Voi vain kuvitella millaista pelintaso on jossain SM-sarjassa jos maaottelussa ja arvoturnauksessa taso on tätä luokkaa mitä nyt nähdyn ottelun ensimmäinen vartti.
No se on sen tasoista, että ei ole pääsarjatason saati jonkun ykkösdivarin naispotkijoilla paljon sanottavaa esim. meidän sekalaisen tasoisista pelaajista kootun peliporukkamme äijille. Kokemusta joukossamme on sieltä sun täältä sarjatasoilta, osa on keskittynyt harrastamiseen ja toiset ovat hakeneet vauhtia jopa maajoukkuekuvioista.
Osaavat nämä lajia aktiivisesti harrastavat naiset pelata ja pahaa sanottavaa ei heistä ole, mutta onhan se naisfutis aina kuitenkin naisfutista.
Vähän sellaista hidastettua futista yhdistettynä junnufutikseen. Osaavat harhautella, mutta tekevät sen niin hitaasti että pallon saa lähes aina pois jalasta. Jos saavat harhautuksen onnistumaan, on keholla aina helppo päästä rinnalle ja pallolle kun eivät ole kovin räjähtäviä lopullisessa ohituksessaan ja lähes aina pelkäävät fyysistä kontaktia eivätkä oikein osaa suojata vaikka haluaisivatkin.
Nopeutensa puolesta eivät pärjää kun ei vaan potku riitä jaloissa ja kehossa ja laukauksetkin ovat niin hiljaisia keskimäärin että eivät tuota juuri ongelmia kenellekään.
Ajoitus on välillä samaa tasoa kuin pojilla keskimäärin 7-vuotiaana, eli pallosilmää ei juuri ole ja kierteet ja pomput tuntuvat olevan aina yhtä suuri mysteeri.
Ja kun vielä minullakin on kokoa 186/90, on keskimääräinen naisfutari helisemässä esim. pääpalloissa ja muissa fyysisissä tilanteissa, eli eivät vaan pärjää. Ei toki tarvitse pärjätäkään, kun ei toistaiseksi ns. sekasarjoja ole olemassa..
Hyvä että pelaavat ja harrastavat, mutta koskaan en alkaisi esim. pikkutyttöjä valmentamaan. Eivät vaan sisäistä hommaa ja hermo siinä menisi kun ei vaan homma suju samaan malliin kuin poikien kanssa. Pojat sentään kehittyvät jatkuvasti ja on se ns. luontainen tatsi hallussa verrattuna tyttöihin jotka vetävät vuodesta toisen samalla tavalla kaikki pallon perässä ja esim. pitkään palloon mennään vasta viidennellä pompulla.
