainakin naisten arvokisapelit ovat nykyään ihan hyvätasoisia ja mielenkiintoisia.

Jotain oppia tuolta on pakko olla otettavissa, vaikka jalkapallo paljon isompi laji onkin.

 

[obi-wan]

Sitten on esimerkiksi Lahti, jossa ringetellä on ollut kohtalaisen vakiintunut asema. Syötäisiinkö pakolla luodulla rahoituksella toisen lajin lautaselta?

Toinen kysymys on, miten hyväksyttävää on se, että julkista rahaa kanavoidaan monien eri reittien kautta miesten ammattilaisurheiluun. Mitä hyötyä vaikkapa ammattikorkeakoulu saa siitä että sponsoroi liigaseuraa? Aika vahvat värilasit tarvitaan, jos uskoo että niille rahoille tulee jotain vastinetta.

Aah, ringette. Laji jossa pelissä on aina enemmän pelaajia kuin katsojia.

Mutta tuohon rahan kanavointiin. Jääkiekkoon on kanavoitu kärrykaupalla Kummolan lobbauksen perusteella aikoinaan. Se on kohdistunut pääosin miesten ja poikien harrastamiseen. Harvalla seuralla kun olisi nykyisiä mahdollisuuksia ilman aikoinaan suoritettua rahoitusta harjoitustiloihin.

Tällä hetkellä tyttöjen pelaaminen on aika vaikeaa. Ja sen vuoksi puhtaita tyttöjoukkueita on todella vähän. Yhtä selkeää poppaskonstia ei ole, vaan kuten Ruotsissa, olisi hyvä ensin rakentaa liittotason strategia ja tämän jälkeen tehdä asioita seuratasolla.

Kopioin alle aiemmin muualle kirjoittamani viestin jossa fokus Ilveksessä:

--

Tämä ei niinkään mene tähän kauteen vaan yleiseen tilanteeseen ja omiin kasvatteihin. Niitä on Ilveksessä melko vähän.

Kun olen suht läheltä seurannut tilannetta niin samaan aikaan on erittäin hyvä, että Ilves tarjoaa kiekkokoulun tytöille mutta samaan aikaan ongelma on se, että selkeästi innokkaille tytöille ei tarjota mahdollisuutta pelata poikien kanssa.

Viime kaudella eräs tyttö selkeästi osoitti innostusta hakea enemmän haastetta. Päätyi pelaamaan Tapparan sateenvarjoseuraan ja perään oli kyselty kun oli ilmoitettu, että jatkossa pelaa myös pojissa ja seura on X. Ennen sitä ei mitään reaktiota. Ja jo kauden aikana kehitys on ollut melkoinen.

Kisassa pelaa laskelmieni mukaan 6 tyttöä. Ilveksestä tiedän U9 ja vanhemmista yhden.

Tapparan puolella pelkästään U10 ryhmässä on 3 tyttöä. Ja Pirkanmaalta naisten maajoukkueeseen on viimeksi noustu Tapparan kasvatteina.

Lupaavia tyttöjä löytyy onneksi U16 ringistä ja Akatemiasta. Mutta esim Tapparalla on ihan kova kaksikko 2010-syntyneissä kun Sitari ja Eriksson pelaavat siellä poikien pelit.

Pointtina kai tässä, mitäs pitäisi tehdä.

---

Eli summattuna, seurat eivät oikein osaa käsitellä tätä hommaa, ei osata löytää sitä hyötyä mikä tyttöpelaajien mahdollisesta kasvusta on eikä täten siihen oikein panosteta.

On seuroja joissa tyttöjen toiminta sanotaan suoraan työkaluksi saada Timanttiseura-diplomi ja sitten vedetään minimillä. Ei sekään hyvä ole, ei ole ihme jos tuolloin ollaan vain kulu.

Pakko ei ole työkalu. Vaaditaan kokonaisvaltaista strategista toimintaa. Ei naisten jalkapallonkaan pitänyt olla liiketoimintaa mutta kyllä se vain on jossain päin maailmaa sellaista. Ja siihen on tarvittu pitkäjänteistä toimintaa