Myönteistä Ilveksestä

[Fresh]

Kotiotteluiden kolmannet erän menneet joulukuun alusta Ilvekselle 19-4, tuo on kyllä hieno tilasto. Jotenkin taas oli sellainen fiilis lauantaina että eka erä on lähinnä lämmittelyä kun tiesi että loppua kohti alkaa taas show ja homma hoidetaan :D Harvinaisen kova luotto kyllä tämän jengin rutiiniin tällä hetkellä.

Lehdistötilaisuudessa otettiin myös kantaa tuohon että oliko kymmeneen viime peliin (joista kaikista tullut pisteitä), seitsemän kertaa oltu tappiolla ja aina kaivettu se tasuri vähintään. Hölö tuohon sanoi että mieluummin ei oltaisi tappiolla ja ei tarvisi sieltä nousta mutta pitää aina muistaa että sen tappioaseman aiheuttava ottelun avausmaali voi tulla jostain ihan yksittäisestä virheestä, pompusta tai hörpystä millä ei ole mitään tekemistä pelin virtauksen kanssa. On siis erittäin tärkeää että joukkueella ei tuollaiseen katkea selkäranka, niinkuin viime kaudella kävi käytännössä joka kerta etenkin kotona.

 

[Fresh]

Hieno veto tällaiseen peliin missä paljon väkeä, ja etenkin nuorempaa porukkaa ja niitä ensikertalaisia keille homma voi olla vähän vierasta vielä. Maaleja, tunnetta, hyvää meininkiä eikä varmasti käynyt aika pitkäksi edes Hintsasen-pleksishown aikana. Viime kaudella nämä kaikki lastenpelit, perhepelit yms. teemapelit olivat ihan kammottavia esityksiä ja aina vitutti niiden puolesta jotka eivät tuohon olleet tottuneet.

Ylipäätään toki Ilveksen kotipeleihin on tällä hetkellä aika turvallista tulla jos haluaa nähdä hyvän esityksen ja voiton. Viimeiset 16 kotipeliä rekordilla 12-1-2-1 ja 40 pinnaa jäänyt Ilvekselle.

Lukko ollut jotenkin vittumainen vastus viime vuosina mutta tällä kaudella näistä napsittiin 9/12 pinnaa. Tulinpa nyt laskeneeksi että Ässät ainoa joka vienyt Ilvestä keskinäisissä, JYPiä ja TPSää vastaan pisteet tasan ja muita vastaan vihreää rekordia.

 

[chamberlin]

Ihan alkuun pahoitteluni teidän hiekkalaatikolle änkeämisestä, mutta uskon agendani antavan siihen oikeutuksen.
Haluan siis nostaa hattua ja osoittaa vilpittömän onnitteluni siitä, että yksi jäsenistänne, eli edustusjoukkueen hyökkääjä Adam Najman on onnistunut selättämään taudeista hirveimmän: syövän.
Luin tämän uutisen Jatkoajasta tänään ja silmiini kihosi välittömästi iso kyynel, tällä kertaa onnesta. On järjettömän iso asia, että tämän lähes pysäyttämättömän taudin joku pystyy voittamaan ja se on aina ilon ja onnen aihe, riippumatta siitä oletko tavan tallaaja, urheilija, fani tai vaikka puistokemisti-elmeri.

Ja miksi tätä täällä teidän laatikolla fiilistelen?

Olen itse menettänyt oman äitini syövälle ja hän lähti valitettavasti aivan liian aikaisin. Suru oli suunnaton ja vitutus koko taudin vääjämättömään lopputulokseen johtavan loppuajan aivan ylitsepääsemätön, kunnes äitini loi ikuisesti muistiini jääneet ja näin jälkeenpäin (rip äiti) lohtua ja toivoa ja taistelutahtoa luoneen ajatuksen sanomalla: "Minun taisteluni tätä paskaa vastaan on valitettavasti hävitty, mutta rakas poikani jos joskus törmäät syöpään sairastuneeseen, mutta kuitenkin tästä paskasta läpikäyneeseen ja -selviytyneeseen ihmiseen, niin anna hänelle kaikki se rakkaus ja tsemppi, mikä valitettavasti minun kohdallani ei auttanut tämän enempään, vaikka kovasti lohduttikin ja antoi voimia kohdata vääjämätön."

Olen tätä hänen viimeistä toivomustaan noudattanut parhaani mukaan ja minulle se on ollut terapiatyötä, kun olen kohdannut ja jutellut syövästä toipuneiden ihmisten kanssa ja kertonut heille suruni ja äitini eteenpäin pistämän ajatuksen.
Siksi, seurastatuksesta riippumatta, olen iloinen ja toivon kaikkea hyvää Adamille ja koko Ilves-yhteisölle, jolle tämä voittouutinen syövästä varmasti on mieluinen. Urheilu on urheilua ja fanitus fanitusta, mutta ihmisen elämä on seitinohut ja jos joku siltä langalta on meinanut tippua ja uudestaan takaisin elämänlangalle kivunnut, saa hän minulta varauksettoman peukun ja nyt jo edesmenneen äitini liikeellelähettämän toivon viestin!

Tsemppiä Adam ja onneksi olkoon Ilveksen koko yhteisö, kun saitte tärkeän osasen perhettänne takaisin ruotuun..
Kom Igen!!

-chamberlin-

 

[kananlento]

Ihan alkuun pahoitteluni teidän hiekkalaatikolle änkeämisestä, mutta uskon agendani antavan siihen oikeutuksen.

Kertakaikkisen hieno ja tärkeä kirjoitus jota ei pitäisi joutua aloittamaan pahoittelemalla. Kiitos että jaoit ja osanotot äitisi poismenosta, vaikka siitä ehkä hetki onkin jo.

Ja tosiaan enemmän kuin myönteistä, että Najman on takaisin askissa ja terveenä!