Minua on aina jäänyt harmittamaan kun kotikylässä oli ollut isohko trombi 60-luvun lopulla enkä ollut mennyt edes syntymään. Naapurin katto lensi puutarhaamme ja puut katkaisivat tien Lapualle (meillä enää vain tiilet lensivät katosta). Toisen naapurin isäntä vertasi ääntä sotaan (siihen aikaan hyvin luonteva vertaus tietysti). Tuskinpa trombeja vieläkään kauheasti osataan ennustaa. Se minua harmittaa mediassa, että siellä kyllä hyvin tiedetään nämä suuret epävarmuustekijät ja silti suuresti hehkutetaan ja klikkihuorataan päiväkaudet etukäteen. Huonoa tiedonvälitystä (ei mikään ihme ettei tuota termiä nykyään kauheasti edes käytetä) ja tietysti iloisen kyynistä, huomiotaloutta. Tunne-elämysten välitystä.Silloin vuonna 1961 ei ilmeisesti saatu myrskystä suurempia ennakkovaroituksia. Se vain "tuli yhtäkkiä" ja sitten olikin jo tuurista kiinni, mitä tapahtui. Isäni oli setäni kanssa maalauspuuhissa, kun yhtäkkiä suuri mustan seinämän kaltainen pilvi nousi taivaanrannasta. Tajusivat lopettaa ajoissa.
Viimeksi muokattu: