Joskus vuosia sitten palstalle potaamani paskalista on edelleen melko validi sellaisenaan.
- Tummaihoisten naisartistien mukaseksikkäästi kiekuma r&b on aivan anaalista (artistin ihonvärillä ei sinänsä ole merkitystä, motown-afro on vaan tavanomaisin esimerkki)
- Homojen ulina (80-lukuinen synapoppi ja naismaiset miesartistit, Stock-Aitken-Waterman ym.) on hanurista
- Pikkutytöille suunnattu poika-/tyttöartistien poppi on suoraan persposkien välistä
- Teini-iästä ohi menneille "aikuisille naisille" myytävä naisartistimusa tyyliin Celine Dion on tympeää kakkelia
- Junttien kolmensoinnun punk (Pojat, Klamydia ym.) on makkialtaasta
- Ääliöhevi (Twisted Sister, Iron Maiden ja sata muuta) suorastaan kuhisee fekaalisia bakteereja
- Tango ja varsinkin Seinäjokimeininki on silkkaa veriripulia
- Suomi-iskelmä ja muu tanssilavaskeida on, no, pelkkää skeidaa
- Narkkarien aivoton pullistelu (Aerosmith, Hanoi Rocks ja tuhat muuta) on tajutonta paskaa
- Kanonisoitu "rehellinen" rokki ikäkulujen artistien miljoonanteen kertaan esittämänä on sitä itseään metukkapaskaa, vaikka ukot olisivat kenties tehneet lähemmäs 50 vuotta sitten muutaman klassikkolevyn (tai ei edes niitä). Stones, Springsteen ym.
- Firmojen pikkujouluja ja kesäkinkereitä kiertävät täysin sisällyksettömät aktit tyyliin Jean S ovat perseestä, perseestä ja vielä kerran perseestä.
- Näyttelijoiden ja muiden ei-muusikoiden muodostamat huumori- ja ei-huumorikokoonpanot ovat pääsääntöisesti peräreiästä. Lapinlahden Linnut, pitääkö nauraa sille että mappikotelo on soitin? Samuli Edelmann ja varsinkin se karavaanaribiisi? Paskaa!
- Tekno, hiphoppi, rappi ja kaikki 600 konemusiikin alalajia ovat yksiselitteistä jarrutusjälkeä kalsarissa eikä mitään muuta
- Kommarien totinen möykkä miltä tahansa vuosikymmeneltä (Agit-Prop ym.) ja joku Ultra Bra ovat punaista paskaa
- Bisnesväelle suunnattu latino-baila-höpönhöpön on ahterissa viikon pidäteltyä kovaa jööttiä
- Kaikki Radio Novasta ja sen sellaisista laitoksista uloslaskettava soittolistaäänimassa on karmeaa kakkaa
- Hengellinen musiikki voi olla kohderyhmälleen erityisen arvokasta mutta pateettista paskaa se kumminkin on
- Joulumusa on, varmaan arvaattekin, sangen ruskeaa tavaraa
- Accapellamusa ja kaikki missä smokkijampat napsuttelevat sormiaan on sysipaskaa. Manhattan Transfer? Veeti and the Velvets? Säälittävää suolikuonaa!
- Venäläinen iskelmä ja kaikki ryssärokki on silkkaa slaavisittaa
- Vanhat lastenlaulut joissa on opetuksellinen sanoma (mm. Lasten liikennelaulu) tai surkeilua (mm. Karhunpoika sairastaa) ovat totista torttua
- Ääliöille tehdyt levyt (Smurffit, Pikkuoravat ym.) ovat ankeaa avannepussikamaa
- Minimalistien kikkailu (Philip Glass ym.) on mitätöntä tuhnupaskaa
- Kotiteollisuus ja kaikki kotimainen äijähevi viime vuosilta on melko lailla löyhkäävää kiekuraa
- Kirkonkylien mies-, nais-, seka-, työpaikka- ja kirkkokuorojen konsertit (joihin tuttavaverkostot väkisinmyyvät sidosryhmille pilettejä keväisin ja joulun alla) ovat, hohhoijaa, unettavaa paskaa
- Soul se vasta on viheliäistä paskaa. Soulahtavat kotimaiset viihdekokoonpanot kuten Suurlähettiläät? Suoraan saostusaltaasta.
- Gregoriaanimunkkien tästä pukinkonttiin -levyt 90-luvulta olivat erilaista paskaa
- Euroviisu- ja Idols-osastoilta löytyy niin paljon pöntöntäytettä ettei mitenkään kannata luetella yksittäistapauksia
- Vilkkumaa ja muu kasvuikäisen naisen kuukautisveriangstista voimansa ammentava manifestoiva erimielisyyspoppi on ahdistavaa peräsuollosta
Sen verran pitää toki täsmentää, että onhan näissä toki jonkinlaisia aste-eroja. Ei ole Rolling Stonesin vika, että Satisfaction on kulutettu rumasti puhki. Sama juttu Doorsin jo aiemmin tässä ketjussa saatanoidun Light My Firen kanssa. Biisi on nerokas, solisti tekee mikrofonin edessä hulppeaa jälkeä ja tuo lyhyt kosketinintro on modernin populaarimusiikin tunnetuimpia melodianpätkiä. Vajaan puolen vuosisadan ahkera soitto on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Radiokanaville sellainen kaino pyyntö, että jos on välttämättä soitettava Doorsin ykköslevyä, niin on siellä 10 muutakin kappaletta, kaikki hyviä tai erinomaisia, soittakaa välillä niitäkin.
En tainnut mainita listallani, että kuolonmetalli vasta onkin raskasta paskaa. Siis tuo jämerällä äänenpaineella soitettava kohellus, jossa laulu tai jokin sitä muistuttava ei ole laulua vaan örinää ja korinaa.
Veli Buddha on havainnoissaan tarkkakorvainen, sillä yökerhoissa soitettava musiikki on yönpimeää paskaa. Joo, varmasti on poikkeuksia ja sellaisiakin yökerhoja, joissa voidaan soittaa vähemmänkin paskaa musaa, mutta noin pääsääntöisesti Buddhan statement on kiistatta faktaa.
Jo aiemmin olen tuominnut räpit ja hiphopit paskaksi, mutta niin umpipaskasta kötinästä on kyse, ettei toisto mene koskaan hukkaan. Kaikki tämän sortin neekerileuhotus ja löysähousuilu on syvältä huussinlunkun alapuolelta, olipa artistin nahka sitten musta, valkoinen tai vittu vaikka violetti.
Suomalaiset 2000-luvun naisartistit ovat sakokaivon sattumia. Tai jaa, äkkäsin joskus viitisen sitten että joku luullakseni nuori nainen lauloi suomeksi radiossa ja se kuulosti ihan mukavalta, mutta artistin nimi ei tullut ilmi. Harmi. En ole sen koommin tuota ääntä kuullutkaan. Ehkä kuulin väärin.
Nylon Beat ja niiden typyjen myöhemmätkin tekeleet, selvää suttapaskaa. Akoille pitäisi määrätä valtion varoista jokin nenäontelon poraus, jotta ääni tulisi nätisti pihalle eikä nenän kautta nönnöttämällä.
