Tammikuun tasaus oli Kerholta erittäin hyvä. Kerho valittiin, koska arvioitiin olevan helpoin vastustaja. En sano, ettei ehkä näin olisi ollutkin, valinta oli mielestäni ihan perusteltu. Tulokset kuitenkin sitten olivat tylyhköt, toki voittomaalit on vähän niin ja näin, mutta pitkässä juoksussa todella tärkeitä.
Kerhon suoritus taas itse otteluissa oli mainio. Saarinen teki väkevän paluun, vaikkei maaleja tehnytkään. Oli kuitenkin oma kihakka itsensä ja Arsi on nostanut tasoaan. Ihan oikein Vainiota huilautettiin toinen peli. Nyt on tärkeää olla hereillä peluutuksen kanssa muutenkin. Syytä antaa tarvittaessa etenkin näille nuoremmille kavereille lepoa, koska ukkoja kuitenkin on ja kaikilla on hyvä olla tuntuma päällä.
Kerhon kolmonenkin on saanut taas itseään vähän enemmän hereille. Puolustaa kohtuullisen kivasti ja pelaa väkevää peliä. Luomalakaan ei lähde vastustajan sinisellä riplaamaan, vaan toisella tapaa pelaa kiekon syvään ja lähtee perään painimaan. Kiilholma alkaa taas parantaa tasoaan pienehkön suvannon jälkeen.
Vilkaisu sarjataulukkoon kertoo kaiken oleellisen. Tasapisteissä tullaan jäämään oikeastaan kaikkien taakse, mikä on perseestä näin tasaisessa keskikastissa. Voittamalla toisaalta omat rästipelit, ollaan tämän hetken kakkosen kanssa tasapisteissä. Töttöröö!
